Miksi et käy kuntosalilla?

Minulla on se kuva saleista, että siellä viihtyy vähän turhan pinnallista sakkia minun makuuni. Johtuen juurikin näistä miljoonista ja taas miljoonista saliselfieistä. Toisaalta taas jos menisi aamupäivällä niin voisi tuntea itsensä alfaksi siellä mummojen ja pappojen seassa. Mutta sekin alfuus loppuisi lyhyeen kun tajuaisi, että ne papat on olleet sen tuhat kertaa alfempia kuin kukaan nykynuorista.

En siis käy salilla, koska en erityisemmin viihdy niiden pinnallisten ihmisten seassa, saati sitten, että pitäisi heidän edessään ähkiä ja karjahdella niiden vaaleanpunaisten 2kg käsipainojen kanssa. Toisena syynä se, että ei vaan oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa. Mieluummin teen niitä juttuja joista tykkään.

Terveisin Naispelko23

Koska sisätiloissa tapahtuva treenaaminen on naisille ja lapsille.

Minulla on elämää kahlitseva ajatus, että en saa tehdä mitään sellaista jossa en ole hyvä. Siksi tunnen, että lihaksia ja kuntoa saa kasvattaa vain jos on lihaksikas ja hyväkuntoinen. Irrationaalista, mutta totta.

Tuntuisi tosi omituiselta lähteä täältä 15 km päästä autolla kaupunkiin, maksaa parkkipaikka, bensat ja salimaksut ja nähdä koko vaiva vain päästäkseni johonkin sisätiloihin hikoilemaan. Pihatöissä ja klapinhakkuussa on tarpeeksi kuntosalia.

1) En ehdi kauheasti kuntoilla, ikävä kyllä. Vuorotyö, kaksi haastavaa lasta.

2) Silloin kun minulla on aikaa, menen mieluummin sauvakävelemään ja kiipeämään läheiselle kukkulalle. Syke nousee maksimiin ja kunto nousee JA saa raitista ilmaa.

3) En ajattele kuntosalilla kävijöistä mitään, se on yksi kuntoilun muoto ja ihan ok. Onneksi on muitakin muotoja, kaikille löytyy sopiva.

Koska 50 €/kk on tällä hetkellä vaan liian kova hinta kunnon salista. Lenkkeilen kyllä ja kuntoilen kotona minkä voin.

Willy Loman kirjoitti:

Minulla on elämää kahlitseva ajatus, että en saa tehdä mitään sellaista jossa en ole hyvä. Siksi tunnen, että lihaksia ja kuntoa saa kasvattaa vain jos on lihaksikas ja hyväkuntoinen. Irrationaalista, mutta totta.

Willy hei, sä voisit lukea sellaisen kirjan kuin "Tunne lukkosi".

Ei kiinnosta yhtään. Teen sisätyötä ja vapaa-ajan liikunnat on sitten ulkona; juoksua, hiihtoa, uintia tai hyötyliikuntaa; puitten taimien istutusta, kivenkeruuta (sesonkiaikoina tuttavan luona). Kroppa on kunnossa ja lihasta omiksi tarpeiksi,en tarvitse hierontaa tai fysikaalisia hoitoja, vaikka olen jo vanha nainen, lähempänä 50v.  Lisäksi en halua olla ihmisten parissa enää vapaalla, sillä teen haasteellista ihmissuhdetyötä.

Ei ole minun juttuni. En halua mennä sinne julkisesti rääkistelemään. Jokainen tehköön, mitä mieleen juolahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Nussin muijaa joka yö eri asennoissa ja pitelen häntä käsivarsienikin varassa. On niin kovaa treeniä tyydyttää emäntää parin tuntia, että käy ihan salitreeneistä.

Riippuu naisen painosta.

Mulla on salifobia kiitos ylä-asteen liikunta tuntien. Lisäks asun pienelä paikkakunnalla ja täällä on vaan yksi sali jossa käy paljon inhottavia ihmisiä, kuten entinen koulukiusaajani :/ Sitten sekin ettei mulla ole ylimääräistä rahaa. Ehkä jonain päivänä alan käymään jos saan töitä isosta kaupungista.

Vierailija kirjoitti:

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 11:39"]

Väännän vielä kerran rautalangasta. Esimerkkinä kyykky ja reisilihaksisto.

Kyykyn tekemiseen tarvitaan hyvin suuria painoja, niin suuria, ettei sellaisa kahvakuulia ole olemassakaan, vaikka käyttäisi kahta. Pienillä painoilla harjoittelu ei ole sama asia. Vertaa vaikka kävelyä. Sinun pitää hengästyä, mitä et kävellessä tee. Vaikka kävelisit 8 tuntia. Et vaan jaksa sitten enää kävellä.

Sama asia lihasten suhteen. Vaikka tekisit kyykkyä ilman painoa tai pienin painoin sata toistoa, et saa siitä sitä hyötyä, joka saadaan oikeita painoja käyttämällä. Näitä painoja ei ole kotona kenelläkään.

Suosittelen perehtymään asiaan esimerkiksi googlen avulla.

Tämä asia ei ole minulle niin tärkeä, että googlaisin (en muutenkaan koskaan käytä juuri Googlea). Jokainen meistä lopulta surkastuu ja kuolee, vaikka kuinka kävisi siellä ihmeellisen ihannoidulla salilla. Minulle riittää se treeni, jota teen kahvakuulilla, soudellen, suolla rämpien ja muuten aktiivisesti liikkuen. Olen nähnyt paljon vireitä, toimintakykyisiä vanhuksia. Yksikään heistä ei ole käynyt eikä käy nykyäänkään kuntosalilla, vaikkakin harrastaa paljon muuta liikuntaa. Tärkeämpää kuin salikyykkääminen on henkinen vireys ja henkiset arvot, jotka auttavat kohtaamaan väistämättömän arvokkaasti. Todellisena uhkana henkiselle hyvinvoinnille näen kapea-alaisen ja fanaattisen omaan kehoon keskittymisen.

Ystäväpiirissäni tiedän useita naisia, joita oma ikääntyminen ahdistaa niin, että saliharjoittelu ja botox ovat heidän elämänsä sisältö. Minun käy heitä sääliksi, sillä vaikka lihakset kasvaisivat kuinka, ahdistus ei häviä, ellei kykene hyväksymään paitsi itseään, myös väistämätöntä. Vanhenemiseen pitää tietysti varautua, mutta hysteerinen kyykkääminen on vain surkuhupaisaa. Persettä ei tuonpuoleiseen mukaan saa. Toisista välittäminen ja hoivaaminen on mun juttuni. Perse tulee perässä, tai ainakin on tähän saakka tullut. Ja on hyvännäköinen kotikyykälläkin, ainakin miesten mukaan.Ihanne on terve sielu terveessä ruumiissa, parempi kuin heikkous jommalla kummalla alueella.

Teen treenini juoksun ohessa ulkoliikuntatelineellä, kävelen 4,4 km päivässä työmatkoja, teen raskasta ruumiillista työtä ja kotihommia. Voisin lisätä tuohon myös salitreenin, mutta olen siellä vähän kuin kala kuivalla maalla ja kynnys lähteä salille jonkun varustesäkin kanssa on korkea.

Kerran olin jossain naistensalin ryhmäliikunnassa ja jäi v*mainen olo siitä kun joku eturivun muidu katsoi minua kuin idioottia. En tajunnut mitä järkeä siinä nopeatempoisessa eri välineiden kanssa tehtävässä rääkissä oli kaikkinen monimutkaisine liikesarjoineen ja varsinkin kun en tiennyt teinkö liikkeitä edes oikein. Homman piti sopia aloittelijallekin, mutta ei siellä kukaan neuvonut ja tunsin itseni ääliöksi.

Ulkoliikunta on mukavampaa.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on naurettavaa tehdä turhaa ruumiillista työtä ja sitten muina aikoina yrittää tehdä elämästään mahdollisimman helppoa. Siis ajella autolla ja hissillä, antaa koneiden pestä pyykit ja astiat jne. Mä kävelen aina kun voin, soudan mieluummin kesäisin oman saaren ympäri kuin tyhjää neljän seinän sisällä. Nostelen vauvaa ja hoidan kotia kokoajan, peppu ei paljoa tuolissa lepää. En pyydä mieheltä apua raskaiden asioiden nostamiseen jne. On täysin mielenvikaista maksaa siitä, että saa tehdä ruumiillaan fyysistä työtä, ja sitten päivän päätteeksi maksaa siitä, ettei sitä ruumistaan tarvitse rasittaa (auto jne.). Siksi en käy kuntosalilla.

Sulkevatko nämä mielestäsi toisensa pois? :D hyvä, että sinä pysyt noin kunnossa, mutta esimerkiksi minulla ei ole lapsia, mökkiä, hirveää kasaa kotitöitä tai muuta vastaavaa, enkä yksiötä siivoamalla kovinkaan hyvässä kunnossa pysyisi (ellen imuroisi sitä sataan kertaan). Mielestäni on tyhmää ajatella, että useimmat salilla kävijät kulkevat autolla ja makaavat kotona silloin, kun eivät ole salilla (tuntuu olevan usein aika yleinen ajatusmaailma) ja itse en voi tuota ajattelumallia ymmärtää.

Suurin osa ihmisistä ei jaksa keskittyä mihinkään niin paljon kuin lihasten kehittäminen vaatisi. Ja siinä tulee hikikin.

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Minulla on elämää kahlitseva ajatus, että en saa tehdä mitään sellaista jossa en ole hyvä. Siksi tunnen, että lihaksia ja kuntoa saa kasvattaa vain jos on lihaksikas ja hyväkuntoinen. Irrationaalista, mutta totta.

Willy hei, sä voisit lukea sellaisen kirjan kuin "Tunne lukkosi".

Minulla on se. Kirjan sisältö tiivistettynä: "Kaikki ongelmasi ovat vanhempiesi syytä."

Emmä ehi. Asutaan 10 km keskustasta, ja vaikka se toisaalta ei ole matka eikä mikään - autolla ajaa vartissa - niin tässä elämäntilanteessa ei huvita ajella aina harrastuksiin. Toisaalta musta myös tuntuu, että tarvitsisin jonkun ohjelman, enkä tiedä, kenen puoleen kääntyä.

-

Harrastan kyllä liikuntaa (paljolti kotijumppaa ja -joogaa), ja voisin kyllä kokeilla. Mutta mulla on nyt kaksi ohjattua harrastusta viikossa (ratsastus ja jumppa), enkä voi ottaa uutta vakiharrastusta lisäksi. Katotaan sitten, kun lapset ovat isompia. Kuntosalilla käy niin monenmoista porukkaa, että en ajattele siellä käyvistä joukkona yhtään mitään.

En käy, koska asun maalla ja täällä saa lihaskunnon ilmankin. Esim. tänään tein päivän lapiohommia kun lapioin monta kuormaa märkää painavaa kompostia ensin traktorin lavalle ja sieltä heittelin sen lapiolla kasvimaalle. Lisäksi haravoin pihaa ja, kuten joka päivä, nostelin ja kanniskelin kahta lastani, kannoin polttopuita sisälle, vettä kotieläimille jne jne. Salilla käynti on kuitenkin mielestäni hyvä harrastus niille, joilla ei työn tai asumispaikan vuoksi ole muuten mahdollisuutta lihaksia kuormittavaan tekemiseen.

Inhottavaa käydä kun puolipäivää menee pelkkiin matkoihin eikä vaan huvita vääntää proteiinikakan hajussa