Mitä mieltä varattua miestä yrittävästä naisesta
Olen rakastunut miespuoliseen ystävääni, joka valitettavasti seurustelee ja heillä on lapsia. Olen kertonut hänelle tunteistani, mutta en ole saanut suoraa vastausta. Hän kuitenkin haluaa tavata minua säännöllisesti. Miten voin saada selvyyden miehen tunteista ja onko sopivaa että yritän iskeä varattua? Seurustelen myös itse, mutta suhteemme on ihan kuollut.
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 21:42"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2015 klo 21:23"]
Ihminen ei voi tunteilleen mitään. Sinuna juttelisin miehen kanssa vielä. Tunteista kertomista ei tule koskaan katumaan vaikka pakit saisikin. Jos saat pakit niin pääset eteenpäin. Muussa tapauksessa roikut tuossa tilassa vuosikausia. Se että joku on varattu ei ole este teidän yhdessä ololle. Asiat joko muuttuu huonompaan tai parempaan. GO FOR IT :)
[/quote]
Mietihän homma omalle kohdallesi. Sulla on onnellinen avioliitto ja ihana perhe. Sitten joku ulkopuolinen tulee ja vokottelee miehesi, koska ei anna sun olla este miehen ja hänen yhdessäololle, koska tuon ulkopuolisen naisen nyt vaan kuuluu olla onnellinen ja rikkoa sun perheesi. Ei oo väliä, vaikka lapset oireilee myöhemmin teineinä pahaa oloa ja oppii huonon mallin ihmissuhteiden hoitamisesta sen sijaan, että näkisi vanhemmat, jotka oppivat pitämään huolta toisistaan ja avioliitostaan ja kasvamaan yhdessä vanhuuteen asti?
[/quote]
Ensinnäkin, jos mies lähtee toisen mukaan, se ei ole minusta riippuva asia. Se johtuu sitten siitä että mies on löytänyt itselleen sopivamman. Minä, eikä kukaan meistä, omista toista ihmistä. Jos "vokottelija" onnistuu saamaan miehen itselleen, se on puolisolle voivoi. Ei kukaan muu kuin perheenjäsenet itse, voi rikkoa perhettä. Mun mielestä uskomatonta paskaa syyttää näitä ulkopuolisia suhteen rikkomisesta. Karu totuushan on se, että hyvässä suhteessa tälläistä pelkoa ei ole. Ei syytä olla mustasukkainen vain luotto siihen että oma puoliso ei lähde. Jos lähtee, ei kokenut asiaa niin tärkeäksi. Ketä me olemme sanomaan että sinun täytyy olla just mun kans?
Ei kukaanhyvästä suhteesta lähde, mutta kaikissa suhteissa on myös niitä huonompiakin aikoja, jolloin kynnys lähteä toisen matkaan on matalampi.
Esim. vauvaperheissä on monesti raskasta, kun ei saa nukkua, ei oo tarpeeksi seksiä ja läheisyyttä ja huomiota omalta puolisolta. Silloin voi ehkä helpommin haksahtaa vieraisiin, varsinkin jos toinen oikein imartelee.
Puhun kokemuksesta, koska itse petin puolisoani juuri tällaisena vaikeana aikana. Oli niin helppo kuvitella, että se mua piirittänyt olisi mulle se oikea, kun kotona oli muka niin paskaa. Tosiasiassa meillä oli vaan vaikea vaihe ja se olisi pitänyt käsitellä muuten kuin pettämällä.
Itse onnekseni sain anteeksi ja olemme edelleen yhdessä ja entistä vahvemmassa liitossa. Onneksi en tuhonnut tätä, mitä meillä on ,vaikka ensin siltä vaikutti.
Ei vaan tänne viitti koko tarinaa kirjottaa ettei kukaan tunnistaisi tarinaa :D