Lue keskustelun säännöt.
Miten eroon toivottoman yksipuolisesta rakastumisen tunteesta?
30.07.2015 |
Auttakaa. Menin vielä keski-ikäisenä rakastumaan onnettomalla tavalla mieheen, joka on erittäin kohtelias ja ystävällinen, mutta ei ole kiinnostunut minusta. Kuitenkin tämä mies pyörii päässäni raivostuttavalla tavalla ja saa minut käyttäytymään typerästi. Onko jotain kikkoja, joilla pääsen tästä tyhmästä tunteesta eroon?Poistin miehen yhteystiedot puhelinluettelostani, jotta en tyhmyyksissäni laittele hänelle känniviestejä tms. tyhmää. Mitä muuta voin tehdä...?
Kommentit (26)
Olisko jotain ajattelumallua, jota vois käyttää...? Poistinkaikki face- ja whatsup-keskustelut myös, jotta en pysty lukemaan niitä ja haikailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa kyselee tää muija.. Miten saada ihminen pois päästä?? En edes näe sitä, jääny vaan tonne junnaamaan. Oon yrittäny ajatella kaikkee negatiivista siitä ja mitä se teki. Siltiki.. Hullu oon.
Auttakee... Tämä on rasittavaa, haittaa elämistä ja voi aiheuttaa vaikeuksia... Ap
Pitäis varmaan yrittää ihastua johonki muuhun.. T. Nro 4. Mutta vaikeeta on, vaikka unohtumaton mies on täys kusipääki vielä.
Aika, aika ja aika. Kusipäitä ne on kaikki...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika varmaan auttaa. Minäkin edelleen toivon salaa jotain. Alle vuosi mennyt aikaa vielä. Epäilen, että vielä kahden vuoden kohdalla toivon ja odotan.. Jos en enää yli kolmen vuoden, niin ois hyvä. Ja päälle 40 itsekin. :((
Ja siis teen myös työtä saadakseni itsetuntoni paremmaksi ym, mutta se ei selvästikään yksin auta. Ehkei aikakaan yksin, vaan tarvitaan molempia.
Ensin täytyy hyväksyä se, että mahdollisuutta mihinkään suhteeseen ei ole. Sitten, aina kun alat ajatella miestä, työnnät vain ajatuksen pois, et päästä sitä kunnolla edes käyntiin. Se voi tuntua alussa vaikealta, mutta on ihan mahdollista. Auttaa, jos on joku muu asia, josta innostua ja johon keskittyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 00:31"]
Aika varmaan auttaa. Minäkin edelleen toivon salaa jotain. Alle vuosi mennyt aikaa vielä. Epäilen, että vielä kahden vuoden kohdalla toivon ja odotan.. Jos en enää yli kolmen vuoden, niin ois hyvä. Ja päälle 40 itsekin. :((
Ja siis teen myös työtä saadakseni itsetuntoni paremmaksi ym, mutta se ei selvästikään yksin auta. Ehkei aikakaan yksin, vaan tarvitaan molempia.
[/quote]
Juuri tuo toivominen estää unohtamisen. Yritä hyväksyä se, että toivoa ei ole. Mutta sen sijaan on muita ihmisiä, joista joku voi olla vielä parempi sinulle.
Lopeta samoissa paikoissa käyminen ja välttele kaikkea muutakin mikä hänestä muistuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On vaikeaa lopettaa toivomasta... :( Jos se olisi helppoa, unohtaisinkin varmaan sitten miehen. En rakastu helposti ja tilanteessa oli tietynlaista ainutlaatuisuutta. Mutta pakko vaan SURRA, että siitäkin huolimatta ihan paska mäihä. Kuoleehan joiltain aviomieskin. Ei nyt voi verrata siihen oikeasti, mutta surutyönä hiton kova, kun siellä alla on OIKEASTI ihan muut surut, kuin yksi mies... Jotka tää menetys vain tuo pintaan.
surullinen 8
Ja koska koen, että tilanne oli minulle hyvin ainutlaatuinen, epäilen, etten tule kokemaan mitään vastaavaakaan. Mies ei ehkä ollut täydellinen (tai nimenomaan ei ollut), mutta... Kun täysi frigidi alkaa haluta toista ja sitten ei saa, niin... tuntee elävänsä ehkä loppuelämänsä turhaan. Ja kaikki frigiyden syyt nousivat sitten surtaviksi ilman rakkautta ja mitään niin ei tässä paljoa naurata.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi 8...Miten niin täysi frigidi?? Mä ainakin koetan noudattaa nyt tuota neuvoa,cettä työnnän sen ajatuksen toivottomasta miehestä tiukasti pois, niin ihanaa kuin sillä onkin hekumoida. Ja koetan keksiä muuta ajanvietettä.
Mun ongelmaa pahentaa se, että olen lässyttänyt miehelle ystävyydestä, ja hän aina joskus lähettää minulle viestin ystävällisyyttään. Ja sitten minä taas kuvittelen jotain utopistista ja lähetän yli-innokasta viestiä takaisin. Huoh.
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 01:05"]
Voi 8...Miten niin täysi frigidi?? Mä ainakin koetan noudattaa nyt tuota neuvoa,cettä työnnän sen ajatuksen toivottomasta miehestä tiukasti pois, niin ihanaa kuin sillä onkin hekumoida. Ja koetan keksiä muuta ajanvietettä. Mun ongelmaa pahentaa se, että olen lässyttänyt miehelle ystävyydestä, ja hän aina joskus lähettää minulle viestin ystävällisyyttään. Ja sitten minä taas kuvittelen jotain utopistista ja lähetän yli-innokasta viestiä takaisin. Huoh.
[/quote]
Niin, kirjoitinkin tuolla toisessa ketjussa, varmaan jokin trauma, josta itsellä ei hajuakaan, mutta en ollut halunnut enkä nauttinut (enkä koskaan kaivannut) saada seksiä kenenkään muun kanssa aiemmin. Tiesin vain, että normaalit haluavat sitä ja jonkinlaisia haluja itsellänikin oli, mutta nekin aika pienet. Sitten selvisi hoitamaton kilpirauhassairaus ja hoito toi haluja ja sitten lopulta ihastuminen aukaisi estoisuudet. Mutta en saanut mitään muuta kuin toivoa vaan. Ja siis ihastuin mieheen siksi, että hän ei käynyt päälle vaan (estoisena hänkin) oli just sopivan ujo ja... hemmetin viisas ja fiksu ja ihana ja... En halua ketään toista ja seksiä en ole halunnut helposti ennenkään niin en jaksa sitä miesten munantyömtämistä ja kohta oon niin vanhakin, että miehetkin on. Joten se siitä sitten niin...
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 01:05"]
Voi 8...Miten niin täysi frigidi?? Mä ainakin koetan noudattaa nyt tuota neuvoa,cettä työnnän sen ajatuksen toivottomasta miehestä tiukasti pois, niin ihanaa kuin sillä onkin hekumoida. Ja koetan keksiä muuta ajanvietettä. Mun ongelmaa pahentaa se, että olen lässyttänyt miehelle ystävyydestä, ja hän aina joskus lähettää minulle viestin ystävällisyyttään. Ja sitten minä taas kuvittelen jotain utopistista ja lähetän yli-innokasta viestiä takaisin. Huoh.
[/quote]
Justiin :) Tuon oon onneksi onnistunut tämän kanssa välttämään. Rakastuin niin hirveästi, että kun puheet ystävyydestä alkoivat niin en (onneksi) kyennyt myöntymään niihin. Saan olla sentäs rauhassa.
8
Oliskohan mun nyt viisainta sanoa tälle miehelle, että ystävyys ei nyt onnistu ja parasta ettei viestitellä? Mies asuu kaukana ja on onnellisesti naimisissa. (Niin kuin minäkin.
17 = ap. Eli tää mun tilanne on todella kurja, hävettää ja ahdistaa, miksi järjestin itseni näin k*seen
Kaikki tuli ihan puskista. Ei tätä voi käsittää, haluan vaan pois tästä tilanteesta.
8. Jos tilanteesi on nyt korjautunut ja halusit tätä yhtä miestä, haluat varmasti muitakin. ( Jopa montaa yhtä aikaa, kuten minä :((( ) t. Ap
Siis jos olet naimisissa ja vieläpä onnellisesti, mutta kuitenkin täysin epätoivoisesti ihastunut tuohon mieheen niin TOTTAKAI sanot ettei ystävyys onnistu ja pysyt kaukana miehestä. Sinkkunakin tuo olisi varmaan oikea valinta, mutta jos olet naimissa niin tottakai pysyt ihastuksestasi kaukana. Siis ei kai se nyt ole miehellesi reilua että pitäydyt voimakkaan ihastuksen vaikutuspiirissä.
[quote author="Vierailija" time="30.07.2015 klo 23:57"]
Olisko jotain ajattelumallua, jota vois käyttää...? Poistinkaikki face- ja whatsup-keskustelut myös, jotta en pysty lukemaan niitä ja haikailemaan.
[/quote]
kannattaa kokeilla Kakke-ajattelua. eli ajatella kakkea. ja paljon
Välttelet sitä ja annat ajan kulua kyllä se siitä unohtuu.