Pitääkö lautanen syödä tyhjäksi?

Jos itse on annostellut, pyritään syömään kaikki. Jos ei jaksa niin ei jaksa sitten ruoka jää lautaselle. Mutta kerron myös muistamaan jatkossa ottamaan vähemmän ensiksi.

Jos itse annostelen ruoan, niin saa jättää. Minun vikahan se on eikä lapsen.

En pakota. Itselle on jäänyt kouluajoista trauma kun jouduin jäämään välitunniksi kaalikeittolautasen ääreen opettajan vahtiessa vieressä kädet puskassa saarnaamassa Afrikan nälkää näkevistä. Olisi lähettänyt sen keiton sinne Afrikkaan!

Ei ole pakko syödä tai edes maistaa. Ruokaa tarjoillaan vain ruoka-aikoihin jos kotona ollaan, eli n. 3h välein. Itse olen niin herkkävatsainen, että näin aikuisenakin joutuu toisinaan jättämään syömisen kesken, jos vatsa tulee ennen lautasen tyhjenemistä täyteen. Normaalisti kasvava terve lapsi ei tarvitse tuputtamista.

Miksi pitää syödä kaikki? Ja miksi pitäisi vaikka 10 v lapsen pihvi puolittaa? Kenelle se toinen puoli menee! Ei kukaan syö kylmää pihviä eikä niitä voi lämmittää, ettei koko koostumus kärsi. Mun äiti söi itsensä lihavaksi syömällä lapsien jämät. Meillä ketään ei pakoteta ayömään.

toki mä käytän jämiä ja loihdin niistä uusia ruokia, mutta kaikkea ei voi. Ja yhtään ei ole terven ihmisen pakko syödä, jos ei jaksa tai halua.

Kotona santsaaminen onnistuu, mutta esimerkiksi koulussa harva lähtee jonottamaan lisää ruokaa, koska jonot ovat pitkät ja ruokatunti on lyhyt. Jos istut liian kauan pöydässä, niin joku puhaltaa jo niskaan.

Meillä koulussa opettaja jakoi ruuan lautasille. Jokainen määritteli kuitenkin annoksensa suuruuden: puoli kauhallista (ei oikeutta santsata, paitsi lellikeillä), yksi tai kaksi kauhallista (lupa santsata). Koulun ruuat olevat toisinaan sellaisia, ettei niistä oikein tiennyt, mitä ne sisälsivät, joten varmuuden vuoksi sitä otti vain vähän. Harmi vaan, että maistuvaakaan ei saanut santsata. Jos otti normaaliannoksen ja ruoka oli sitten vähän mitä sattui eikä maistunut, niin kuitenkaan ei saanut jättää tähteeksi. Muistan, miten muutamat luokkatoverit joutuivat keittolaan syömään jäähtynyttä kaalisoppaa itkua tursaten.

[quote author="Vierailija" time="18.07.2015 klo 13:03"]Miksi pitää syödä kaikki? Ja miksi pitäisi vaikka 10 v lapsen pihvi puolittaa? Kenelle se toinen puoli menee! Ei kukaan syö kylmää pihviä eikä niitä voi lämmittää, ettei koko koostumus kärsi. Mun äiti söi itsensä lihavaksi syömällä lapsien jämät. Meillä ketään ei pakoteta ayömään.

toki mä käytän jämiä ja loihdin niistä uusia ruokia, mutta kaikkea ei voi. Ja yhtään ei ole terven ihmisen pakko syödä, jos ei jaksa tai halua.
[/quote]

Jos niitä lapsia on useampi pieni kuin se yks 10v. Ilmeisen yksinkertainen olet eikä minkäänlaista kykyä asettua toisen asemaan.

Meillä pyritään siihen, että lautanen syödään tyhjäksi. Ruokaa otetaan sen verran, mitä ajattelee jaksavansa syödä ja sitä saa sitten ottaa lisää. Kaikkea maistetaan vähän, mutta ei pakolla vaan houkuttelemalla: ja kun näin on aina toimittu, ei en tarvitse houkutellakaan vaan homma käy automaattisesti.

Joskus ruuan ottamisessa käy ylilyöntejä, mutta se on elämä. Homma kuitataan sanomalla "muista ottaa ensi kerralla vähän vähemmän" ja sitten taas asia sujuukin ensi kerralla. Ketään ei itketetä ruokapöydässä, mutta se roskiinheitetty ruoka on kuitenkin luonnonvarojen ja rahan haaskausta joten sitä pyritääm välttämään.

Ravintolassa jne, missä ruoka tulee valmiina annoksena, saa syödä sen mitä jaksaa ja sitten riittää.

Meidän perheessä on vain pakko maistaa. Pakko on maistaa. En kiusallani tee ruokaa, mikä ei maistu, sehän ei ole kenenkään etu mutta uusia makuja oppii syömään vain maistamalla. Nuorin on 1,5v ja lempiruokaansa on parsakeitto.

Meillä on alle kouluikäisiä lapsia.
Jos näyttää siltä, etteivät jaksa syödä kehotan syömään lihan/kalan ja kasvikset. Muut hiilarit sanon että saa jättää jos ei jaksa tai ei maistu.

Pakko on ainakin maistaa vähän. Mutta pakkosyötölle sanon ei.

En minä itsekään syö lautasta tyhjäksi aina, joskus tulee virhearviointeja. Toki pyritään siihen, että ruokaa on lautasella vain sen verran minkä syö (ja ennemmin santsaa pienen annoksen päälle kuin jättää tähteeksi isosta).

Toki on fiksua ohjata lasta että jos on outoa ruokaa, niin ensin voi ottaa vähän ja sitten jos tykkää, niin voi ottaa lisääkin. Jos käy niin, että on tullut ahnedittua enemmän kuin jaksaa syödä niin asiasta voi ihan jutellakin ja sopia, että ensi kerralla muistetaan toimia fiksummin.

Lapsen silmä on usein suurempi kuin suu, ts. eivät osaa arvioida, kuinka paljon jaksavat.

Siskon lapsi pakotetaan syömään lautanen tyhjäksi vaikka toinen ei jaksaisi syödä. Äiti annostelee aikuisen annoksen lautaselle. Lapsi lihonut huomattavasti ja ei jaksa urheilla entiseen tapaan. Varmaan sanomattakin selvää että äiti on myös todella lihava.

Meillä ei ole pakko syödä lautasta tyhjäksi eikä edes maistaa. Lapsi on nirso mutta en usko että se maistamaan pakottamisella paranee, päinvastoin. Kyllä minä itsekin kertamaistamisella tiedän pidänkö jostain ruoka-aineesta vai en, en koe tarvetta joka viikko testata asiaa uudelleen. Enkä siis pakota lastanikaan siihen. Toki haluaisin että lapsi oppisi syömään monipuolisesti mutta kyllä minäkin nyt aikuisena syön monia sellaisia ruokia joita en lapsena suostunut syömään.

Te joilla on pakko maistaa niin miten mahdatte sen tehdä? Pakkoistutatte itkevää lasta pöydässä vai kauhotte ruokaa väkisin suuhun? Meillä ei ainakaan ole löytynyt vielä mitään keinoa jolla toinen suostuisi maistamaan. Ei toimi houkuttelu kivoilla tekemisillä eikä jälkiruualla, uhkailu toimii vielä vähemmän.