Lue keskustelun säännöt.
Nainen 22-v, mies 39-v
18.07.2015 |
Ollaan ihan rakastuneita ja todella samanlaisia ns vähän boheemeja taiteilijoita (mies näyttelijä, minä muusikko ja ranskan kielen opiskelija), tykätään matkustaa yms. Silti monilla tuntuu olevan tätä meidän suhdetta vastaan vain siksi että ollaan niin eri-ikäisiä. Miksi?
Kommentit (49)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iida Ketolahan on 24 ja Renne 38 :D
Ihana rakas trollini on taas täällä. Onko terapia kausi jo maksettu ja uudet pillerit hankittu? Pus pus
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 15:29"]Jos siitä pitää kysyä ja ihmetellä ääneen, niin siinä on jotain vikaa...
[/quote]
Sinun päässäs on vikaa
Minulla ei ole suhdettamme vastaan mitään. Olet jo aikuinen joten tiedät mikä itsellesi parasta. Tilanne olisi eri jos olisit 15v. Ja ikävä kyllä tällaisenkin parin tunsin joskus. Tyttö 15 ja poika 44, noh vuosia myöhemmin poika vaihtoi tytön nuorempaan :( tai siis toiseen 15vuotiaaseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 03:30"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 22:23"]Toivottavasti ei ollut sinun miehes josta aamulla joku sinun ikäses tyttönen tänne kirjoitti.Oli erehtynnyt miehen punkkaan ja kyllä otti koville!Oksetti,eto ja kadutti!Tai sitten se oletkin sinä ja teidän suhde on edennyt oikeen rytinällä tämän päivän aikana. [/quote] Aika pieni todennäköisyys on että olisi minun "miehestä" kirjoitettu (enkä ole myöskään ollut minä). :D Mies ei nimittäin ole suomalainen eikä me kummatkaan Suomessa asuta. Ja siis juuri kenelläkään täällä meidän kummankaan kavereista tunnu meidän suhdetta vastaan mitään olevan, oikeastaan täällä tuntuu olevan todella normaalia että mies on 10-15 vuotta vanhempi. Mutta sitten minun monilla suomalaisilla kavereilla ja perheenjäsenillä tuntuu olevan. Sellaista hymäilyä, epäilyä, eikä rehellistä onnellisuutta minun onnesta. Vanhempieni kohdalla ymmärrän vähän, miehellä ja minun vanhemmilla kun on pienempi ikäero mitä minulla ja miehellä, mut mut,. Ja siis, ei kummatkaan olla tässä kotonanyhjäämiselämästä haaveilemassa. Ite en halua lapsia ainakaan vielä 10 vuoteen. Tässä nyt opiskelut ehkä suoritan ja teen töitä, reissaan, elän itselleni. Jos se ei miehelle kelpaa niin sitten lähtee vaihtoon. Toistaiseksi on kelvannut.
[/quote]
Tää minun mielestä kertoo kyllä miksi ikäero ei ole ongelma nyt, mutta se on 10 vuoden päästä. Koska sinulle se on ihan ok ikä hankkia lapsia, mutta miehesi on jo 50. Tajuatko että kun minä olen nyt 50, jo kaksi exääni on kuollut? Tiedän montakin perhettä jossa isä on kuollut n. 50 ikäisenä.
Jos nyt kävisi niin että sinun mies on parempikuntoinen, on silti 50-vuotias vanha tulemaan isäksi ja vaihtamaan vaippoja. Olet liian nuori tietämään ja ymmärtämään vielä tätä. Ikäsi on ok ja sinun kuuluukin olla huoleton, ja miettiä lapsiperheasioita vasta vuosien perästä, mutta sinun miesystävällä ei ole sama elämäntilanne. Muista sitten että olet itse valinnut tämän, kun hän ei jaksa valvoa eikä konttailla. Ja puhun kokemuksesta, bestikselläni juuri tuo tilanne. Sanon että ei ollut herkkua, eikä sekään kun mies vanhenee ja itse olet elämäsi vedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
37:
Mikä silti estää minua nyt nauttimasta hänestä ja tästä rakkaudesta mikä meillä nyt on? Tai siis mikä siinä on niin pahaa? Ehkä molemmat kuollaan 5 vuoden päästä, ehkä erotaan, ehkä ei ikinä hankita lapsia. Miksi tarvitsee miettiä noin paljon. Joskus tekee ihan hyvää elää just tässä hetkessä. En ainakaan itse suunnittele elämääni vuotta pidemmälle. Näin on hyvä.
AP
En ole suhdettanne vastaan. Miksi olisin? Olenhan itsekin avoliitossa 40vuotiaan miehen, itse olen 23. Ei muiden ajatuksia kannata miettiä, kun omaa elämää elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ehkä sopia teille, itseäni oksettaisi, koska minulla ja isälläni vain vajaan 17 vuoden ikäero.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 19:53"]En ole suhdettanne vastaan. Miksi olisin? Olenhan itsekin avoliitossa 40vuotiaan miehen, itse olen 23. Ei muiden ajatuksia kannata miettiä, kun omaa elämää elää.
[/quote]
Tämä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 19:53"]En ole suhdettanne vastaan. Miksi olisin? Olenhan itsekin avoliitossa 40vuotiaan miehen, itse olen 23. Ei muiden ajatuksia kannata miettiä, kun omaa elämää elää.
[/quote]
<3
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 03:36"][quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 21:43"]Totta kai sinusta nyt umpirakastuneena tuntuu hyvältä.
Kymmenen vuoden päästä huomaat että et ole elänyt nuoruutta ollenkaan koska sinua vanhemmalle puolisolle on sopinut jo vakiintuneen parisuhteen perusarkimalli. Hänhän on jo nuoruutensa viettänyt ja nyt haluaa muuta ikäistensä tavoin ja sinä ikuisen rakkauden löytäneenä suostut siihen.
Miehesi huomaa tulleensa tavallaan huijatuksi koska kuvittelee vanhenevansa kanssasi ja joutuukin toteamaan että puoliso katselee nuorempia sillä silmällä.
Ja vastauksesi tietenkin on että
-ei meille noin käy, rakastamme toisiamme emmekä halua muuta
Jolloin voit palata vastaukseni alkuun....
[/quote]
En mä lähtisi tässä mitään piruja maalailemaan seinille. Mä olen sanonut miehelle mitä seuraavalta 10 vuodelta haluan, ja hänellä on samat aatteet. Minä haluan luoda uraa, matkustaa ja elää itselleni, hänellä tavoitteena edetä urallaan (mm isompia rooleja elokuvissa), tienata enemmän, matkustella jne.
Toki ihmisen mieli voi muuttua, mutta tälläinen minä olen ollut pienestä pitäen, että uskoisin että nyt ainakin seuraavat 5-10 vuotta olen ilman lapsia, enkä jää kotiin nyhjäämään - sen verta olen lastenhoitajan töitä tehnyt että ei se elämä houkuta. :) jos meidän mielet menee eri suuntiin niin sit menee tietkin, simple as that. Ei ole niin vakavaa. Mutta nyt nautitaan rakkaudesta ja toisistamme kun voidaan. :)
[/quote]
Eli kun miehesi on 49-vuotias niin alatte hankkimaan lapsia... jjoo totaa onnea vaan. Samantien voi lapset kutsua isää vaikka papaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kun sanot että pitää elää hetkessä eikä miettiä liikaa niin totta.. parikymppisenä niin voi tehdä mutta kun ikä alkaa painaa päälle, tulevaisuuttakin täytyy alkaa miettiä. Miehesi ei ole enää poikanen.
Aika jännä juttu kun täällä on jokaikinen päivä samantyyppinen mielikuvitustarina. Koita ymmärtää, että samanikäinen kumppani on se ihanne, joskus käy kuitenkin niin että jompikumpi on reilusti vanhempi. Se siitä, mitä sua muiden mielipiteet kiinnostaa? Se just antaa susta todella lapsellisen kuvan. Elä elämääs miten lystäät, ei kiinnosta täällä oikeasti ketään.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 20:39"]Aika jännä juttu kun täällä on jokaikinen päivä samantyyppinen mielikuvitustarina. Koita ymmärtää, että samanikäinen kumppani on se ihanne, joskus käy kuitenkin niin että jompikumpi on reilusti vanhempi. Se siitä, mitä sua muiden mielipiteet kiinnostaa? Se just antaa susta todella lapsellisen kuvan. Elä elämääs miten lystäät, ei kiinnosta täällä oikeasti ketään.
[/quote]
Miten se ettei välitä muiden mielipiteistä antaa lapsellisen kuvan? Minusta kenenkään ei pitäisi ajatella mitä muut nyt ajattelee jos teen näin (jos ei nyt ole kyse mistään laittomasta tai muille harmia/haittaa aiheuttavasta asiasta). Jos ihminen on onnellinen niin sen ihmisen pitäisi elää sillä tavalla.
Ite olin todella onneton kun yritin elää sen mukaan miten yhteiskunta ja vanhempani minun odottivat tekevän, ja sitten hyppäsin pois opiskelu-oravanpyörästä, muutin ulkomaille töihin ns paskaduuniin, ja en ole aikoihin ollut näin onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 14:52"]Voi jeesus ikis, lopeta nyt jo näiden ketjujen tehtailu ja itsellesi vastailu. Kuinka mones ketju tänään?
[/quote]
50.
Tuollaiset suhteet eivät koskaan toimi.
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 22:56"]
Tuollaiset suhteet eivät koskaan toimi.
[/quote]
Miten niin? perustele
Evvk.