Lue keskustelun säännöt.
Lukion toisella oleva lapseni saa numeroiksi kutosta ja seiskaa.
22.02.2022 |
Häntä itseään se ei haittaa, kuulemma numeroilla ei ole väliä. Tällaista muilla? Vai onko tää vaan ihan normi teini? :D
Kommentit (46)
Niin oli minullakin. Lukion keskiarvo oli lopulta 7,6 ja sain toisella yrittämällä B:n paperit. Silti pääsin opiskelemaan ja teen nykyisin asiantuntijatöitä 6500€:n kuukausipalkalla.
Enemmän on merkitystä, mihin menee tai pääsee jatko-opiskelemaan. Moni kympintytttö valitsee matalapalkka-alalle johtavan yliopistokoulutuksen, jolla ei saa kuin pätkätöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanikäinen poika. Kovasti ollaan yritetty selittää, että jos todistus on huono, niin ei välttämättä pääse toivomiinsa jatko-opintoihin. Kovasti se meinaa, että kirjoittaa matikasta E:n, vaikka kurssiarvosanat ovat kasia. Siitäkin sitten sanoin kyllä, että ei tule noilla numeroilla E:tä, mutta voi tietenkin yrittää ja että kirjoituksia voi sitten myös uusia, jos tarvitsee parempia pisteitä jatko-opintoihin pääsemiseen.
Kasi on pitkän matikan kursseista hyvä. E on täysin mahdollinen. Menepä itse kokeilemaan niitä kokeita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiossa menestyminen vaatii lukemista. Nykynuoriso ei juurikaan lue. Siksi tietämys jää vähäiselle. Kirjoitustaito on romahtanut. Nuoriso ei osaa kielioppia eikä myöskään osaa laatia kunnollisia esseevastauksia. Ero vaikka parinkymmenen vuoden takaiseen on järkyttävän suuri. Kehitys jatkuu surkeaan suuntaan, eikä muutosta ole näkyvissä. Syynä on surkeaakin surkeammat koulutuspoliittiset päätökset varsinkin 2000-luvun aikana.
Tässä on valitettavasti perää, lukemisen puute näkyy valitettavan selvästi juuri yleisenä tietämättömyytenä ja kirjallisen ilmaisun heikkoutena.
Vaikka muistan kyllä, että kyllä meitä 2000-luvun alun lukiolaisiakin aikoinaan pidettiin "lukemattomana sukupolvena". Onhan nuorison lukuharrastus noista ajoista kyllä myös vähentynyt.
Valitettavasti 2000-luvun alun lukiolaiset olivat kehnompaa sakkia kuin vaikkapa 1980-alun lukiolaiset. Suomalaisen koulun huippuaikaa kesti suunnilleen 1990-luvun puoliväliin. Sen jälkeen alkoi koulun alasajo kiihtyvällä tahdilla.
Kyllä epätoivo iski välillä kun teinit oli lukiossa ja vaikka huonolta näytti niin ihan ok paperit kirjoittivat molemmat. Tyttö opiskelee yliopistossa ja poika Amk. Ja ihan hyvin pärjäävät kaikin puolin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli huono keskiarvo lukion päästötodistuksessa, mutta kirjoitin silti magnan paperit!
No enpä olis kyllä uskonut… Mitenkäs toi äidinkieli? Mikä on päästötodistus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni mamma patistelee ihan toivottomiakin tapauksia lukioon että saisi sitten retostella joskus ylioppilaskuvalla. Parempi vaan mennä amikseen niin säästyy veronmaksajien rahoja.
Kuka hullu amikseen menee? Sanni Grahn-Laasonen "uudisti" ja "kehitti" amista sellaiseksi, ettei siellä enää saa edes opetusta. Amislaiset pistetään töihin "oppimaan". Opettajaa siellä töissä ei tosin ole, mutta Sanni ei nähnyt siinä mitään ongelmaa.
Minulla on työkaveri, joka jätti lukion kesken ja meni amikseen. Sieltä AMK:hon ja Polille. Kerrankin diplari, joka ymmärtää käytännöstäkin jotain.
Nykylukiossa kieliä ei juuri opiskella. Sinänsä tärkeä matematiikka on korotettu omituisesti mukamas tärkeimmäksi asiaksi. Se johtaa siihen, että monet muut yhtä tärkeät asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Se johtaa myös siihen, ettei lukio enää olekaan yleissivistävä oppilaitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli huono keskiarvo lukion päästötodistuksessa, mutta kirjoitin silti magnan paperit!
No enpä olis kyllä uskonut… Mitenkäs toi äidinkieli? Mikä on päästötodistus?
Se oli aiemmin päästötodistus, nykyisin päättötodistus. Mites tuo oma yleissivistyksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli huono keskiarvo lukion päästötodistuksessa, mutta kirjoitin silti magnan paperit!
No enpä olis kyllä uskonut… Mitenkäs toi äidinkieli? Mikä on päästötodistus?
Se oli aiemmin päästötodistus, nykyisin päättötodistus. Mites tuo oma yleissivistyksesi?
No eipä ole mun aikana ollut mikään päästötodistus. Mitenkäs oma yleissivistyksesi kun vanhentuneita sanoja käytät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en lukiossa jaksanut panostaa, paitsi niihin aineisiin jotka meinasin kirjoittaa. Kutosia ja seiskoja oli jonkin verran todistuksessa, mutta ei sillä ole mitään merkitystä. Kirjoituksista kirjoitin M:n paperit eli ihan ok-tulos ja nyt yli kymmenen vuotta lukion jälkeen olen maisteri hyvässä työssä. Kukaan ei ole kysellyt lukiotodistusten perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli huono keskiarvo lukion päästötodistuksessa, mutta kirjoitin silti magnan paperit!
No enpä olis kyllä uskonut… Mitenkäs toi äidinkieli? Mikä on päästötodistus?
Se oli aiemmin päästötodistus, nykyisin päättötodistus. Mites tuo oma yleissivistyksesi?
No eipä ole mun aikana ollut mikään päästötodistus. Mitenkäs oma yleissivistyksesi kun vanhentuneita sanoja käytät?
Oletko vähän yksinkertainen? Jos minulla on päästötodistus niin ei se muuksi muutu, vaikka nykyään annettaisiin päättötodistuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmyyrä kirjoitti:
Niin oli minullakin. Lukion keskiarvo oli lopulta 7,6 ja sain toisella yrittämällä B:n paperit. Silti pääsin opiskelemaan ja teen nykyisin asiantuntijatöitä 6500€:n kuukausipalkalla.
Enemmän on merkitystä, mihin menee tai pääsee jatko-opiskelemaan. Moni kympintytttö valitsee matalapalkka-alalle johtavan yliopistokoulutuksen, jolla ei saa kuin pätkätöitä.
Valmistuitko lukiosta muutaman vuoden sisään eli kun nykyinen todistusvalinta tuli voimaan? Jos et, huomiosi on erittäin epäoleellinen.
Vierailija kirjoitti:
Nykylukiossa kieliä ei juuri opiskella. Sinänsä tärkeä matematiikka on korotettu omituisesti mukamas tärkeimmäksi asiaksi. Se johtaa siihen, että monet muut yhtä tärkeät asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Se johtaa myös siihen, ettei lukio enää olekaan yleissivistävä oppilaitos.
Kielten alamäki alkoi jo paljon ennen todistusvalintaa ja matikkaa.
Syy on englannin. Englannilla pärjää jo melkein missä vaan ja sitä myös jatkuvan altistuksen vuoksi oppii paljon helpommin kuin muita kieliä. Ei jakseta päntätä jotain saksan substantiivien taivutusta, kun englannissa riittää vähän sinne päin artikkelin käyttö.
Pitkiä kieliä ei enää valita. A-kielen aikaistaminen 1. luokalle teki sen, että osa kunnista ei tarjoa mitään muuta kuin englantia ja muualla muita kieliä ei uskalleta valita tai sitten koulun vaihtaminen koskisi jo ekaluokkalaista.
Myöskään lyhyitä kieliä ei enää oteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Niin oli minullakin. Lukion keskiarvo oli lopulta 7,6 ja sain toisella yrittämällä B:n paperit. Silti pääsin opiskelemaan ja teen nykyisin asiantuntijatöitä 6500€:n kuukausipalkalla.
Enemmän on merkitystä, mihin menee tai pääsee jatko-opiskelemaan. Moni kympintytttö valitsee matalapalkka-alalle johtavan yliopistokoulutuksen, jolla ei saa kuin pätkätöitä.
Valmistuitko lukiosta muutaman vuoden sisään eli kun nykyinen todistusvalinta tuli voimaan? Jos et, huomiosi on erittäin epäoleellinen.
Eikö enää pääse pääsykokeiden perusteella sisään? Silloin penkinallemenneen lukion pystyi paikkaamaan. Sitä paitsi edelleen amiksesta pääsee AMK:hon ja sieltä yliopistoon.
Työmyyrä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työmyyrä kirjoitti:
Niin oli minullakin. Lukion keskiarvo oli lopulta 7,6 ja sain toisella yrittämällä B:n paperit. Silti pääsin opiskelemaan ja teen nykyisin asiantuntijatöitä 6500€:n kuukausipalkalla.
Enemmän on merkitystä, mihin menee tai pääsee jatko-opiskelemaan. Moni kympintytttö valitsee matalapalkka-alalle johtavan yliopistokoulutuksen, jolla ei saa kuin pätkätöitä.
Valmistuitko lukiosta muutaman vuoden sisään eli kun nykyinen todistusvalinta tuli voimaan? Jos et, huomiosi on erittäin epäoleellinen.
Eikö enää pääse pääsykokeiden perusteella sisään? Silloin penkinallemenneen lukion pystyi paikkaamaan. Sitä paitsi edelleen amiksesta pääsee AMK:hon ja sieltä yliopistoon.
Pääsee mutta paljon pienempi osa kuin aiemmin. Riittävän hyvän yo-todistuksen hankkiminen on helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykylukiossa kieliä ei juuri opiskella. Sinänsä tärkeä matematiikka on korotettu omituisesti mukamas tärkeimmäksi asiaksi. Se johtaa siihen, että monet muut yhtä tärkeät asiat jäävät vähemmälle huomiolle. Se johtaa myös siihen, ettei lukio enää olekaan yleissivistävä oppilaitos.
Kielten alamäki alkoi jo paljon ennen todistusvalintaa ja matikkaa.
Syy on englannin. Englannilla pärjää jo melkein missä vaan ja sitä myös jatkuvan altistuksen vuoksi oppii paljon helpommin kuin muita kieliä. Ei jakseta päntätä jotain saksan substantiivien taivutusta, kun englannissa riittää vähän sinne päin artikkelin käyttö.
Pitkiä kieliä ei enää valita. A-kielen aikaistaminen 1. luokalle teki sen, että osa kunnista ei tarjoa mitään muuta kuin englantia ja muualla muita kieliä ei uskalleta valita tai sitten koulun vaihtaminen koskisi jo ekaluokkalaista.
Myöskään lyhyitä kieliä ei enää oteta.
Ennen lukiossa opiskeltiin latinaa. Nyt sitä ei löydy kuin harvoista ja valituista. Latinanopettajiakin saa etsiä kissojen ja koirien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanikäinen poika. Kovasti ollaan yritetty selittää, että jos todistus on huono, niin ei välttämättä pääse toivomiinsa jatko-opintoihin. Kovasti se meinaa, että kirjoittaa matikasta E:n, vaikka kurssiarvosanat ovat kasia. Siitäkin sitten sanoin kyllä, että ei tule noilla numeroilla E:tä, mutta voi tietenkin yrittää ja että kirjoituksia voi sitten myös uusia, jos tarvitsee parempia pisteitä jatko-opintoihin pääsemiseen.
Kahdeksan matematiikasta nykypäivänä lukiossa jo todella hyvä... Oli se sitten pitkä tai lyhyt matikka. Pitkässä vielä erityisemmin, siinähän se jo vastaa käytännössä lyhyen kymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanikäinen poika. Kovasti ollaan yritetty selittää, että jos todistus on huono, niin ei välttämättä pääse toivomiinsa jatko-opintoihin. Kovasti se meinaa, että kirjoittaa matikasta E:n, vaikka kurssiarvosanat ovat kasia. Siitäkin sitten sanoin kyllä, että ei tule noilla numeroilla E:tä, mutta voi tietenkin yrittää ja että kirjoituksia voi sitten myös uusia, jos tarvitsee parempia pisteitä jatko-opintoihin pääsemiseen.
Kahdeksan matematiikasta nykypäivänä lukiossa jo todella hyvä... Oli se sitten pitkä tai lyhyt matikka. Pitkässä vielä erityisemmin, siinähän se jo vastaa käytännössä lyhyen kymppiä.
Miten niin vastaa? Ei ainakaan laskutaidon osalta. Sain pitkästä matikasta vitosen ja laskin joskus lyhyen matikan yo-tehtäviä ja olivat naurettavan helppoja.
Differentaaliyhtälö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla samanikäinen poika. Kovasti ollaan yritetty selittää, että jos todistus on huono, niin ei välttämättä pääse toivomiinsa jatko-opintoihin. Kovasti se meinaa, että kirjoittaa matikasta E:n, vaikka kurssiarvosanat ovat kasia. Siitäkin sitten sanoin kyllä, että ei tule noilla numeroilla E:tä, mutta voi tietenkin yrittää ja että kirjoituksia voi sitten myös uusia, jos tarvitsee parempia pisteitä jatko-opintoihin pääsemiseen.
Kahdeksan matematiikasta nykypäivänä lukiossa jo todella hyvä... Oli se sitten pitkä tai lyhyt matikka. Pitkässä vielä erityisemmin, siinähän se jo vastaa käytännössä lyhyen kymppiä.
Miten niin vastaa? Ei ainakaan laskutaidon osalta. Sain pitkästä matikasta vitosen ja laskin joskus lyhyen matikan yo-tehtäviä ja olivat naurettavan helppoja.
Niinpä. Pitkä ei ole "vaikeampaa lyhyttä" vaan ihan eri aine. Lyhyt matikka on jatkoa peruskoulumatikalle, pitkä on johdatus yliopistomatikkaan. Tässä välissä jo moni putoaa kärryiltä, kun pitkä matikka on niin erilaista kuin peruskoulumatikka.
Matikassa useimmiten notkahtavat vielä lisää, jos alamäki on jo alkanut.