Lue keskustelun säännöt.
Miksi eläinvauvat söpöjä mutta ihmisvauvat ei?
18.07.2015 |
Niin. Suurin osa eläinten (nisäkkäiden) poikasista ovat söpöjä mutta ihminen vauvana on ihan toisesta ääripäästä. Miksiköhän näin on?
Ihmisellä ei turkkia ole mutta ei ole monilla eläimilläkään syntyessään. On tietysti myös vähän vähemmän söpöjä eläinten poikasia, silti ihmisvauva on lähes poikkeuksetta se kummajaisen näköinen eläimiin verrattuna. Apinakin ihmisen lähisukulaisena on sata kertaa suloisempi.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:19"]
ihminen voi erota muista nisäkkäistä mutta eipä pahemmin muista kädellisistä, ollaan loppujenlopuksi kaikki aika kummallisen näköistä sakkia vauvasta vaariin. koirat, kanit ja muut pörröpallerot nyt ovat söpömpiä koko elämänsä kuin mitä me koskaan olemme. lajin selviytymisen kannalta on tärkeää, että emo pitää poikastaan suloisena ja avuttomana. myös poikasten ääntely on lajikohtaista ja sen tarkoitus on herättää oman emon (ja oman lajin naaraiden) huomio. muille lajeille toisten poikaset ovat yleensä vain helppoa saalista.
[/quote]
Tätä minä vähän ihmettelen ihmisvauvoissa! Kyllähän se ääni todellakin huomion herättää, mutta aiheuttaa enemmänkin sellaisia fiiliksiä, että tekisi mieli tukkia kakaran turpa jollain väkivaltaisella keinolla kuin lohduttaa / auttaa. Miksi ihmisvauvat herättävät niin monissa raastavaa ärsytystä, eivät hoivahalua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:22"]
[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 14:19"]
ihminen voi erota muista nisäkkäistä mutta eipä pahemmin muista kädellisistä, ollaan loppujenlopuksi kaikki aika kummallisen näköistä sakkia vauvasta vaariin. koirat, kanit ja muut pörröpallerot nyt ovat söpömpiä koko elämänsä kuin mitä me koskaan olemme. lajin selviytymisen kannalta on tärkeää, että emo pitää poikastaan suloisena ja avuttomana. myös poikasten ääntely on lajikohtaista ja sen tarkoitus on herättää oman emon (ja oman lajin naaraiden) huomio. muille lajeille toisten poikaset ovat yleensä vain helppoa saalista.
[/quote]
Tätä minä vähän ihmettelen ihmisvauvoissa! Kyllähän se ääni todellakin huomion herättää, mutta aiheuttaa enemmänkin sellaisia fiiliksiä, että tekisi mieli tukkia kakaran turpa jollain väkivaltaisella keinolla kuin lohduttaa / auttaa. Miksi ihmisvauvat herättävät niin monissa raastavaa ärsytystä, eivät hoivahalua?
[/quote]
se on hälytysääni, ja nykyisissä ihmisyhteisöissä, jossa olemme vieraantuneita toisistamme, muiden vauvojen äänet repivät monien hermoja. pienissä alkukantaisissa kyläyhteisöissä suhtaudutaan toisten vauvoihin enemmän niinkuin omiin, ja oman vauvan itku herättää enemmänkin sitä hoivaviettiä (ainakin tulisi herättää, tietty on surullisia poikkeuksia jotka reagoivat siihen enemmän agressiolla). mistä sen tietää jos ne kissanpentujen ihanat piipittävät miukumiset ovatkin kissaemolle yhtä hermostuttavia :)
Kaikki vastasyntyneet on rumia. Nisäkkäidenkin poikaset ovat vasta parin päivän päästä suloisia, pieniä, pehmeitä palleroita. On jotkut vauvatkin ihan söpön ja suloisen näköisiä, kun ovat parisen päivää viettäneet eloaan pallolla.
Ja veikkaan, että muilla eläimillä sen kehityksen on lähdettävä nopeammin, kuin ihmislapsella, koska maailma on julma ja kylmä paikka. Enkä sanoisi, että apinavauvatkaan ovat kovinkaan söpöjä, kun vasta aikojen päästä. Itse koen myös, että söpöyteen vaikuttaa myös aktiivisuus. Onhan leikkisä kissanpentu paljon suloisempi, kuin saman ikäinen ihmisvauva, joka vain nukkuu, kuolaa, kakkaa ja huutaa nälkäänsä.