Lue keskustelun säännöt.
Työpaikkakiusattu kävi työhaastattelussa – kamala kokemus!
04.03.2022 |
Minua on kiusattu rankasti nykyisessä työpaikassani ja olen jo jonkun aikaa joutunut olemaan pois töistä, kun en enää jaksanut kiusaamista. Kävin työhaastattelussa työkokemustani ja koulutustani vastaavaan paikkaan ja yritin tsempata ennen haastattelua kovasti. Olen ollut ammatillisesti ja henkisesti aivan romuna tuosta työpaikkakiusaamisesta ja ammatillinen itsetuntoni on ihan murentunut. Mietin haastattelua varten perinteisiä työhaastattelukysymyksiä (miksi meidän tulisi palkata juuri sinut, mitkä ovat vahvuuksiasi/heikkouksiasi jne).
Haastattelukysymykset eivät olleetkaan noita perinteisiä, vaan kyseltiin todella paljon työkaverien näkökulmaa. ”Kerro 3 sanaa, joilla työkaverisi luonnehtisivat sinua.” ”Millaisen työkaverin saisimme sinusta?” ”Mitä työkaverisi jäisivät sinusta kaipaamaan, kun lähtisit työpaikasta pois” jne. Mieleen tulvi heti kaikkea sitä ikävää, mitä olen joutunut nykyisessä työpaikassani kuulemaan. ”Läski, tyhmä, mielenterveysongelmainen” olin kolmella sanalla kiusaajien mielestä. Minusta saisi työkaverin, joka nykyisessä työpaikassa on suljettu porukan ulkopuolelle, en saa kutsuja työpalavereihin eikä edes työhön liittyvä tieto kulje minulle, joten työn tekeminen on hankalaa. Mitään eivät jäisi lähtiessäni kaipaamaan ja olisivat vaan onnellisia, kun saisivat minut savustettua ulos. Luettelin haastattelijoille lopulta ”työkaverien näkökulmina” asioita, millaisena pidän itseäni tai millaiseksi minua on aiemmissa työpaikoissa sanottu. Tiukkaa teki ja mietin, näkikö naamastani, miten en puhunut totta työkavereiden ajatuksista.
Tuntui aivan hirveältä, kun työhaastatteluunkin vaikuttaa se, mitä kiusaajat ovat onnistuneet minulle tekemään. Haluaisin niin kovasti pois nykyisestä työpaikastani, mutta itsetunto on ihan pohjalukemissa kiusaamisen takia. Onko joku muu onnistunut loistamaan työhaastattelussa, vaikka itsetunto olisi kiusaamisen takia romuna?
Kommentit (39)
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kuvailema ilmapiiri kuvastaa tämän päivän varhaiskasvatuksen yksiköitä. Siinä on lapsen terveellistä kasvaa sivusta seuraten kiusaavia aikuisia.
Itse olen (en ole ap) ihan toisella alalla ja kuvastaa nykyistä työpaikkaani myös.
Ja kun haen uutta työtä, kierrän todella kaukaa paikat, joissa kehutaan olevan mukavat työkaverit ja hyvä ilmapiiri. Uskon, että missä niin on, heidän ei tarvitse sitä mainostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin referoida muille..
"Minua kiusataan, säälin itseäni ja tulkitsen kaikki muiden ihmisten käytökset kiusaamiseski. Säälikää minua"Kysymystä ei ollut.
Sä voit referoida itsesi vaikka hornan tuuttiin siitä.
Vierailija kirjoitti:
Voin referoida muille..
"Minua kiusataan, säälin itseäni ja tulkitsen kaikki muiden ihmisten käytökset kiusaamiseski. Säälikää minua"Kysymystä ei ollut.
Siinäpä yksi kiusaaja esittäytyy.
Vierailija kirjoitti:
Minua haastatteli useampi ihminen. Paikan esimies ja alaisia, jotka olisivat tulevia työkavereitani.
En tiedä, miksi painotettiin niin paljon tuota työkaverien mielipidettä. Olisin odottanut, että olisi pyydetty vaikka esimerkkejä osaamisestani, mutta työhistoriasta ei kyselty.
Ap
Entä jos heillä oli ollut töissä kiusaaja, eivätkä halunneet samanlaista palkata tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olisin varmaan sanonut suoraan, että minua haukutaan, nälvitään ja kiusataan ja kokemuksista sisuuntuneena päätän nyt näyttää perävaloja ja antaa työpanokseni ja motivaationi sellaiseen yritykseen, jossa on yhtä motivoituneita työkavereita, jotka ennemmin tekevät työtä kuin viettävät aikansa kiusaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa ylipäätään noin paljon painottaa työkaverien arvioita. Eikö pomojen tai asiakkaiden mielipide ole olennaisempi?
Itse kävin aivan vastaavassa haastattelussa lähiaikoina, jossa kolmessa eri vaiheessa kysyttiin vähintään 2-3 tavalla, mitä mieltä nykyiset kollegat on minusta . Ja kerran piti vielä kirjallisestikin kysymykseen vastata. Varmaan joku nykyajan trendi. Hakijoita niin paljon että voidaan valita paitsi osaavin, myös paras tyyppi muuten, luulen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa ylipäätään noin paljon painottaa työkaverien arvioita. Eikö pomojen tai asiakkaiden mielipide ole olennaisempi?
Itse kävin aivan vastaavassa haastattelussa lähiaikoina, jossa kolmessa eri vaiheessa kysyttiin vähintään 2-3 tavalla, mitä mieltä nykyiset kollegat on minusta . Ja kerran piti vielä kirjallisestikin kysymykseen vastata. Varmaan joku nykyajan trendi. Hakijoita niin paljon että voidaan valita paitsi osaavin, myös paras tyyppi muuten, luulen.
Mitä mieltä ne työkaverit ovat kiusaavasta sosiaalisesti taitavasta työkaverista. "Se on hyvä tyyppi" entä siitä kiusatusta "se on vähän outo". Että mitenkä se valinta haastattelun perusteella nyt sitten osui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa ylipäätään noin paljon painottaa työkaverien arvioita. Eikö pomojen tai asiakkaiden mielipide ole olennaisempi?
Itse kävin aivan vastaavassa haastattelussa lähiaikoina, jossa kolmessa eri vaiheessa kysyttiin vähintään 2-3 tavalla, mitä mieltä nykyiset kollegat on minusta . Ja kerran piti vielä kirjallisestikin kysymykseen vastata. Varmaan joku nykyajan trendi. Hakijoita niin paljon että voidaan valita paitsi osaavin, myös paras tyyppi muuten, luulen.
Mitä mieltä ne työkaverit ovat kiusaavasta sosiaalisesti taitavasta työkaverista. "Se on hyvä tyyppi" entä siitä kiusatusta "se on vähän outo". Että mitenkä se valinta haastattelun perusteella nyt sitten osui?
Naulan kantaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten itseään voisi kehua tuossa tilanteessa vaikka muiden mielestä avuliaaksi, ystävälliseksi ja tiimipelaajaksi, jos muut ovat sulkeneet sinut ulkopuolelle? Kyllä minäkin kehuisin itseäni ahkeraksi, tunnolliseksi tms tuossa tilanteessa.
Nuo kiusaajat eivät ole haastattelussa "todistajina" lyttäämässä sanojasi, hyvin epätodennäköistä että heillä olisi minkäänlaista linkkiä uuteen työpaikkaasi tai uusiin työkavereihisi. Kiusaajat eivät määritä käytöksellään ketään muita kuin itsensä.
Olet nyt siis myös työhaastattelukiusattu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kun luulin, että vain anonyymeillä nettipalstoilla ja ala-asteella haukuttaisiin muita "läskeiksi, rumiksi mielenterveysongelmaisiksi", mutta näköjään näitä hyypiöitä on myös työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa outoa ylipäätään noin paljon painottaa työkaverien arvioita. Eikö pomojen tai asiakkaiden mielipide ole olennaisempi?
Itse kävin aivan vastaavassa haastattelussa lähiaikoina, jossa kolmessa eri vaiheessa kysyttiin vähintään 2-3 tavalla, mitä mieltä nykyiset kollegat on minusta . Ja kerran piti vielä kirjallisestikin kysymykseen vastata. Varmaan joku nykyajan trendi. Hakijoita niin paljon että voidaan valita paitsi osaavin, myös paras tyyppi muuten, luulen.
Mitä mieltä ne työkaverit ovat kiusaavasta sosiaalisesti taitavasta työkaverista. "Se on hyvä tyyppi" entä siitä kiusatusta "se on vähän outo". Että mitenkä se valinta haastattelun perusteella nyt sitten osui?
Niin, vaikeahan siihen on vastata. Itse vastasin rehellisesti oman näkemykseni mukaan. Ja kun suosittelijani on entinen esimies, suosittelijaltahan sen näkemyksen sitten saa, onko hakija rehellinen. Ainakin omassa tapauksessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua epäilyttää ylipäätään tuo, että painotetaan työkaverien kokemusta sinusta. Tulee olo, että etsivät ns. hyvää tyyppiä sen ansioituneimman/lahjakkaimman sijaan. Mikseivät kysyneet, mitä palautetta asiakkaat tai pomot ovat työstä antaneet? Eihän töiden tarkoitus ole etsiä sitä muista mukavinta ihmistä, vaan sitä, joka hoitaa työnsä parhaiten.
Ja kun joku sanoo asiasta kuitenkin, niin monesti ne lahjakkaimmatkin ovat mukavia. Ei mene niin, että lahjakkaat/ansioituneet olisivat jotain epäsosiaalisia mörrimöykkyjä.
Tää ei liity kiusaamiseen, mutta mulla on vähän sama kokemus taannoin eräästä työhaastattelusta. Kyse oli virasta, joten lakisääteisesti tuohon paikkaan täytyi järjestää haku ja haastatella eli ei voinut vain ottaa talon sisältä työntekijää. Sain kutsun haastatteluun ja haastattelijat olivat tuon jo talossa olevan työkavereita sekä hänen esimiehensä. Asetelma oli jo valmiiksi epätasa-arvoinen: tottakai tuttujen työkaverien kanssa juttelee ihan eri tavalla eikä haastattelua jännitä kuten täysin tuntemattomien ihmisten kohdalla.
Haastattelukysymykset olivat juuri tuollaisia, että kysyttiin paljon työkavereiden arvioista, työkaverien kanssa toimeen tulemisesta, ryhmätyöskentelytavoista tms. Haastattelussa ei otettu esille aikaisempia näyttöjä työuralta, ei kysytty ammatillisista saavutuksista tms. Haastattelu pyöri lähinnä sen ympärillä, että miten tulet työkaverien kanssa toimeen. Yksi haastattelija myös keskittyi tenttaamaan, miten tunnen paikallista ympäristöä (en ole ko. paikkakunnalta). Olin valmistautunut vastaamaan tuota työpaikkaa koskeviin asioihin ja ottanut niistä selvää, en kertomaan jonkun paikkakunnan nähtävyyksistä ja muusta.
Tieto tuosta valinnasta tulee lähiaikoina, mutta voisin lyödä vetoa, että valituksi tulee tuo talon sisältä oleva henkilö. Niin vahvasti painotettiin työkaveruutta ja paikallisen ympäristön tuntemusta, eikä ammatilliseen osaamiseen keskitytty ollenkaan.
Vastaavasti voi tahdikkaammin kysyä "mitä sinä toisit työyhteisöön? Miten pidät osaltasi työilmapiiriä yllä?".
Vierailija kirjoitti:
Minä kun luulin, että vain anonyymeillä nettipalstoilla ja ala-asteella haukuttaisiin muita "läskeiksi, rumiksi mielenterveysongelmaisiksi", mutta näköjään näitä hyypiöitä on myös työelämässä.
Hyypuöt taitavat olla siellä työelämässä myös.
Kurja kuulla, että kohdallesi osui tuollainen haastattelu.
Tsemppiä, kyllä se uusi työpaikka vielä jostain aukeaa!
Aloittaja, mieti, sulla varmasti työkokemusta jostain toisesta paikasta, jossa susta pidettiin ja arvostettiin? Jos on niin, Mitä ne edelliset työkaverit sinusta ajattelivat?
Niille Kiusaajille älä anna ajatustakaan. Helvetti** aikuiset kiusaajat!