Miten te pääsette feissareista eroon?

Joo käytän samaa taktiikkaa, helpoin tapa ehdottomasti!

"Kiinnostavatko naisten/lasten/eläinten/naapurin mummojen oikeudet?"
-"Ei"

Ja sitten kipitän kovaa pakoon.

Kävelen pois tai sanon et kiire

Sanon että nyt on kiire tai että olen jo lahjoittaja. 

Sanon ei kiitos ja toivotan hyvää päivänjatkoa. On toiminut.

Sanon ettei kiinnosta ja kävelen ohi

Kysyn "Talar du svenska?"

Puukotqn feissaria maksaan, toimii aina.

Jerron totuuden eli että mieheni ja minä avustamme verojen kautta yli 100 000: lla eurolla vuodessa. Ja usein kysyn paljonko edustamansa järjestö saa valtionapua vuosittain? Kerran yksi partapoika alkoi haukkumaan ja sättimään mua vaikka miksi. Nauroin sille päin naamaa.

Sanon "ei kiitos" ja kävelen ohi.

Menen ohi "mitäännäkemättömin" silmin. Ei ne sentään perään juokse.

En koskaan pysähdy juttelemaan feissareiden kanssa. Lähestymisyrityksiin reagoin pienellä torjuvalla kädenliikeellä ja sanomalla "ei kiitos". Sen jälkeen kun tajusin, että ei saa hidastaa askelia tai välittää feissarin kysymysten sisällöstä ("ei kiitos" on hyvä vastaus myös kysymykseen "kiinnostavatko lastenoikeudet?"), elämästäni on tullut paljon helpompaa. :)

Jos kohtelias "ei kiitos" ei mene jakeluun, niin silloin se muuttuu muotoon "painu helvettiin siitä ahdistelemasta". Nuoret tytöt ymmärtävät yleensä jo kohteliaammasta versioista, mutta parille hipin oloiselle pojalle olen joutunut ärähtämään.

En katso päinkään ja häivyn paikalta. Myös "njet ponimaju" on kätevä :D