Lue keskustelun säännöt.
Onko muita jotka ahdistuu mm. koskemisesta?
09.07.2015 |
Mä tunnen itseni ihan kummalliseksi, kun mulle on ihan ok, että lääkärit koskee ja tutkii, myös intiimejä paikkoja. Ainakaan yleensä se ei haittaa mua ollenkaan. Mutta sitten aika monissa muissa tilanteissa mä ahdistun ihan hirveesti jos muhun meinataan koskea. Mutta kun tätä ei tapahdu, kuin silloin, jos se tilanne tuo mulle mieleen jonkun huonon muiston. Mulla on aika paljon huonoja muistoja koskemisista ihan viime vuosilta.
Ongelma on nyt varsinkin se kun mä käyn fysioterapiassa, jonka tekee psyk.polin työntekijä psyk.osastolla, niin se ahdistaa mua ihan hirveesti vaikka se fyssari on mukava ja ymmärtäväinen. Ekalla ja tokalla kerralla tehtiin harjotuksia, joissa se ei koskenu muhun ja mä olin ihan fine. Ehkä pientä ahdistuksenpoikasta ilmassa. Seuraavalla kerralla se paineli mun kroppaa piikkipallolla ja joo se tuntu hyvältä, mutta mun mieleen tulvi miljoona huonoa muistoa muista hetkistä kun oon hävenny tai pelänny tai mut on pakotettu johonkin yms. Jäi tosi ristiriitainen fiilis.
Nyt viimeksi sitten toiminnallinen harjoitus meni ok, vaikka olikin liian rankka mulle, mut sen jälkeen oli tarkotus et se painelee mua käsin eri puolilta ku mä makaan ja mä sanoin et mua ahdistaa jo valmiiksi. Se sano et no otetaan vaan jalkapohjat ja katotaan sit tilanne. Sit se teki sen ja kyllä mä tunsin, että sen kädet oli lämpimät, mutta mulla alko kyyneleet valuun ja sit kun se kysy että miltä tuntu niin aloin vaan itkeen ihan hirveesti ja mua hävetti. Keskusteltiin sit loppuaika ku olin rauhottunu et mitä mä mietin jne. Ihan hyvä keskustelu sinänsä, mutta nyt musta tuntuu etten pysty ees menemään siihen samaan tilaan ees ilman, että oon jo itku kurkussa tärinä paniikissa, vaikka sovittiin jo ettei oo pakko tehä noita koskemisharjotuksia.
Mulle vaan jäi tosta käynnistä päähän pyörimään hirvee kasa huonoja muistoja ja negatiivisia ajatuksia itseä kohtaan. Nyt kun mä yritin sit itekseni tehä yhtä niistä kotiharjotuksista niin mua alko siinäkin ahdistaa samalla tavalla.
Meneeks tää ikinä pois? Onko parempi että mä väkisin siedätän itteeni tollasiin tilanteisiin vai mitä mä teen? Tuntuis tosi typerältä jättää menemättä oman aivovammasuutensa vuoksi, mutta niin mä oon usein vastaavissa muissa tilanteissa tehny. Siinä vaiheessa kun ahdistun jo pelkästä rakennuksen näkemisestä, niin mun on tosi vaikeeta saada sitä moodia pois, vaikka kaikki loput käynnit siellä oliskin ihan ok.
Kilometrisepustus. Ehkä joku jakso lukea loppuun.
Kommentit (61)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aktivoi selvästi traumat ja juttu ei ole ok noin että traumatisoidut tavallaan joka kerta uudelleen koska tehdään sietokyvyn ylittäviä asioita. Silloin rajoituksia tulee lisää niinkuin itsekin kerrot että jo pelkkä rakennuksen näkeminen voi laukaista ahdistuksen.
Oletteko harrastaneet deksiä ikinä?
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:39"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:38"]Ap mulla sama, mut on raiskattu ja muutenkin pahoinpidelty. En pidä koskettuna olemisesta. [/quote] Niinhän me kaikki. Sitä voi muistella vielä kiikkutuolissa ja voivotella.
[/quote]
Suurin osa ei ole ollut törkeän rikoksen uhri. Idari.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no ehkä se vahvistu vaan kun olin hyvin narsistisessa ja väkivaltaisessa suhteessa aikuisuuden kynnyksellä, mut jokseenkin aina ollut näin, meidän perheessä ei kauheesti halailtu ym niin se ei tunnu nykyäänkään sit normaalilta kosketella muita ihmisiä. mut harmillisinta on se kun haluaisin läheisyyttä ja muuta toki, mut on vaan tosi kiusaantunur ja epämukava olo jos sitä lähtee toteuttaa
[quote author="Vierailija" time="10.07.2015 klo 09:22"][quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:39"]
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 23:38"]Ap mulla sama, mut on raiskattu ja muutenkin pahoinpidelty. En pidä koskettuna olemisesta. [/quote] Niinhän me kaikki. Sitä voi muistella vielä kiikkutuolissa ja voivotella.
[/quote]
Suurin osa ei ole ollut törkeän rikoksen uhri. Idari.
[/quote]
Ota itseäsi niskasta kiinni. Et voi ratsasta loputtomiin tekosyillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nytkin ahdistaa kun ees mietin asiaa. Eilenkin kun pääsin siitä ahdistuksesta jotenkin yli, niin itkin itseni uneen. En yleensä koskaan itke kuin korkeintaan terapiassa. Tunnen itteni niin tyhmäks tän asian vuoksi, kun se fyssari on oikeesti ihan hyvä tyyppi :(. Otanko sit rauhottavaa ennen sitä seuraavaa tapaamista vai mitä ihmettä mä teen kun oon siitä jo nyt ihan paniikissa :(? ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jäääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääää
jåååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååååå
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.07.2015 klo 23:32"]
Lue kirja Naisen häpeä
[/quote]
Tarkoititko Nainen ja Häpeä kirj. Elina Reenkola?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen itseni oikein erityisen likaiseksi tällä hetkellä :(. Oon ihan varma, että haisen kilsan päähän, vaikka oonkin käyny suihkussa, huoh. ap
Voi hyvä ihme! Katoin youtubesta videon, joka kerto fysiterapeutin työstä psykiatristen potilaiden kanssa eilen ja sain ihan hirveen ahdistuksen siitä päälle ja piti ottaa diapami ja sit myöhemmin vielä toinenki et sain itteni ees jotenki rauhotettua ku meinasin repiä nahkani ihan verille siinä paniikissa. En yleensä tarvii rauhottavia päivisin ollenkaan, otan vaan yöks usein puolikkaan. Miten voi olla näin herkkä :(??? Ja se fysioterapiakin pitäis jatkua noin viikon päästä, apua... ap
Täysin turvallinen, vakaa ja lempeä RAKKAUS voi lievittää ja parantaa sisimmän kipeitäkin haavoja :) Lämpimästi suosittelen, anna rakkauden hoitaa ja koskettaa: http://www.healingrooms.fi/?sid=118
Minulle kosketus antaa energiaa jokaiselle päivälle.
Kosketelkaa toisianne.
M40
Mulla ei ole mitään lohdullista sanottavaa mut toivon että toivut traumoistasi ja saat uskallusta jatkaa terapiaa. Voimia ja siunausta <3
.