Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaista TAPPELEMISTA teillä oli omien sisarustenne kanssa?
09.07.2015 |
Vai onko joku säästynyt tappelemasta fyysisesti sisarustensa kanssa?
Mulla on pikkuveli, jonka kanssa toisinaan potkittiin ja lyötiin toisiamme. Oltiin kuin kissa ja koira välillä. Se meidän tappelu loppui siihen, kun veljeni vetäisi minua avokämmenellä korvalle ja tärykalvoni puhkesi. Ehkä pelästyttiin molemmat siitä, kun loppui sitten siihen se kokonaan. Jotenkin on jo vuosia seestynyt, lapsena oli jotenkin väkivaltaisempi. Enää ei suuttuessa tee mieli lyödä ketään oikeasti. Yhden kaverini kanssa juteltiin tästä, niin hän sanoi että hänellä toisinpäin eli lapsena ei tehnyt mieli käyttää väkivaltaa, mutta aikuisena on muuttunut toiseen suuntaan. Hän on kuitenkin aika kiltti ja pienikokoinen nainen, joten yllätyin siitä.
Kommentit (31)
On ihan tavallista ja normaalia. Syyllisyyttä on turha kantaa asioista, joita teki silloin kun otsalohkot olivat vielä hyvin vajaasti kehittyneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat lapset on jo teinejä, mutta ei meillä ole koskaan lyöty, hakattu, potkittu, oltu erityisen ilkeitä jne. Huudettu on ja uhkailtu, mutta ei ikinä rajusti tapeltu fyysisesti. Jotain sohvalla vierekkäin istumista ja tönimistä omasta paikasta on ollut.
Oikeastiko sisarusten tappeleminen on noin tavallista? Jotenkin kummallista ajatella, että halutaan satuttaa läheisiä.
Minä olen sitä mieltä, että jos ihan normaalien sisarusten tappeleminen on perheessä tavallista, vanhemmat ovat epäonnistuneet. Olen monilapsisesta perheestä ja minulla on neljä lasta.
Kyllä meillä 5v ja 7v pojat välillä nujakoivat. Sellaista painimista. Pidän tätä täysin normaalina. Jos toiseen satuu, niin silloin kyllä kyse enemmänkin vahingosta. Säikähtävät ja pyytävät anteeksi.
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 19:33"]
Oikeastiko sisarusten tappeleminen on noin tavallista? Jotenkin kummallista ajatella, että halutaan satuttaa läheisiä.
[/quote]
En mä ainakaan halunnut satuttaa siinä mielessä, että oisin saanut minkäänlaista mielihyvää siitä. Se oli sellaista tunteidenpurkautumista fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.07.2015 klo 19:33"]Omat lapset on jo teinejä, mutta ei meillä ole koskaan lyöty, hakattu, potkittu, oltu erityisen ilkeitä jne. Huudettu on ja uhkailtu, mutta ei ikinä rajusti tapeltu fyysisesti. Jotain sohvalla vierekkäin istumista ja tönimistä omasta paikasta on ollut.
Oikeastiko sisarusten tappeleminen on noin tavallista? Jotenkin kummallista ajatella, että halutaan satuttaa läheisiä.
[/quote]
Ehkä se riippuu lasten luonteista, että kuinka hyvin tulevat toimeen. Lapset ei myöskään osaa käydä sitä "sotaa" sanoin vaan purkavat sen muulla tavalla. Sisarukset voivat ihan jo luonnesyistäkin melkeinpä inhota toisiaan. Mieti jos itse ihan nyt aikuisena joutuisit jakamaan kotisi ihmisen kanssa, joka sinua suunnattomasti ärsyttää ja jota et vaan voi sietää? Tietyn aikaahan aikuinen pystyy tulemaan hyvin toimeen kaikkien kanssa vaikkei henkilöstä pitäisikään, mutta ei kukaan joudu asumaan sellaisen ihmisen kanssa.
Mulla on paljon sisaruksia ja tapeltiin vain yhden siskoni kanssa. En kestä häntä vieläkään montaa tuntia putkeen, koska suoraan sanottuna hän vaan on ihan vajaa ja superärsyttävä. Ja sen muistaa siis vain kun pidempään joutuu hänen kanssaan olemaan, en siis mitenkään häntä vihaa tai muuta, mutta en vain kestä olla hänen kanssaan pitkiä aikoja.
4 vuotta vanhempi sisarus kiusasi ja loukkasi sanallisesti niin kauan kunnes en kestänyt ja hyökkäsin kimppuun fyysisesti. Tuntui että hän nautti kun sai minut reagoimaan niin. Teini-iässä opin servaamaan ja tappelut loppuivat siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä oli joskus ketju siitä, miten sisarusten välinen väkivalta on välillä todella sadistista tai jopa seksuaalista. Ja miten syvät traumat se on jättänyt ja miten on aina alituisessa pelossa joutunut elämään.
Hienoa jos jotkut on välttyneet tappelemasta. Itse kuitenkin koen, että toi oli opettavainen kokemus minulle ja veljelleni. Fyysinen riitely on siis nähty ja todettu, ettei siitä seuraa mitään hyvää. Meillä on nykyään hyvät ja avoimet välit. t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennemmin fyysistä tappelua lapsena kuin aikuisena.
Alue: Aihe vapaa
En ole koskaan tapellut minua kuusi vuotta vanhemman siskoni kanssa, ellei lasketa sitä yhtä kertaa, kun hän veti minua hiuksista. Myöskään omat lapseni eivät tappele keskenään, lukuun ottamatta leikkipainia ja pari kertaa tapahtunutt nurempi puree vanhempaa -tilannetta. Minulla on sekä poikia että tytär. Tytät ei ole koskaan ollut fyysisesti aggressiivinen millään tavalla ketään kohtaan.