Oli synkkä ja syksyinen yö, jatkokertomus

Hei kaikki kirjailianalut. Nyt kirjoittamaan!

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:48"]Kirjoitetaan tähän AV-historian vertahyytävin ja hiuksia nostattavin kauhutarina:D Minä aloitan: Oli synkkä ja syksyinen loppukesän yö, kun RaimoJorma kuuli...
[/quote]vaimonsa huutavan: "RaimoJorma! Mä löysin meille hyvän talon!"
Raimo meni katsomaan, ja Aino-vaimo näytti läppäriltään kuvia kauniista kartanosta.
"Tossa on lähellä hyvä koulukin", Aino sanoi ja silitti pyöreää vatsaansa.

Synnkkä ja MYRSKYINEN yö on klassikko.

... Raimojorma kuuli vanhasta umpipuisesta vaatekaapista kirkunaa..

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:08"]Synnkkä ja MYRSKYINEN yö on klassikko.

... Raimojorma kuuli vanhasta umpipuisesta vaatekaapista kirkunaa..
[/quote]
...Joka kuulosti ihan hänen kauhealta anopiltaan...

RaimoJorma katsoi yhtä kuvaa. Hän näki ikkunassa verisen tummahiuksisen naisen.
"Katso Aino", hän sanoo ja osoittaa naista.
"Ei saatana. Ton talonhan piti olla tyhjillään! Pidetäänkö jotakuta siellä vankina?:
"Aino..." RaimoJorma aloitti varovasti. "Minusta tuntuu ettei tuo nainen ole tästä maailmasta."

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:17"]RaimoJorma katsoi yhtä kuvaa. Hän näki ikkunassa verisen tummahiuksisen naisen.
"Katso Aino", hän sanoo ja osoittaa naista.
"Ei saatana. Ton talonhan piti olla tyhjillään! Pidetäänkö jotakuta siellä vankina?:
"Aino..." RaimoJorma aloitti varovasti. "Minusta tuntuu ettei tuo nainen ole tästä maailmasta."
[/quote]-Et ole tosissasi, Aino sanoi. Samalla hän yritti työntää pois sen oudon tunteen, jika tuli aina kun hän kartsoi kuvan naista.
-Mutta voidaanhan me muuttaa. Musta tuntuu että joku vain pilailee, hän sanoi.

Ja viikon päästä he muuttivat kartanoon.

Kun kaikki tavarat oli saatu järjestettyä, RaimoJorma istahti huohottaen sohvalle.
"Olipahan päivä. Nyt voitaisiin mennä nukkumaan."
He eivät välittäneet koputuksista, eikä siitä, että kuulosti kuin joku olisi raapinut makuuhuoneen ovea. Kylläpä mielikuvitus lehahtaa lentoon tässä vanhassa talossa, he ajattelivat. Mutta se oli vasta alkua...

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:27"]Kun kaikki tavarat oli saatu järjestettyä, RaimoJorma istahti huohottaen sohvalle.
"Olipahan päivä. Nyt voitaisiin mennä nukkumaan."
He eivät välittäneet koputuksista, eikä siitä, että kuulosti kuin joku olisi raapinut makuuhuoneen ovea. Kylläpä mielikuvitus lehahtaa lentoon tässä vanhassa talossa, he ajattelivat. Mutta se oli vasta alkua...
[/quote]Aamulla he huomasivat joidenkin tavaroiden eri paikassa kuin illalla...

Lisäksi yksi heidän hienoista antiikkikynttilänjaloistaan oli kadonnut, ja korvattu RaimoJorman anopin maun mukaisella Eiffel-tornin muotoisella muovihirvityksellä. Mutta anoppi oli "ikävä kyllä" kuollut edellisenä vuonna. 

Mitä useampi yö uudessa kartanossa kului sen hurjemmaksi meno alkoi käymään. RaimoJormasta tuntui kuin anoppi olisi sittenkin ollut jossain lähellä. Jossain jokin raapaisi ikkunaan, jossakin toisaalla nuppineula putosi itsekseen neulatyynystä ja aivan kuin jostain olisi kuulunut naisen valitusta. Aivan kuin anopilta olisi sormi jäänyt oven väliin.....

Vaan se olikin RaimoJorman Jorma

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 16:37"]

Lisäksi yksi heidän hienoista antiikkikynttilänjaloistaan oli kadonnut, ja korvattu RaimoJorman anopin maun mukaisella Eiffel-tornin muotoisella muovihirvityksellä. Mutta anoppi oli "ikävä kyllä" kuollut edellisenä vuonna. 

[/quote]Mutta nyt kun RaimoJorma asiaa tarkemmin mietti, anopin kuolemaan liittyi paljonkin epäselviä seikkoja. Ensinnäkään anopin ruumista ei ollut koskaan löytynyt, vain pieni tuhkakasa jossa kyllä oli ollut anopin dna:ta, mutta oliko siinä kuitenkaan koko totuus. RaimoJorman mieleen nousi myös kuva mielipuolisesta kaksoisveljestä JormaRaimosta joka oli raiskannut ja surmannut monta nuorta naista ennenkuin jäi kiinni tekosistaan. Voisiko joku sotkea heidät keskenään ja tulla vielä näin vuosien päästä kostamaan hänelle, väärälle veljekselle? Juuri kun RaimoJorma oli tullut siihen tulokseen,että hän kuvitteli turhia, hän kuuli vertahyytävän huudon ja näki miten ikkunassa vilahti jotain Ainon näköistä matkalla kohti maata. RaimoJorma syöksyi ovesta ulos, mutta hänen matkansa keskeytyi siihen, koska oven takana häntä odotti...

Pizzakuski tulikuuman Frutti di Maren kanssa.

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 19:24"]

Pizzakuski tulikuuman Frutti di Maren kanssa.

[/quote]

Jorma maksoi tulikuumalle typykälle Jormallaan

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 19:27"]

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 19:24"]

Pizzakuski tulikuuman Frutti di Maren kanssa.

[/quote]Mutta  maksu oli yhtä tyhjän kanssa, sillä maksulle ei tullut vastinetta. Maksettuuaan RaimoJorma riensi verannalle ottaakseen pizzan, mutta se oli hävinnyt!

Jorma maksoi tulikuumalle typykälle Jormallaan

[/quote]

Sekä tulikuuma pizza, typykkä,että Aino-vaimo olivat poissa. RaimoJorma oli aivan yksin. Hän luuli sekoavansa, mutta tajusi sitten ,että oli joutunut keskelle painajaista, missä mikään ei ollut sitä miltä näytti. Aino-vaimo ei ollutkaan vaimo vaan anoppi, pizzakuski  ei ollutkaan pizzakuski vaan kaksoisveli joka oli karannut vankilasta. RaimoJorma yritti paeta talosta, mutta

ei löytänyt ovea. Lisäksi hän kuuli selkänsä takaa pahaenteistä narinaa..

... näki peilissä välähtävän

Jormaraimon kultahampaan