Onko joku lapsistasi suosikkinne?
Mä olen huomannut viimeaikoina että kolmesta lapsesta yksi on muodostunut suosikiksi. Meillä on samat mielenkiinnon kohteet mm. liikunta ja ruuanlaitto. Kaksi muuta tykkää pelailla tietokoneilla ja käydä kavereiden kanssa kylillä, eivät osallistu ruuanlaittoon, eivät lähde fillaroimaan, ei jeesaa pihahommissa. Mieskin tästä huomautti kun vietän niin paljon aikaa tämän suosikin kanssa. Lapset kaikki poikia, 10v kaksoset joilla keskenään niin omat jutut ja 12v. Suosikki siis vanhin pojista. Yritin mennä kaksosten kanssa pelaamaan, mutta tuli vain tämä tyypillinen "äiti et sä osaa, ei noin, no nyt me kuoltiin sun takia". En siis enää siihen ole tervetullut.
Mitä mun pitäisi tehdä noiden kahden kanssa?
Kommentit (2)
On. Hän, joka ei ole vielä syntynyt tai edes laitettu alulle.
Kysy lapsilta itseltään haittaako niitä ettet vieä aikaa niin paljon tai mitä ne haluis tehdä sunkaa.
Mielestäni tasa-arvo on sitä että jokainen tuntee olevansa yhtätärkeä. Nykyään herkästi mennään niin kaikissa asioissa että kaiken pitää olla samalla tavalla jokaiselle että on tasa-arvoista.
Itse paijaan ja pussaan nuorimmaista eniten koska se tulee aina luokse pusuttamaan, vanhempi ei tule yhtäpaljon ja kiukuttelee enemmän kun on sen ikäinen. Sai samassa iässä yhtä paljon hellyyttä kuin sisarensa, ennen tuota itsenäistymistään. Molemmille kerron joka ilta että ovat maailman tärkeimmät. Huomioo tulee jaettua tarpeiden mukaan. Ei olisi järkeä pakottaa vanhempaa istumaan sylissä siliteltävä kun pikkusisaruskin istui tunnin..
Tunnen ihmisiä joilla on sisarkateutta jopa aikuisuuteen. Toinen on kokenut saavansa aina vähemmän ja siksi se on aina saanut enemmän. Toinen on hyväksynyt tilanteen kun sisarus on hankala, mutta silti se kalvaa häntä.