Lue keskustelun säännöt.
Isän oma aika ja rahan käyttö
13.07.2015 |
Tätähän sitä on pohdittu iät ja ajat mutta nyt on sattunut omalle kohdalle.
Meidän perheen iskä näyttää kaipaavan omaa aikaa melkein joka ilta. Ei näytä kotona viihtyvän. Aamulla lähtee töihin ennen kukon laulua ja töistä tuopin kautta kotiin n 17-18 aikoihin. Kun lapset on saatu suunnilleen nukkumaan 21 aikoihin, miehen pitää päästä kavereiden kanssa harrastuksiinsa ja viikonloppuisin harrastukset päättyy baaritiskille ja ehkä sunnuntaina muistaa kotiutua. Viime viikolla oli nostanut tilinsä ja ryypännyt n 500€. Eli siinä meni nekin rahat. Itse en saa kuin muutaman satasen kuussa vanhempainrahaa millä hoidan laskuja sekä kaikki ruokaostokset. En aiemmin kiinnittänyt tuohon edes huomioita, mutta tämän kesän aikana mies ei ole käynyt kaupassa "isoilla ostoksilla" kertaakaan.
Itse olisin halunnut lähteä perjantaina jonnekin kun tuntuu välillä että seinät kaatuu päälle, mutta mies oli jo kerennyt sopia omia menojaan koska "miksi sä et kerro hyvissä ajoin että haluaisin jonnekin lähteä?" Prkl. Ihan kuin mun pitäisi aikaa varata, olla itsestään selvyytenä kotona.
Mutta kuinka paljon on se miehen oma aika, että se olisi vielä normaalia? Olenko mä nyt turhaan naputtava kitisijä-muija joka ei ymmärrä että raskaasta työstä raskaat huvit?
Alan nimittäin olla jo aika poikki tämän kaiken yksin pyörittämiseen. Meillä on kolme lasta joiden kanssa pärjään mainiosti yksinkin mutta miehen käytös aiheuttaa ylimääräistä stressiä ja huolta. Mikään ei ole enää varmaa enkä voi luottaa lupauksiin.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:54"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:43"]
Miehen ikä? Lapset kouluikäisiä vai pienempiä? Eihän miehiä yleisesti oikein lastenhoito tai kotihommat kiinnosta. Mulla menee raja siinä, että baarissa ei notkuta kavereiden kanssa paria kertaa vuodessa enempää. Jos sen sallisin, mies olisi baarissa kamuineen vähintään joka toinen vkl. Ja jos niin usein siellä kävisi, niin tietäähän sen, mitä joskus sitten tapahtuisi.
Ukollani on työ, joka vaatii paljon matkustamista hienoine illallisineen. Monesti palautuu matkoiltaan vasta lauantaina. Oon sanonu sille, että työmatkat siedän ok, enkä niistä valita, mutta että jotta naimisissa voidaan olla, ei siellä baarissa hengata kavereiden kanssa kuin eritt harvoin. Kavereitaan voi sitten nähdä esim golfatessa ja pyytämällä heitä meille (vaimoineen). Mies on Onneksi tarpeeksi älykäs tajutakseen koko homman pointin.
[/quote]
Me olemme molemmat jo 30+ ja lapset 8, 3 ja 1 vuotiaita.
Viimeisen puolen vuoden aikana tämä homma on lähtenyt täysin käsistä. Tiedän kyllä että välillä on vaikeita aikoja ja välillä parempia. Mutta milloin tulee se raja että homma menee yli? Sitä tässä on tullut mietittyä.
Kovasti on mies muka pahoillaan ja pyytelee anteeksi krapuloissaan mutta en tiedä, meneekö se asia sinne ymmärrykseen saakka ikinä. Miehen kaverit on joko lapsettomia tai jo lapsensa kasvattaneita hulttioita, joiden mukaan "miehellä pitää olla vapaa aikaa vähintään joka toinen ilta." Mies on nyt sitten ottanut tuon ohjenuoran ja menee sen mukaan. :/
[/quote]
Ei miestä voi rankaista kärvistelemään neljän seinän sisällä koko elämäänsä. Välillä pitää päästä vähän tuulettumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 10:10"]
[quote author="Vierailija" time="13.07.2015 klo 09:37"]
Täällähän nyt yleensä aina haukutaan kaikki miehet täysiksi sioiksi yms., mutta voisiko olla että miehesi on masentunut, kyllästynyt, väsynyt, kokee että sinä et huomioi häntä, kokee että itse on yrittänyt mutta ei saa vastakaikua, pelkkää valitusta/nalkutusta joten ei enää jaksa tai jotain muuta. Olisiko keskustelun paikka jossa molemmat voisivat sanoa mitä mielessä liikkuu?
[/quote]
Masentunut ja väsynyt hän on lähinnä krapulapäivisin. En edes tuolloin huuda tai nalkuta. Olen lähinnä sellainen että alan tekemään lasten kanssa jotain ihan muuta ja niillä hetkillä en kyllä edes halua huoioida häntä millään tavalla. Muulloin hän on ihan hyväntuulinen ja nauravainen. Olen ottanut huomioon hänetkin, ihan samalla lailla kun ennenkin. Kysyn mielipiteitä, teen lemppariruokia, olen kiinnostunut hänestä ja hänen päivästään jne.
Viimeksi viime viikolla istuttiin vierekkäin ja puhuttiin asioita halki ihan hyvässä hengessä ja toista kuunnellen. Kaksi päivää oli kotona ja sitten lähtikin lapasesta.
[/quote]
Luultavasti joku asia painaa miestäsi jota ei ole sinulle kertonut. Muista olla ymmärtäväinen miestäsi kohtaan ja yritä selvittää asia keskustelemalla.
Miksi olet parisuhteessa tuommoisen kanssa? Eroa siitä!