Tajusin etten ole koskaan kelvannut äidilleni.
Olen ihan normaalin näköinen ja kokoinen. Lapsena olin aina liian laiha tai söin liian vähän. Kiukuttelin liikaa tai olin tuhmemepi kuin serkut tai muut kaverit. Muut oli persoonallisemman näköisiä ja muutenkin muita aina kehuttiin, minua ei. Luonne oli aina väärä. Olin liian ujo tms.Nykyään olen taas liian lihava. Ainut missä sain kehuja oli ulkonäköni. Olen siis perustanut itsetuntoni sen varaan. Ihan hirveää. On tunne etten kelpaa kenellekään ystäväksi. Olen vääränlainen. Äitini harvoin edes halasi minua. Ei nykyäänkään halaa kuin harvoin.
Kommentit (2)
[quote author="Vierailija" time="28.07.2015 klo 19:04"]Aikuistuminen on sitä, että lakkaa kerjäämästä isän ja äidin hyväksyntää ja tekee elämästään sellaisen kuin haluaa. Turha vatvoa mennyttä, tulevaisuus on edessä. Et tarvi enää äitiä pitämään kädestä, olet aikuinen. Anna palaa!
[/quote]Upeasti kirjoitettu. Olen samaa mieltä kanssasi.
Aikuistuminen on sitä, että lakkaa kerjäämästä isän ja äidin hyväksyntää ja tekee elämästään sellaisen kuin haluaa. Turha vatvoa mennyttä, tulevaisuus on edessä. Et tarvi enää äitiä pitämään kädestä, olet aikuinen. Anna palaa!