Osaako vanha koira olla mustasukkainen taloon tulleesta pennusta? Lapset hösäävät vaan pennun kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempaa koiraa pitää huomioida PALJON! Nyt viimeistään alatte huomioimaan sitä vanhempaa koiraa reilusti myös, samoin lapset! Sen pitäisi olla itsestäänselvyys kun pentu tulee taloon.

Ettekö jutellut tästä asiasta ennen pennun tuloa? Lapsesi eivät ole enää taaperoita, oisvat ymmärtäneet.

Asiasta olisi todellakin pitänyt jutella heti jo pennunottoa suunnitellessa. Ja puuttua tilanteeseen heti pennun tullessa taloon, jos huomaa että vanha koira jää kuitenkin huomiotta.

Tuonikäisillä tosiaan jo jonkun verran sitä älyä on, mutta on hyvä muistaa, että vanha koira on nyt lapsille se "syypää", että he eivät saa tehdä mitä haluavat=olla vain söpön pennun kanssa. Jos siis lapsia aletaan nyt ohjata olemaan myös vanhan koiran kanssa, ja pennun kanssa oloa rajoitetaan, lapset voivat purkaa tunteitaan tilanteeseen liittyen siihen vanhaan koiraan, esim. liian kovakouraisella käsittelyllä. Aikuisten on siis oltava tarkkana, ja kyettävä herättämään lasten tunteet siitä, kuinka ikävä tilanne on vanhan koiran näkökulmasta. Tämä vähentää vanhaan koiraan kohdistuvien tunteenpurkauksen riskiä.

(Ja jokainen, jonka tekee mieli älähtää "ei mun lapset vaan koiraa kohtelisi kaltoin" "kyllä tonikäiset jo osaa olla nätisti", niin ehei, jokaisella tuonikäisellä on vielä riski purkaa niitä negatiivisia tunteita eläimiin. Tästä syystä esim. jos lapselle annetaan itsenäisesti koira ulkoilutettavaksi, tulisi koiralla olla valjaat, jottei se sinkoile lapsen käsittelyssä henkitorvi soiden, esim. tilanteessa kun lapsella on kiire kaverin luokse ja koira vaan nuuskisi. Lapsi kun turhautuu jumittavaan koiraan, se käsi tempaisee hihnaa vauhdilla, ennenkuin järki ehtii sanoa, että niin ei saanut tehdä. Tämä ei ole mitään sad istisuut ta, tai huonosti kasvatetun lapsen merkki, vaan lapsien impulssikontrolli nyt vaan vielä on kehittymässä.)

Meillä aina käynyt niin vanha koira ottaa hoivaroolin ja ylpeänä esittelee pentua mm. vieraille tyyliin "saatte nyt sitten tutustua tähän riiviöön". Sitä on ollut mukava sivusta seurata. Tuollainen apaattinen ja ruokahaluton koira ollut kun on jouduttu päästämään koirakaveri sateenkaarisillalle, mutta ei koskaan, kun uusi pentu on tullut taloon.

Minua harmittaa tämä kysyjä. Ennen pennun tuloa olisi pitänyt puhua lasten kanssa, että vanhalle koiralle voi tulla paha mieli ja siksi tarvitsee paljon lasten huomiota. Ja kokoaikaistaista pennun kanssa höösäämistä rajoitta heti alusta sillä verukkeella, että sen pitää levätä tarpeeksi.

Yleensä tämä asia hoituu, kun se hoidetaan oikein. Lapset eivät oikein ymmärrä mustasukkaisuutta, mutta jokainen lapsi ymmärtää , jos kerrotaan, että koiralla paha. Ja jos lapset ovat osallistuneet vanhan koiran hoitoon, niin sen olisi pitänyt jatkua, kun asiasta puhuttu etukäteen.

Toivottavasti pikkukoira ei sentään ole omien lastesi lelu.