Kannattaako 37-vuotiaana enää lykätä lasten hankkimista?

Tekisin lapsen tai kaksi lasta koska kiire on. Jo eroatte niin sulla kuitenkin lapset. Rakkauden etsimiseen sulla ei oikein aikaa ole tai on mutta sitten jäät ilman lapsia.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]Adoptiossakin on ikäraja. 37-vuotiaana riski saada vammainen lapsi on jo korkea. Lasta ei myöskään välttämättä tule vaikka sitä tekisi sen viisi vuotta. Lapsettomuus on yleisempää kuin luulisi. Realiteetit kannattaa pitää mielessä.
[/quote]

Down riski ton ikäisellä ensisynnyttäjällä on jo aika iso. Älä ainakaan myöhemmäki lykkää lasten tekoa.

Adoptiolasta voi joutua odottamaan vuosikaudet täydessä epätietoisuudessa saako lasta koskaan. Erittäin harvoin "saa" pikkuvauvan, eli lapsi on jo kokenut ainakin yhden traumaattisen eron. Kansainvälinen adoptio on varsin kallista ja monet näkevät siinä eettisiä ongelmia. Kotimaisessa adoptiossa taas jonot ovat pitkät. Todella monet syyt voivat estää prosessin kokonaan (esim. hoidettu masennus). Adoptio ei todellakaan ole helppo eikä varma tapa saada lapsi, ja tahattomasti lapsettomien lyöminen adoptiokortilla päähän on sanoin kuvaamattoman ilkeää.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:30"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:28"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:24"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:15"][quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:08"]En ymmärrä miksi täällä aina kritisoidaan lapsien hankkimista vanhana. Oma äitini oli 38 vuotias kun sai minut ja ihan hyvin jaksoi ja ennen minua pääsi todella elämään elämäänsä ja on siitä erittäin tyytyväinen. Tottakai ymmärrän että kun saan omia lapsia joskus ei äitini enään ole mikään ylienerginen nuori mummu.
Jos lapsia todella todella haluaa kannattaakin ne hankkia Ennenkuin on liian myöhäistä, itse kuitenkin eläisin elämäni mielummin lapsettomana ja onnellisena yksin tai joko oikean miehen kanssa. Adoptio on myös aina hyvä vaihtoehto
[/quote]
Selvitäpä adoption faktat, ennen kuin tulet aivotonta lässytystäsi huutelemaan. Vähän sama kun sanoisit työttömälle keski-ikäiselle, että hyvä vaihtoehto on ryhtyä juristiksi tai lääkäriksi, ei todellakaan mikään läpihuutojuttu.
[/quote]

Yläilärajana on pidetty 49 vuotta ja ap.llä on siihen matkaa vielä reilu kymmenen.
"Jos adoptoitava on alaikäinen, adoptoitavan ja adoptionhakijan välinen ikäero saa olla enintään 45 vuotta eikä adoptionhakija saa olla 50 vuotta vanhempi"
[/quote]
Huoh, ikähän se ainut vaikeus on. Pistäpä linkki siihen katalogiin, josta lapsi tilataan. Maksaako jotain, toimitetaanko kotiin?
[/quote]

Katkera lapseton jolla adoptio meni sivu suun mielenterveys vikojen vuoksi.
[/quote]
Bravo, onnistuit löytämään yhden asian, joka voi olla este adoptiolle. Et sinä näköjään ihan tyhmä ole, ilkeä kyllä senkin edestä.

panisin toimeksi asap jos lapsen haluaisin, eikä miehelläkään ole mitään sitä vastaan... koska oikeasti sinulla on jo kiire! En voi luvata, että teille herää myöhemmin megalomaaniset romanttiset tunteet, ehkä herää ehkä ei, mutta ainakaan et jäisi lapsettomaksi ja sitä varten katkeroidu. Ja mitä pahaa on, vaikkei niin suuria intohimoja ja draamaa sitä kautta suhteessa olisikaan, se on ehkä jopa parempi

Älä mieti liikaa, taidat miettiä liikaa järjellä ja sen takia et näe tunnepuolella tähtiä:-) Jos arvostatte samoja asioita ja seksielämä toimii hyvin niin eikun yrittämään. 

Ei meidänkään suhde alkanut suurilla tunteilla mutta 20 vuoden aikana rakkaus on vain vahvistunut toista kohtaan. Niin ja olen ensimmäisen lapseni saanut 37-vuotiaana. Enkä muuten aijo olla vanha äiti iästäni huolimatta. 

Mä sain lapset 36 ja 39v. Nyt olen 50v. ja lapset on 11 ja 13v. Ei siis mikään ongelma. Nyt kun olen 50v. niin nyt olen siinä iässä vasta etten vauvoja ja taaperoita jaksa. Teinejen kanssa on mukavaa.

mikä muka estää työtöntä keski-ikäistä opiskelemaan juristiks? sun viestisi on selvä, tässä maailmassa ei kannata mitään enää yrittää yli kaksikymppisenä, se on jo myöhäistä. On sitä tutkinnon hommannut 80 vuotiaskin. ei elämää lakata elämästä koska on "liian vanha" , jumalauta jokainen tavallaan. Riskit on tietty hyvä tietää jos suunnittelee raskautta yli 40 v, ja miettiä miten itse jaksaa.

Lasta ei voi tehdä, sen saa jos saa. Tuossa iässä tarvitaan varmaan ivf luovutetuilla munasoluillat.
T.lapsettomuudesta kärsinyt jo 31 -v:nä

Olin 37 kun sain ekan, nyt 42v ootan tokaa. Naapurini sai eilen 44-vuotiaana esikoisensa. Ensimmäistä lasta yritettiin 1,5v, tämä toinen tarttui ekalla yrityksellä. Täällä meidän alueella on korkea ensisynnyttäjien keski-ikä, johtuen just siitä että täällä on kalliita asuntoja eli ensin laitetaan elämät kuntoon ja sitten tehdään lapsi.
Vanhempanakin siis voi saada lapsen, mutta 100% varmaahan se ei ole missään iässä.

Lapset kannattaa hankkia parikymppisenä jos haluaa sen onnistuvan ilman hedelmöityshoitoja sekä isoa vaaraa siitä, että lapsesta tulee vammainen.

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:24"]Lapset kannattaa hankkia parikymppisenä jos haluaa sen onnistuvan ilman hedelmöityshoitoja sekä isoa vaaraa siitä, että lapsesta tulee vammainen.
[/quote]

Höpöhöpö, teinariäiti. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noin 30 vuotta.

Jos olet varma, että romanttisten tunteiden puute ei haittaa teistä kumpaakaan KOSKAAN. Tuskin tulevat

myöhemmin, jos niitä ei nyt ole.

jos itse haluat lapsia niin anna palaa! viimeinen tilaisuus, monethan tekee lapsen vasta 40:nä mut jos oikeasti tykkäät miehestä niin tehkää se lapsi... ettei käy vahingossa niin ettet enää hedelmöity ja mies vaihda sinua nuorempaan naiseen joka voi antaa hänelle lapsen/lapsia

Ei oo myöhäistä vielä , mutta nyt täytyy jo alkaa nopeasti litistämään häpykarvoja ahkerasti jos mielii lapsia hankkia !

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:04"]

Lasta ei voi tehdä, sen saa jos saa. Tuossa iässä tarvitaan varmaan ivf luovutetuilla munasoluillat. T.lapsettomuudesta kärsinyt jo 31 -v:nä

[/quote]

Yleensä 37-v tulee ihan hyvin raskaaksi omillakin soluilla ja ilman hoitoja. Sinulla 31-v lapsettomuuden taustalla tuskin oli ikä vaan joku muu syy...

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 16:24"]

Lapset kannattaa hankkia parikymppisenä jos haluaa sen onnistuvan ilman hedelmöityshoitoja sekä isoa vaaraa siitä, että lapsesta tulee vammainen.

[/quote]

Höpö höpö. Lapset kannattaa hankkia alle 40-v kun on hankkinut hieman elämänkokemusta, koulutusta ja elintasoa. Kaikki eivät halua olla 20-v lähiöäiteä ;)

[quote author="Vierailija" time="11.07.2015 klo 15:14"]Olemme molemmat kuitenkin vakituisessa työssä, meillä ei ole päihdeongelmia, harrastamme liikuntaa ja kulttuuria, olemme molemmat tasapainoisia ihmisiä. Miksi olisimme huonoja vanhempia? Vain sen takia, että emme ole enää nuoria? Ja siis olen tuntenut miehen jo useita vuosia, mutta aloimme kiinnostua toisistamme vasta noin vuosi sitten. En siis usko, että hän on mikään psykopaatti.

ap
[/quote]TEEVAAN AP LAPSI! Tilanteenne kuulostaa ihanteelliselta. Intohimo se puuttuu meiltäki, jotka olumme aluksi rakastuneita. En näkis järkiliitossa mitään pahaa.

Up

Pohdin joskus vähän vastaavaa ja tulin tulokseen, että en näe itseäni tekemässä lasta ns. epätavalliseen tilanteeseen (en ollut niin ihastunut / rakastunut mieheen). En näe itseäni yksin- enkä yhteishuoltajana enkä oikein osana uusperhettäkään. Olen kai konservatiivinen, ja se on johtamassa siihen, että minusta ei taida tulla äitiä. En olisi arvannut näin käyvän, mutta monenlainen elämä voi olla hyvää. Mieti ap, mitkä vaihtoehdot sopivat arvoihisi eli minkä tilanteiden kanssa pystyt elämään. Jos ei haittaa, et ero on kenties jopa todennäköinen, niin anna palaa. En tiedä, osasinko selittää pointtini, mutta tulipa yritettyä...