Mistä SANNIN biisissä "Jos mä oon oikee" lauletaan?
Miten te ymmärrätte tän?
Oon vuokralla
mun kehossa
Asunnon maksan ruokapalkalla
Maali rapisee seinät lohkeilee
Kuka korjaa ?
Kun kadulla kysytään multa
mikä vuosi mä en oo varma
Kysykää niiltä jotka tietävät
mistä tulevat
Jos mä oon oikee
miks kadulla mun läpi kävellään
Jos oon oikee
miksen muista omaa nimeänikään
Kai mä hengitän
Juttelen vaikken tunne sanoja
Mun äidinkieli kuin heprea
Herään illalla nukahdan aamulla
Elän valveunessa
Mä olen yksinään vaik metro täynnä on ihmisii
Ne katsoo läpi vaik tartun niiden käsistä kii
Ei oo olemassa kummituksii
Eiks nii ?
Jos mä oon oikee
miks kadulla mun läpi kävellään
Jos oon oikee
miksen muista omaa nimeänikään
Kai mä hengitän
Jos mä oon oikee
miksei peili heijasta mua enää
Jos oon oikee
miksen muista omaa nimeänikään
Kai mä hengitän
Rautatieasema maanantaina ruuhkaisa
Kaikilla tuntuu olevan kiire ja suunta
Mä oon ulkopuolella vaik seison sisällä
Jos oon jo kotona miten voi olla koti-ikävä
Mitä tarkoittaa jos ei tarinaan kuulu
Jos puhaltaa ikkunaan mut se ei ees huurru
Onko tää kaupunki täynnä elävii kuolleita
vai katselenko kuvaa rajan toiselta puolelta
Jos mä oon oikee
miks kadulla mun läpi kävellään
Jos oon oikee
miksen muista omaa nimeänikään
Kai mä hengitän
Jos mä oon oikee
miksei peili heijasta mua enää
Jos oon oikee
miksen muista omaa nimeänikään
Kai mä hengitän
Kommentit (44)
Mt-ongelmista, yksinäisyydestä, syrjäytymisestä?
Mielestäni tuo on hyvä biisi ja hyvät lyriikat. Olen keski-ikäinen. Sanat ymmärtää vähän paremmin kun on elämänkokemusta.
Mielenterveysongelmista. Samaistun täysin!
Tiedän siis täysin, mistä tuossa puhutaan. Ja oon sekaisin ku seinäkello.
Mun mielestä ihan normaalia teiniangstia. Tuntuu ettei oo kotona ja turvassa missään, ja vaikka olisi kavereiden kanssa tuntee olonsa yksinäiseksi ja luulee ettei kukaan huomaa vaikka lähtisi. Mulla ainakin oli tommosia fiiliksiä nuorempana. Musta noi sanat kertoo puhtaasti siitä.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:55"]Mun mielestä ihan normaalia teiniangstia. Tuntuu ettei oo kotona ja turvassa missään, ja vaikka olisi kavereiden kanssa tuntee olonsa yksinäiseksi ja luulee ettei kukaan huomaa vaikka lähtisi. Mulla ainakin oli tommosia fiiliksiä nuorempana. Musta noi sanat kertoo puhtaasti siitä.
[/quote]
Ei toi nyt mitään teiniangstia kyllä ole. Monista aikuisistakin tuntuu tuolta, että olet yksin vaikka olisi sata ihmistä ympärillä.
Masennuksesta, alakulosta, tai ehkä läheisen menettämisen jälkeisistä fiiliksistä. Sellaisen ihmisen, joka on täydentänyt sua ihmisenä. Jota ilman eläminen tuntuu mahdottomalta ja tuntuu siltä kuin ei olisi olemassa ollenkaan. Onko ap:n sydän koskaan särkynyt oikein kunnolla? Sattuu muuten aivan helvetisti. Toiset vaan osaa kanavoida ne tunteen johonki muualle kuin av palstalle, kuten esimerkiksi musiikkiin. Sitäkään ei aina kaikki ymmärrä. Ihmiset vaikuttavat ja vaikuttuvat kaikki erilailla toisista ihmisistä.
Mun mielestä tuo kertoo aika hyvin masennuksesta. Siitä millanen fiilis sillä masentuneella on, vaikka se fyysisesti oliskin läsnä. Kärsin itse 10 vuotta sitten vakavasta masennuksesta ja olo oli juuri tuollainen. Välillä halusi apua, mutta tunsi itsensä huomaamattomaksi. Välillä tuntui, että maailma pysähtyi ja oikeasti joutui miettimään sitäkin, että hengittääkö. Mitään ei muistanut, kaikki mitä oli tehnyt unohtui samantien kun ne teki niin pintapuolisesti. Peilistä katsoi rikkinäinen riutunut ihminen.
Mä ihmetellyt myös esim. että miksi ei näe omaan kuvaansa peilistä?
Minä haluan nyt aika perkeleen seikkaperäiset ja spesifit määritelmät tuolle teiniangstille!
Siis kertokaa ihmiset missä menee teiniangstin ja oikean aikuisen ihmisen masennuksen raja? En tarkoita nyt mitään ikää.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:00"]Mä ihmetellyt myös esim. että miksi ei näe omaan kuvaansa peilistä?
[/quote]
Tunne siitä että ei ole olemassa on dissosiaatiota, niin kuin jo sanoin, mutta sain alapeukkuja.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:58"]
Masennuksesta, alakulosta, tai ehkä läheisen menettämisen jälkeisistä fiiliksistä. Sellaisen ihmisen, joka on täydentänyt sua ihmisenä. Jota ilman eläminen tuntuu mahdottomalta ja tuntuu siltä kuin ei olisi olemassa ollenkaan. Onko ap:n sydän koskaan särkynyt oikein kunnolla? Sattuu muuten aivan helvetisti. Toiset vaan osaa kanavoida ne tunteen johonki muualle kuin av palstalle, kuten esimerkiksi musiikkiin. Sitäkään ei aina kaikki ymmärrä. Ihmiset vaikuttavat ja vaikuttuvat kaikki erilailla toisista ihmisistä.
[/quote]
Toiset ihmiset osaa julistaa kaikki biisit juuri omista ongelmistaan kertoviksi. Ja jotenkin vielä väkisin väännettynä ja runnottuna.
Mun mielestä se kertoo ihan selvästi Audrey Niffeneggerin kirjasta Hänen varjonsa tarina. Ei ehkä oikeesti, mutta laulun sanat ja henki sopivat ihan täysin kirjaan. Suosittelen lukemista :).
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:00"]
Mä ihmetellyt myös esim. että miksi ei näe omaan kuvaansa peilistä?
[/quote]
No aika harvat näkevät. Naiset etenkin näkevät vääristyneen kuvan itsestään jo pelkästään ulkonäöllisestikin saati sitten henkisenä olentona.
Yksinäisen, masentuneen, surullisen ihmisen elämästä. Jos multa kysyttäisiin, miltä elämäni tuntuu ,voisin vastaukseksi antaa tämän biisin sanat. "Oon vuokralla mun kehossa." Kroppa näyttää hyvältä, suu on hymyssä ja naama nätisti meikattu. Kavereita ympärillä, mutta silti oon ihan yksin ja sisimmässäni huudan kivusta ja tuntuu etten tajua mistään mitään eikä mikään tunnu miltään. Suu sanoo toista kun sydän. N20
Mulle se piisi kertoo siitä, että kaikki näkevät mun julkisen roolini, mutta kukaan ei ole kiinnostunut siitä, mitä on sisällä. Minulta pyydetään apua, mutta kukaan ei kysy, miten minulla menee. Olen kummitus, jota ei oikeasti ole olemassa.
T. Nelikymppinen teininagstinen
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:00"]Mä ihmetellyt myös esim. että miksi ei näe omaan kuvaansa peilistä?
[/quote]
Ei tunnista itseään. Ei näe sellaista ihmistä joka haluaisi olla tms. Itse olen masentuneena hyvin vierastanut itseni, miksen ole enää se sama ihminen kun joskus yms yms.
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 00:07"]Yksinäisen, masentuneen, surullisen ihmisen elämästä. Jos multa kysyttäisiin, miltä elämäni tuntuu ,voisin vastaukseksi antaa tämän biisin sanat. "Oon vuokralla mun kehossa." Kroppa näyttää hyvältä, suu on hymyssä ja naama nätisti meikattu. Kavereita ympärillä, mutta silti oon ihan yksin ja sisimmässäni huudan kivusta ja tuntuu etten tajua mistään mitään eikä mikään tunnu miltään. Suu sanoo toista kun sydän. N20
[/quote]
Sama täällä :/
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:55"]Mielenterveysongelmista. Samaistun täysin!
Tiedän siis täysin, mistä tuossa puhutaan. Ja oon sekaisin ku seinäkello.
[/quote]
Tämä
Siinä kerrotaan mun elämästä!
Mun mielestä huumeidenkäyttäjän elämästä