Yhden lapsemme murrosikä on perhettä rikkovaa
Meillä on kolme lasta ja yhden näistä (keskimmäinen) murrosikä alkoi aika myöhään ja nyt 18-vuotiaana se on hyvin raskasta. Hän periaatteessa toimii hyvinä päivinään osana perhettä mutta aivan liikaa on joukossa sellaisia päiviä, jolloin hänelle ei mielestään kuuluisi mitkään kunnioittavat ja kauniit käytöstavat. Olemme hänen kanssaan olleet aina hyvin läheisiä ja nyt hän on suorastaan ottanut kohteekseen minut ja on jatkuvasti vastustamassa minua.
Pojalla on lukio kesken (tosin sekin on nyt yksi vallanväline, että et hoida kouluhommiaan, ei lue kirjoituksiin jne. Koska se olisi toiveemme).
Tuntuu, että jos määrään hänet muuttamaan omilleen asumaan niin tilanne hänen kohdallaan lähtee täysin käsistä.
Onko kohtalotovereita? Kuinka te ratkaisitte asian?
Kommentit (44)
Mitä tarkalleen ottaen hankalaa hän on tehnyt-muutakuin on kiukutteleva teini?
Hän pahoina päivinään kertoo koko ajan kuinka merkityksetön ihminen olen. Hän piilottelee sähkötupakkaa huoneeseen vaikka olemme kertoneet, että emme halua sellaisia taloomme.
Hän provosoi jatkuvasti katsomalla elokuvia, kun pitäisi lukea jne.
Tätä on todella raskasta kuunnella ja kodin pitäisi olla paikka, jossa voi levätä ja kerätä voimia.
Tavallinen murrosikäinen poika, joka ei puheittesi mukaan ainakaan haistattelee koko ajan. Ole onnellinen, että pääset noinkin helpolla. Mitenkähän helpot kaksi muuta sitten ovat olleet.
Vierailija kirjoitti:
Hän pahoina päivinään kertoo koko ajan kuinka merkityksetön ihminen olen. Hän piilottelee sähkötupakkaa huoneeseen vaikka olemme kertoneet, että emme halua sellaisia taloomme.
Hän provosoi jatkuvasti katsomalla elokuvia, kun pitäisi lukea jne.
18v on vapaa muuttamaan pois, jos toisia haukkuu. Itsepä lapsi kärsii, jos ei kirjoituksiin lue. Ja toisaalta: tärkein työ on jo tehty. Lukeminen nyt on vain loppurutistus.
Ihan samanlaista täällä. Tuntuu, ettei ymmärrä omaa parastaan, mutta ehkä tajuaa sitten kantapään kautta joskus myöhemmin. Mutta ei meillä perhe tästä rikki ole mennyt, vaikka hermoja joskus vähän koetteleekin.
Poika ei ole saanut itse valita vaan on pakotettu lukioon koska se on vanhempien vaatimus eikä tunnu pojasta oikealta valinnalta.
Tämmöistä ne vanhempien voimakkaat vaatimukset aiheuttavat, pahoinvointia. Jos hän pääsisi asumaan omilleen ja päättämään itse mihinkä koulutukseen haluaisi mennä eikä elää muiden vaatimusten mukaan pakonomaisesti suorittaen väkisin jotain mitä ei halua niin hän voisi olla onnellisempi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaista täällä. Tuntuu, ettei ymmärrä omaa parastaan, mutta ehkä tajuaa sitten kantapään kautta joskus myöhemmin. Mutta ei meillä perhe tästä rikki ole mennyt, vaikka hermoja joskus vähän koetteleekin.
Jokaisen pitää elää ihan oman kantapään kautta ja saada tehdä omat virheensä niin että ihan turhaa koittaa ohjata liikaa. Kukaan ihminen ei ole täydellinen eikä ne vanhemmatkaan. Jotkut voivat vaan nähdä itsensä täydellisinä vaatien kaikilta muiltakin täydellisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Hän pahoina päivinään kertoo koko ajan kuinka merkityksetön ihminen olen. Hän piilottelee sähkötupakkaa huoneeseen vaikka olemme kertoneet, että emme halua sellaisia taloomme.
Hän provosoi jatkuvasti katsomalla elokuvia, kun pitäisi lukea jne.
Provosoi katsomalla elokuvia silloin kun pitäis lukea? Vai mitä jos vaan valitsee katsoa elokuvia lukemisen sijaan ja muut provosoituu siitä? Entä mikä siinä sähkötupakassa on niin vastenmielistä ettei halua olla sen kans samassa talossa jos kyse kuitenkin on täysi-ikäisestä sähkötupakan omistajasta? Tulee sellainen kuva, jo ihan pelkästä aloituksen otsikosta, että vanhemmat käy todella kireenä ja syyttää lasta turhankin paljon.
Jos suorittaa vain muiden ihmisten vaatimuksia niin se ei tee kenestäkään onnellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän pahoina päivinään kertoo koko ajan kuinka merkityksetön ihminen olen. Hän piilottelee sähkötupakkaa huoneeseen vaikka olemme kertoneet, että emme halua sellaisia taloomme.
Hän provosoi jatkuvasti katsomalla elokuvia, kun pitäisi lukea jne.Provosoi katsomalla elokuvia silloin kun pitäis lukea? Vai mitä jos vaan valitsee katsoa elokuvia lukemisen sijaan ja muut provosoituu siitä? Entä mikä siinä sähkötupakassa on niin vastenmielistä ettei halua olla sen kans samassa talossa jos kyse kuitenkin on täysi-ikäisestä sähkötupakan omistajasta? Tulee sellainen kuva, jo ihan pelkästä aloituksen otsikosta, että vanhemmat käy todella kireenä ja syyttää lasta turhankin paljon.
Joo, valitettavasti kuulostaa mun omalta äidiltäni. Meillä oli ihan ihmeellisiä ja mielivaltaisia sääntöjä, joiden rikkomisesta hän sitten suuttui ja koki sen aina hyökkäykseksi itseään kohtaan. Ja ne olivat juuri tuollaista tasoa että ei saa vaikka katsoa telkkaria, kun pitää lukea kirjaa.
Tämän palstan rajattomien äitien ketjut saivat minut lopulta ymmärtämään totuuden. Minä en olekaan paha ja ilkeä vaan minua on kontrolloitu aivan liikaa - paljon muissakin asioissa tietysti.
Niin eli vanhemmat toivoi että lapsi menee lukioon ja on sitä täysi-ikäiseks asti käyny, mutta jostain syystä elokuvat kiinnostaa enemmän kuin lukeminen? Ei olis uskonu :DD Lisäks, yks lapsi ei pysty perhettä rikkomaan, kyllä siihen lisäks vaikuttaa muiden reagoiminen ja suhtautuminen. Ihan niinkö lapsi tahallaan olis vaikee ja aiheuttais pahaa oloa, vai olisko niin että sillä on oikeesti paha olla? Vanhemmat ei vaan sitä nää, koska on liian kiireisiä oleen kiukkuisia takaisin
Vierailija kirjoitti:
Ihan samanlaista täällä. Tuntuu, ettei ymmärrä omaa parastaan, mutta ehkä tajuaa sitten kantapään kautta joskus myöhemmin. Mutta ei meillä perhe tästä rikki ole mennyt, vaikka hermoja joskus vähän koetteleekin.
Ei siittä tulis mitään jos ei itse sais kokeilla mikä on itselleen parhaaksi vaan vanhemmat kertois sen ja ihminen toimis sen mukaan. Siinä ei oppis mitään. Ihmisen on tehtävä omat virheet että niistä voi oppia
Onko niin, että olette itse asettaneet liian korkealle kauniit käytöstavat murkulla? Murkun on aina vastutettava jotain. Hyvä ohje on ollut se että jos murkku tekee yhdenkin asian päivässä hyvin se riittää. Muuten hän vaikuttaa ihan tyypilliseltä murrosikäiseltä. Kehu häntä edes joskus jostain. Kiitoksellakin voi johtaa.
Samanlainen tapaus oli sukulaistyttö .13-18 vuoteen täys piru ja koti meinasi hajota, vanhemmat yliväsyneitä ja riitaisia. Koko perhe kärsi, pikkuveli sai useankin kerran paeta tai ottaa selkään fyysisesti ja psyykkisesti.
Onneksi tyttö sai oman kämpän ja siitä rauhoittui.Ei ihan täysin mutta hoitaa työt ja katuu että sai huonot todistukset, kun haluaisi jatko -opintoihin. Kuitenkin hoitaa työnsä hyvin ja menestyy.
Anna teinille enemmän liekaa. Se on jo aikuinen, täysi-ikäinen. Eli itse vastuussa päätöksistään. Jos et koko ajan kiepu ympärillä huomauttelemassa, muistuttelemassa, neuvomassa, patistelemassa, niin teini saa mahdollisuuden vastuunottoon asioistaan. Hellitä, niin välinnekin parantuvat.
Ehkä omilleen muutto ei olis paha asia, jos sitä ei "määräis" vaan keskustelis ja kertois miksi näin ja auttaa käytännön jutuissa. Ja auttaa takuuvuokran maksussa, koska pelkkä kotoa pois muuttaminen ei oo kelalle sellainen peruste jolla sitä sieltä maksettais
Vanhemmat ovat sokeita ja pyrkyreitä vaatimuksillaan ja lasten menestys on heille jotain meriitin hankkimista pakottamalla kaikki lukioon että saa pidettyä ylioppilas juhlansa. Olen tätä paljon nähnyt että kaikki pakotetaan lukioon vaikka huonoilla arvosanoilla kunhan sen vaan läpi pääsee jotenkuten. Ei voi hyväksyä että menisi ammattikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat ovat sokeita ja pyrkyreitä vaatimuksillaan ja lasten menestys on heille jotain meriitin hankkimista pakottamalla kaikki lukioon että saa pidettyä ylioppilas juhlansa. Olen tätä paljon nähnyt että kaikki pakotetaan lukioon vaikka huonoilla arvosanoilla kunhan sen vaan läpi pääsee jotenkuten. Ei voi hyväksyä että menisi ammattikouluun.
Lopettakaaa syyttely-Sivusta seuranneena tiedän että vanhemmat eivät voi auttaa ADHD sairaita.
Nostan