Punapäiden häpykarvoitus, mitä mieltä?
Mitä ajattelet aitojen punapäiden häpykarvoista, millainen visuaalisesti mielestäsi miehellä punaiset/kuparin väriset munakarvat? Tai naisella "fire crotch" eli punainen pehko.
Jos olisit noin uniikki, ajaisitko vai pitäisitkö?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Aidot punapäät ovat petollisia, uskottomia, lunttuja jotka eivät pääse taivaaseen.
Helvetissä onkin tunnetusti paremmat bileet kuin siellä homeisessa taivaassa.
Ihmisen alapään karvoituksen värin näkee sen kulmakarvoista.
Itselläni on kuparin punaiset munakarvat.
Jos naisella on punaiset pillukarvat,ei ole seksikkäämpää.
Olispa ihanaa nuoleskella punakarvaista pillua,nam nam.
Ukkomies42
Helsingissä asuu ihana punapää, taiteilijasielu. Hänellä siis punaiset hiukset (en ole varma onko värjätyt vai luonolliset hiukset), kainalokarvat ja häpykarvat siniset (tietenkin värjätyt) Eikä hän mitenkään peitellyt tai hävennyt sitä.
Eka kerran kun näin hänet alasti niin yllätyin positiivisesti. Ne värit sopii hänelle
oksettavan näköistä, varsinkin jos on ihan pakastebroilerin värinen iho ja sitten oranssi puska paistaa. Ei jatkoon, mielummin latinon näköinen nainen kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Onpa kiva että joku tykkää tällaisestakin värityksestä. Omat hiukseni ovat punaruskeat ja häpykarvat huomattavasti vaaleammat, melkein kullanväriset. En ajele niitä mutta eipä niitä kukaan näekään.
Miehet, jos kohtaatte oikeassa elämässä (vaatteet päällä) aidon punatukkaisen naisen, niin tuleeko heti mieleen että hänellä on myös punertavat häpykarvat?
Tulee mieleen. Tulee sekin, että puna tai punertavat kultakutrit on tempperamenttisempia ja tulisempia. Vaimoni ainakin on.
Punapäiden karvat ovat puhtaaksi posliiniksi ajettuna vielä normaaliakin kiihottavamman näköiset.
Paljastunut punapään iho on aivan posliininvaaleaa ja jotenkin läpikuultavaa jota vasten kiihottuessa turpoavat ja tummuvat häppärit suorastaan loistavat kiiltelevän punaisina.
Sama juttu sileän maidonvaaleissa rinnoissa jotka hailukan punainen nänni kruunaa.
Häpykarvoituksen luonnollinen väri on tietysti asia, johon ihminen ei voi vaikuttaa. Useimmilla naisilla ja miehillä väri on yllätyksetöntä peruskauraa. Siksi enemmistön värikartasta poikkeava pehko erottuukin edukseen ja sellaisen näkeminen omin silmin on mieleenpainuva kokemus.
Kohdalleni on osunut kolme erityisen säväyttävää tapausta.
Pisamanaamainen punapää oli lukioaikainen tyttöystäväni, todellinen katseenvangitsija. Pitkät hiukset liehuivat kuin oranssinpunaisena leiskuvat liekit, nyppimättömät kulmakarvat olivat runsaat ja sama värisuora huipentui haaroissa, joissa paksu, kiharainen, kuparinoranssi karvoitus hehkui.
Kahdekympin korvilla olin suhteessa tummahtukkaiseen naiseen, jonka häpykarvoitus oli kiiltävän korpinmusta. Karvat olivat pitkät, suorat ja silkinpehmeät. Pehkoa oli ihana silittää ja kammata sormilla, puhumattakaan kasvojen upottamisesta niiden pehmeyteen suuseksin aikana. Hänen häpynsä tuoksu ja maku sekä ulkonevien, perhosmaisten huulien imeskely oli taivaallista.
Kolmas tapaus on nykyinen vaimoni, joka on aito blondi, ei tosin älyllisesti. Kultani kullanruskea häpykarvoitus on niukka ja untuvainen kuin huomattavasti nuoremmilla.
Sananmukaisesti lisäväriä ja värinää seksiin ja suhteeseen massasta erottuvat häpykarvat tuovat.
käypäs nyt upottamassa naamasi siihen korpinmustaan sileeeen karvaan niin tuskin on enää sama maku ja haju
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa kiva että joku tykkää tällaisestakin värityksestä. Omat hiukseni ovat punaruskeat ja häpykarvat huomattavasti vaaleammat, melkein kullanväriset. En ajele niitä mutta eipä niitä kukaan näekään.
Miehet, jos kohtaatte oikeassa elämässä (vaatteet päällä) aidon punatukkaisen naisen, niin tuleeko heti mieleen että hänellä on myös punertavat häpykarvat?
Kyllä se jossain vaiheessa tulee mieleen, mutta ei ole se ensimmäinen ajatus naisesta.
Täytyy myöntää, että se ON eka ajatus. Olen nähnyt joskus punaiset pillukarvat ja ihastunut niihin.
Eikö tuolla av-puolella ole toinenkin 1980-luvun muisteluketju?
Vanhukset voisivat mennä sinne valistamaan uteliaita nuoria siitä millaista elämä oli 40 vuotta sitten kun alle keski-ikäisillä karvat rehottivat ja haisivat joka raosta.
Joku yllä oli sitä mieltä, että tällaisen kohdalle osuminen on todella harvinaista. Voi olla, mutta omalle kohdalleni on sattunut peräti kaksi aitoa ihanaa punapää naista (vaikka en olekaan paneskellut puolta Suomea). Outo sattuma, mutta hyvä sellainen. Ja juu, kyllä tykkäsin. Samoin kun molemmilla oli myös hurjan pisamainen lumenvaalea iho ja vihreät silmät. Oih Älkää punatukkaleidit milloinkaan ajelko liljaanne paljaaksi :)
Avot.
Olen lapsesta asti ollut heikkona punapäihin.
Poikakaveri nuoruudessa punapää, ja paljo ihania pisamia. Tosin ei pahemmin keretty harrastaa että olisin sillon 80 luvulla päässyt pehkoa katselemaan.
Serkkutyttöni näin suihkussa. Molemmat päät kuparinpunasia, kaunista.
Minulla oli 17-vuotiaana punatukkainen tyttöystävä. Sillä oli myös oranssinpunaiset häpykarvat liidunvalkealla häpykummulla. Kuumottavan näköinen oli.
Voi luoja kun alkoi seisomaan sun kuvausta lukiessa. Pääsispä nuolemaan...