Kamalat/oudot/erikoiset työhaastattelukokemukset -peukutusketju

Lasketaanko tämä?

Hain paikkaa. En päässyt haastatteluun. Myöhemmin tuon organisaation esimies soitti minulle ja kertoi, että ovat löytäneet täydellisen henkilön tuohon tehtävään. Kertoi henkilön nimen, joka sattumoisin oli opiskelukaverini. Hehkutti tuota miestä maasta taivaisiin ja mietin, miksi ihmeessä kertoo asiasta minulle. Mietin myös, mitä tuohon oikein pitäisi sanoa? Onneksi olkoon, kiitos kun ette valinneet minua? :D

Oli kyllä niin random toi puhelu, että muistan vielä vuosienkin jälkeen.

Muutama vuosi sitten kyllästyin silloiseen työhöni ja aloin hakea uutta työtä. Yhdessä paikassa pääsin puhelinhaastatteluun ja minua pidettiin kokemukseltani erittäin sopivana, mutta palkkatoivomus oli kuulema liikaa ja olisi pitänyt tehdä videoesittely. En tehnyt esittelyä, enkä vastannut enää viesteihin tai puheluihin, aika sinnikkäästi ne yrtti tavoitella pari viikkoa :D

Vierailija kirjoitti:

Mä oon kerran joutunut haastattelussa sanomaan, että kun mikään kysymys ei ole koskenut osaamistani ja sitä, miksi minut kannattaisi palkata, niin kerron nyt kysymättä vastauksen tähän ja selostin perustelut, miksi minut kannattaisi valita. Kaikenlaista pikkutarkkaa tietoa kyllä kyseltiin, mutta missään vaiheessa ei tullut mahdollisuutta avata omaa osaamistaan ja työkokemustaan.

En tullut valituksi. Paikan sai henkilö työyhteisön sisältä.

Tämä!! Itse kävin haastattelussa työpaikkaan, johon mulla oli esimerkiksi yhden osa-alueen osalta kaikista hakijoista ehdottomasti vahvin osaaminen (tieto paikkaa hakeneista oli julkinen). Tuota kyseistä osa-aluetta jopa painotettiin hakemuksessa. Pakko oli todeta yhden kysymyksen kohdalla, että siirryn nyt vähän aiheen viereen, mutta osaamiseni hakemuksessa painotetun osa-alueen suhteen on hakijoista kaikista vahvin ja perustelin selvillä luvuilla sitä, miksi näin oli. Siihen haastattelija totesi, että "minä tiedän, että sinulla on vahva osaaminen tämän asian kanssa." Miksi sitä asiaa ei sitten otettu esille haastattelussa? Aiemmissa haastatteluissa on kyllä nostettu esille tuollaiset jutut ja kysytty niistä lisää.

mua jaksaa naurattaa työhakemusten vaatimukset, jotka on ainakin omassa työssäni menneet ihan överiksi. enää ei riitä tietty pohjakoulutus ja työkokemus, vaan meriiteiksi listataan todella yksityiskohtaiset asiat, jotka eivät _todellakaan_ ole työn kannalta keskeisiä. valittavalta toivotaan vaikka mandariinikiinan taitamista, pihtiputaan paikallistuntemusta ja kokemusta tiktokkaamisesta. kummasti hakijoiden joukosta löytyy yksi, joka nuo kohdat täyttää...

Laitoin tämän jo toiseenkin ketjuun:

Minua on kiusattu rankasti nykyisessä työpaikassani ja olen jo jonkun aikaa joutunut olemaan pois töistä, kun en enää jaksanut kiusaamista. Kävin työhaastattelussa työkokemustani ja koulutustani vastaavaan paikkaan ja yritin tsempata ennen haastattelua kovasti. Olen ollut ammatillisesti ja henkisesti aivan romuna tuosta työpaikkakiusaamisesta ja ammatillinen itsetuntoni on ihan murentunut. Mietin haastattelua varten perinteisiä työhaastattelukysymyksiä (miksi meidän tulisi palkata juuri sinut, mitkä ovat vahvuuksiasi/heikkouksiasi jne).

Haastattelukysymykset eivät olleetkaan noita perinteisiä, vaan kyseltiin todella paljon työkaverien näkökulmaa. ”Kerro 3 sanaa, joilla työkaverisi luonnehtisivat sinua.” ”Millaisen työkaverin saisimme sinusta?” ”Mitä työkaverisi jäisivät sinusta kaipaamaan, kun lähtisit työpaikasta pois” jne. Mieleen tulvi heti kaikkea sitä ikävää, mitä olen joutunut nykyisessä työpaikassani kuulemaan. ”Läski, tyhmä, mielenterveysongelmainen” olin kolmella sanalla kiusaajien mielestä. Minusta saisi työkaverin, joka nykyisessä työpaikassa on suljettu porukan ulkopuolelle, en saa kutsuja työpalavereihin eikä edes työhön liittyvä tieto kulje minulle, joten työn tekeminen on hankalaa. Mitään eivät jäisi lähtiessäni kaipaamaan ja olisivat vaan onnellisia, kun saisivat minut savustettua ulos. Luettelin haastattelijoille lopulta ”työkaverien näkökulmina” asioita, millaisena pidän itseäni tai millaiseksi minua on aiemmissa työpaikoissa sanottu. Tiukkaa teki ja mietin, näkikö naamastani, miten en puhunut totta työkavereiden ajatuksista.

Eräs set ä mies kommentoi, miten olisin edustavannäköinen työntekijä 🙄

Kyse asiantuntijatyöstä, eikä mistään missikisoista.

Etukäteen annettiin ymmärtää, että kyse on yksilöhaastattelusta. Paikan päällä selvisi, että onkin ryhmähaastattelu.

Kävin just haastateltavana yhteen paikkaan. Meni ihan kivasti, mutta lähtiessäni totesin, että toivottavasti tavataan vielä. Tuli hiirenhiljaista, eikä kukaan haastatteluporukasta sanonut mitään. Tuli olo, että ei ehkä sittenkään mennyt ihan kivasti.

Tiesin haastattelijaa enemmän haastattelukysymyksistä, vaikka kyse oli hänen alueestaan. Yleensä jännitän haastatteluissa, eivätkä haastattelut mene kovinkaan hyvin. Tällä kertaa olin rento ja osasin vastata kaikkiin kysymyksiin hyvin. Toinen haastattelija tuijotteli rintoja ja haastattelussa tuli kuitenkin semmoinen kuva, etten haluaisi edes paikkaa. Onneksi valitsivat sitten jonkun toisen.

Pieraisin kuuluvasti kesken haastattelun 🙈

Useamman kerran on kysytty jotain älytöntä. En ole aina osannut päätellä, onko testattu miten suhtautuu älyttömiin kysymyksiin vai onko työyhteisö ollut vain huono. Yleensä kuitenkin merkki, ettei kannata tonne mennä töihin.

Musta on käsittämättömän väärin, että tutut työkaverit haastattelevat myös sen oman hakijan. Pitäisi olla edes joku ulkopuolinen mukana. Tottakai ne tutut työkaverit suosivat omaansa.

Kysymysten pitäisi myös olla reiluja. Nuo yhdelle hakijalle edulliseksi räätälöidyt kysymykset eivät ole sitä kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Musta on käsittämättömän väärin, että tutut työkaverit haastattelevat myös sen oman hakijan. Pitäisi olla edes joku ulkopuolinen mukana. Tottakai ne tutut työkaverit suosivat omaansa.

Kysymysten pitäisi myös olla reiluja. Nuo yhdelle hakijalle edulliseksi räätälöidyt kysymykset eivät ole sitä kaikille.

Tällä pelataan ulos paremmat hakijat, kun eivät saa haastattelussa tilaisuutta osoittaa osaamistaan. Ja aina on helppo vedota, että haastattelu ratkaisi lopulta valintapäätöksen, vaikka paperilla olisi ollut useampikin pätevämpi hakija.

Kaikki valmiiksi jollekin pedatut paikat. Haastattelijat on usein aika aneemisia, eikä kiinnosta miten muilla haastateltavilla menee. Osa taas keskittyy siihen, että etsitään muista haastateltavista vikoja, jotta voidaan valita se, jolle paikka on pedattu.

Mua haastateltiin työtehtävään, johon haastateltiin myös tuota tehtävää aiemmin sijaisena hoitanutta.

Eniten harmitti, että haastattelussa ei annettu mahdollisuutta korostaa omia vahvuuksia. Mitään seuraavanlaista ei kysytty.

-Mitkä ovat vahvuuksiasi?

-Mitä erityistä osaamista toisit työpaikkaamme?

-Kerro jokin onnistuminen työurasi varrelta

Kaikki kysymykset olivat jotain ongelmanratkaisutilanteita tai muuten värittyneitä kysymyksiä. Haastattelun edetessä tuli jo olo, että tämä on selvästi mietitty niin, että kukaan muu kuin tuo yksi henkilö ei voisi tulla valituksi. Osa kysymyksistä oli niin haastavia, että oikeastaan vain kyseisessä työyhteisössä oleva tietäisi, mitkä vastaukset ovat toivottuja.

En edes ollut haastattelussa. Paikka oli yleisessä haussa. Hakuaika oli päättynyt maanantaina iltapäivällä ja keskiviikkoaamuna tuli viesti: kiitos, mutta ei kiitos, valinnat tehty.

Hakijoita oli kourallinen eikä tuossa ajassa olisi mitenkään ehditty edes haastatteluaikoja, joten paikka oli jollekin pedattu. 6 kk:n sijaisuus oli kuitenkin vaivauduttu laittamaan julkiseen hakuun. Kaupungin työ kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Eräs set ä mies kommentoi, miten olisin edustavannäköinen työntekijä 🙄

Kyse asiantuntijatyöstä, eikä mistään missikisoista.

Kyllä joka toimistolla on tärkeää olla kaunis nainen antavassa asussa, vaikkei mitään juuri tekisikään. Se tuo miestyöntekijöille iloa päivään ja syyn tulla toimistolle. Kaunis nainen parantaa siis työviihtyvyyttä

Jouduin hakemaan sitä työtehtävää, jossa olin ollut jo tovin. Pomo laittoi viestin, että en saanut sitä. Kohta tuli viesti perään, että sainkin. En tiedä tekikö tahallaan. Olin kuitenkin onnellinen lopputuloksesta.

Up

Vierailija kirjoitti:

Haastattelukysymyksistä näki kilometrin päähän, että virka oli pedattu sitä sijaisena hoitaneelle. Kysymykset olivat tätä luokkaa, käytän nyt esimerkkinä vaikka Heinolaa.

"Miten mielestäsi Heinolan kaupunki kasvuympäristönä näyttäytyy nuorten arjessa? Mitkä ovat sen erityispiireet?"

"Millaista yhteistoimintaa kehittäisit Heinolan kaupungin muiden toimijoiden kanssa nuoria varten?"

"Millaisissa paikoissa ja tilanteissa lähtisit tavoittamaan Heinolassa asuvia nuoria?"

Kysymykset olivat sellaisia, että niihin oli aivan eri asia vastata jo kaupungissa töissä olevana kuin ihmisenä, joka tietää Heinolan jotenkin. Tuossa se sijaisena tehtäväänsä hoitanut on aivan 6-0 voitolla, kun tietää paikalliset toimijat, toimitilat, tavat jne. Ei ulkopuolisena noihin kysymyksiin voinut vastata yhtä syvällisesti. Jäi jo haastattelussa olo, että tämä paikka on pedattu sijaiselle, joka tuon viran lopulta saikin.

Omalle kohdalle osui just tällainen haastattelu - kyllä otti päähän! Olin valmistautunut haastatteluun hyvin, mutta nuo kysytyt asiat olivat sellaisia, että ne saattoi ainoastaan paikkakuntalaisena tietää. Ei kysytty mitään työpaikan toimintatavoista ja muista, joista olin ottanut selvää. Paras oli, kun yksi haastattelija vielä oikein kuittaili kysymällä, että paikkakunnastamme on olemassa sanonta X, oletko kuullut ja mitä tämä mielestäsi työn kannalta tarkoittaa. Voi v i ttu :D