Oletko masentunut? Älä menetä toivoasi!

Tämä on  tositarina kaikille teille, jotka tunnette itsenne masentuneiksi. Alavireisyys on ehkä jatkunut jo pitkään, tulevaisuus näyttää synkältä, jaksaa vain itkeä, elämänilo on poissa.

Olen läheltä seurannut ystäväni kamppailua pitkäaikaisen masennuksen kanssa. Tänä kesänä hän on saanut uutta toivoa ja elämänhalua, vaikka uskoi vuosikaudet, että on "menetetty tapaus".

Hänen mukaansa tämä lähti liikkeelle siitä, että hän uskaltautui lähtemään kotoa ja kokeilemaan uutta harrastusta. Sen kautta hän sai vahvistusta sosiaalisille taidoilleen (jotka olivat koko ajan olemassa) ja löysi poikaystävän, jonka kanssa he asuvat nyt yhdessä. Olen omin silmin nähnyt miten hän on kevään aikana piristynyt ja tuttu pilke on palannut hänen silmiinsä. On ihana nähdä miten hän on herännyt takaisin eloon. Hänelle on myös tullut elämään uusia suunnitelmia, mm. keskeytyneiden opintojen jatkaminen syksyllä.

Joten: sinä, joka luet tätä ja ajattelet, että et koskaan parane: sanon sinulle: toivoa on aina. Pienistä puroista voi kasvaa suuri virta. Jos taistelet masennusta vastaan, olet sitkeä kuin mikä, ja ennen kaikkea: et taistele turhaan. Elämä on ihmeellinen ja voi yllättää silloin, kun sitä vähiten odottaa. Voimia sinulle!