Olen bi-nainen ja ihastunut heteroystävääni

no voi sentään, olet ainoa ihminen maailmassa jolle on käynyt noin. tee asialle jotain, niiiin hetero ei ole kukaan.

No mitäpä uskallan tehdä, etten menetä ystävääni. Hän on minulle sen verran rakas että menettäminen sattuisi liikaa.

ap

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 11:22"]No mitäpä uskallan tehdä, etten menetä ystävääni. Hän on minulle sen verran rakas että menettäminen sattuisi liikaa.

ap

 
[/quote

Mä taas neuvon, että älä tee mitään, jos ystäväsi on hetero, menetät ystävän.

Jos päädytte joskus yhteen, niin kerro mulle osoitteesi! Haluan tulla katselemaan.

T. Pervo mies

No emme päädy, ja jos päädymme, ketään ukkoa en siihen kyllä huolisi :)

onko joku onnistunut hurmaamaan samaa sukupuolta olevan heteroystävän? "heteron" lainausmerkeissä

ap

up

Muita kaveriin ihastuneita? :)

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 12:44"]

Muita kaveriin ihastuneita? :)

[/quote]

Bikaverini on ihastunut muhun joskus. Ei se kaveruutta rikkonut ja muutenkin olin näkevinäni merkkejä ihastuksesta jo ennen kuin se suoraan kerrottiin. 

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 14:37"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:25"]

Itse rakastuin naispuoliseen yatävääni. Luulin jopa, että tunteet olivat molemmin puolisia, sillä makoilimme usein vierekkäin hänen sängyllään ja pidimme toisiamme käsistä kiinni jne. Kun sitten kerroin hänelle tunteistani, hän ei pitänytkään minusta kuin ystävänä. Kyllähän se satutti, mutta päätin, että hän on minulle ystävänä tärkeämpi kuin ettemme olisi enää tekemisissä ja hyvinä ystävinä olemme pysyneet vieläkin. Tosin ystävyys onnistui vain, koska tunteeni eivät haitanneet häntä (vaikkei hän niihin voinut vastatakkaan), eikä hän vältellyt minua. Itse taas hylkäsin täysin (vaikka se olikin hyvin vaikeaa) kaikki romanttiset mielikuvat hänestä ja pyrin ajattelemaan suhdettamme täysin platonisena ja ainoastaan ystävyyssuhteena.

[/quote]

Niin...tämä on vähän vaikeaa....jos minulla ei olisi mitään tuntemuksia, en kyllä pitelisi jatkuvasti kädestä, vaikka käsikynkkää hetskuna kuljenkin...mutta...hän ei ehkä uskaltanut tunteitaan tunnustaa.

ap
[/quote]
Samaa mieltä olen tuosta kädestä kiinni pitämisestä. Ja siis muutenkin hän halaili minua paljon ja vitsaili lähtevänsä vaihtoon ja hankkivansa sieltä punapäisen irlantilaisnaisen jne. Voi olla, että hän ei lopulta vain uskaltanut tunnustaa tunteitaan, mutta luultavasti hän ei vain ollut kiinnostunut minusta. Yritin jopa kertoa tunteistani hänelle pehmeästi ja sanoin olevani vain ihastunut, en sentään rakastunut. Sinulle toivon kuitenkin parempaa onnea omien tunteidesi kanssa. :)

Itse otin etäisyyttä ystävään vastaavassa tilanteessa. Oon siis hetero ja ystävä ilmeisesti ei. Ei palaudu meidän välit ennalleen.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 17:23"]

En tiedä, miten muilla on, mutta mun olis ainakin hyvin vaikeaa olla kertomatta tunteistani ja olla kohteen lähellä. Luuletko ap, että pystyt olemaan siinä niin, etteivät tunteesi syvene ajan myötä? Voiko tunteita lopettaa ja olla jatkuvasti silti tekemisissä?

[/quote]

En osaa sanoa, mutta on se joskus ennenkin onnistunut. Väliin oli raskasta mutta selvitty on!

ap

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 11:51"]No emme päädy, ja jos päädymme, ketään ukkoa en siihen kyllä huolisi :)

onko joku onnistunut hurmaamaan samaa sukupuolta olevan heteroystävän? "heteron" lainausmerkeissä

ap
[/quote]

Entinen tyttöystäväni hurmasi minut ja ajattelin olevani hetero.

Meitä oli isompi porukka jotka oltiin kaveruksia keskenämme, siinä oli 2 naisparia ja mä (heteronainen), oltiin ja tehtiin kaikkea kivaa aina porukassa..joskus musta tuntui että tämä yksi (hyvin poikamainen) flirttaili mulle .. ja voi ei, ihan oli tuhat ja sata perhosta mulla pahassa. Käsittämätöntä. Mutta, rakastuin tyyppiin, nimenomaan siihen ihmiseen. Oltiin vuosia yhdessä :) Go girl.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 19:19"]

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 14:37"][quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:25"] Itse rakastuin naispuoliseen yatävääni. Luulin jopa, että tunteet olivat molemmin puolisia, sillä makoilimme usein vierekkäin hänen sängyllään ja pidimme toisiamme käsistä kiinni jne. Kun sitten kerroin hänelle tunteistani, hän ei pitänytkään minusta kuin ystävänä. Kyllähän se satutti, mutta päätin, että hän on minulle ystävänä tärkeämpi kuin ettemme olisi enää tekemisissä ja hyvinä ystävinä olemme pysyneet vieläkin. Tosin ystävyys onnistui vain, koska tunteeni eivät haitanneet häntä (vaikkei hän niihin voinut vastatakkaan), eikä hän vältellyt minua. Itse taas hylkäsin täysin (vaikka se olikin hyvin vaikeaa) kaikki romanttiset mielikuvat hänestä ja pyrin ajattelemaan suhdettamme täysin platonisena ja ainoastaan ystävyyssuhteena. [/quote]   Niin...tämä on vähän vaikeaa....jos minulla ei olisi mitään tuntemuksia, en kyllä pitelisi jatkuvasti kädestä, vaikka käsikynkkää hetskuna kuljenkin...mutta...hän ei ehkä uskaltanut tunteitaan tunnustaa. ap [/quote] Samaa mieltä olen tuosta kädestä kiinni pitämisestä. Ja siis muutenkin hän halaili minua paljon ja vitsaili lähtevänsä vaihtoon ja hankkivansa sieltä punapäisen irlantilaisnaisen jne. Voi olla, että hän ei lopulta vain uskaltanut tunnustaa tunteitaan, mutta luultavasti hän ei vain ollut kiinnostunut minusta. Yritin jopa kertoa tunteistani hänelle pehmeästi ja sanoin olevani vain ihastunut, en sentään rakastunut. Sinulle toivon kuitenkin parempaa onnea omien tunteidesi kanssa. :)

[/quote]

Kiitos. Tää on vähän ristiriitaista. Toisaalta oon ihastunut ystävääni, toisaalta toiseen vähän kaukaisempaan tuttuun, joka onkin sitten ihan täydellinen, mutta en tunne häntä yhtään. Vielä ;)

No joo, pitkän kuivan kauden jälkeen nää tunteet on aika mahtavia, mutta toisaalta kuluttaviakin. En minä uskalla kertoa, mutta lähemmin haluan tutustua.

ap

Ei kannata uhrata ystävyyttä. Todennäköisesti ystäväsi on hetero, eikä häntä silloin muuksi voi muuttaa. Olisi ahdistavaa edes yrittää.

Mulla taas on lesboystävä ihastunut minuun, ja se on hyvin kiusallista. Olen itse rakastunut mieheen, joka valitettavasti on varattu. En vois kuvitellakaan harrastavani seksiä naisen kanssa. Jos kyseessä ei olis ystävä, olis tällä naisella jo tennarin kuva persuuksissa.

[quote author="Vierailija" time="08.07.2015 klo 13:22"]

Ei kannata uhrata ystävyyttä. Todennäköisesti ystäväsi on hetero, eikä häntä silloin muuksi voi muuttaa. Olisi ahdistavaa edes yrittää.

[/quote]

Seksuaalisuus ei ole joko-tai, vaan liukuva asteikko. Mutta suosittelisin vain ystävyyden jatkamista ja syventämistä, älä tee äkkiliikkeitä.

Itse rakastuin naispuoliseen yatävääni. Luulin jopa, että tunteet olivat molemmin puolisia, sillä makoilimme usein vierekkäin hänen sängyllään ja pidimme toisiamme käsistä kiinni jne. Kun sitten kerroin hänelle tunteistani, hän ei pitänytkään minusta kuin ystävänä. Kyllähän se satutti, mutta päätin, että hän on minulle ystävänä tärkeämpi kuin ettemme olisi enää tekemisissä ja hyvinä ystävinä olemme pysyneet vieläkin. Tosin ystävyys onnistui vain, koska tunteeni eivät haitanneet häntä (vaikkei hän niihin voinut vastatakkaan), eikä hän vältellyt minua. Itse taas hylkäsin täysin (vaikka se olikin hyvin vaikeaa) kaikki romanttiset mielikuvat hänestä ja pyrin ajattelemaan suhdettamme täysin platonisena ja ainoastaan ystävyyssuhteena.

Ehdotat yhteistä matkaa Lesboksen saarelle. Se selvittää tilanteen suuntaan tai toiseen.

Mikä saa sut uskomaan, että hän vois vastata tunteisiin?

Mieti jos joku miespuolinen ystäväsi ottais samalla lailla kaiken irti läheisyydestä. Hrrr....

En halua heittää kylmää vettä niskaan, mutta kannattais ehkä etsiä joku naisista kiinnostunut nainen. Meitäkin riittää. Ei tarvi yrittää heteroa käännyttää.