Parisuhdekriisi ja yritämme vauvaa?

Olemme olleet mieheni kanssa yhdessä 11 vuotta. Suhteen alku oli vaikea, mutta vaikeuksista päästiin yli käymällä intensiivisiä keskusteluja. Vaikeudet kuitenkin palasivat aina parin vuoden välein, tosin aiempaa lievempinä ja keskustelu auttoi niistäkin yli. Nyt on tullut ensimmäistä kertaa isompi kriisi ja mielestäni tilanteemme on nyt jopa huonompi kuin suhteen alussa. Olen alkanut vakavasti harkita eroa.

Kolme vuotta sitten suhde alkoi vaikuttaa niin hyvältä että suostuin miehen kauan kinuamaan vauvahaaveeseen. Meillä on kuitenkin ollut tähän mennessä pelkkää epäonnea, vaikka yritys on ollut kova ja lapsettomuushoitojakin on jo oltu aloittelemassa (mitään vikaa ei selvitysten mukaan ole kummassakaan, päin vastoin). Nyt olen uusimman kriisin myötä alkanut taas pelätä lapsen tekemistä tähän suhteeseen ja tekisi mieli lopettaa yrittäminen. Olen kuitenkin jo sen ikäinen, että hedelmälliset vuoteni ovat ihan pian takana päin. Raskaaksi tulemiseen on aiemmin mennyt 4, 20 ja 9 kiertoa (nämä siis menneet kesken).

Olemme miehen kanssa aloittaneet pariterapian. Minulla on edelleen vahva usko siihen, että suhde saadaan ajan kanssa kuntoon. Arvelen kuitenkin, että siihen saattaa mennä pitkäkin aika. Jos tulen tänä aikana raskaaksi, en uskalla synnyttää lasta vaan silloin koen, että ainoa vaihtoehtoni on keskeytys raskauden alkuvaiheessa. Kysyin mieheltä, olisiko tämä järjestely hänelle ok vai olisiko parempi jättää raskauden yrittäminen nyt sikseen, kunnes saamme suhdetta paremmaksi tai päätämme erota. Mies ilmoitti asian olevan ok. Itselleni se olisi varmasti rankkaa, mutta olisin valmis kärsimään sen verran voittaakseni meille hieman lisäaikaa lapsen saamiseen.

Aloin kuitenkin myöhemmin miettiä, miten mies suostui tuohon niin helposti eikä ollut moksiskaan asiasta. Olisihan se varmasti hänellekin aivan kamala tilanne. Aloin puhua aiheesta toisella tavalla ja mies möläytti, että kyllähän se olisi eron paikka jos tuossa tilanteessa raskauden keskeyttäisin. Toisin sanoen hänelle ei sittenkään käy tämä ehdotukseni, mutta minulle hän ei viitsinyt asiasta kertoa! En tosiaankaan halua yrittää raskautta tilanteessa, jossa suhteemme on täysin kuralla ja mies vielä yrittäisi painostaa minut synnyttämään siihen lapsen, jos raskaus alkaisi. Ei olisi pitänyt alun alkaenkaan ehdottaa moista, tiedän kyllä että ehdotus oli varsin poikkeava ja menin siinä aika pitkälle järkevien rajojen ylitse.

Nyt sitten mies vihoittelee ja syyttää minua siitä, että en suostu yrittämään enää raskautta. Olen sanonut hänelle monta kertaa, että suhteemme ei ole tällä hetkellä sellainen, että uskaltaisin siihen lapsen tehdä.