Onnistuisitko iskemään miehesi jos nyt tapaisitte
Ajatusleikki: olisit sinkku ja nykyinen miehesi olisi sinkku ja tässä ajatusleikissä haluaisit miehesi itsellesi. Vieläkö onnistuisit saamaan hänet. Miksi uskot että pystyisit tai et pystyisi.
Kommentit (36)
Uskoisin että mieheni ei olisi vapaa tai jos olisi niin hervoton kilpailu hänestä kävisi. En ole voittajatyyppiä eli en lähtisi taistelemaan muiden akkojen kanssa. Siinä vain saisi mielensä pahoitettua.Onneksi satuin silloin kohdalle.
Onnistuisin. Olen jopa paremman näköinen ja tyylikkäämpi nykyään kuin sillon kun tapasimme!
Aivan varmasti. Hieman olen lihonut 8 vuodessa (5kg) mutta muutoin vain kaunistunut kun ikää tullut lisää. Näin on miehenikin sanonut. :)
En pystyisi. Mieheni on sitä mieltä, ettei hänen iässään enää kuulu olla seksuaalisesti aktiivinen. Siksi hänellä tuskin olisi minulle mitään akuuttia käyttöä. Sinkkuushan tarkoittaisi, että hän hoitaisi talouttaan itse. Ystäväksi voisin kyllä päästä ja sitä kautta osoittaa hyödyllisyyteni esim. matkakumppanina ja ruokailuseurana. Mieheni on nimittäin sitä mieltä, ettei tiedä ketään muuta naista, jota jaksaisi kuunnella puoli tuntia.
Onnistuisin! Poikaystäväni on sanonut, että näytän nykyään paremmalta, kuin silloin kun aloimme seurustelemaan. Olin silloin juuri täyttänyt 18 ja nyt olen 21-vuotias, kohta 22. :)
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 19:50"]
Onnistuisin. Olen jopa paremman näköinen ja tyylikkäämpi nykyään kuin sillon kun tapasimme!
[/quote]
Sama homma :)
Onnistuisin.
-Saan hänet nauramaan todella helposti.
-Hän pitää minua seksikkäänä.
-Meillä on samanlaiset arvomaailmat, unelmat ja toiveet tulevaisuuden suhteen.
Hyi kun kuulosti omakehulta. Noh :)
Aivan varmasti. Olen 46 v., mutta kaunistun vuosi vuodelta. Tosin oma rima on korkeammalla, joten en välttämättä yrittäisi.
Enpä tiedä, mieheni on sen näköinen että hän viehättää pieniä blondeja. Mies on siis tavallinen suomalainen sinisilmäinen mies, vähän charmanttia harmaata jo ohimoillaan. Mutta toisaalta mies on myös aika yksioikoinen, ei tajua vihjailuja vaan oikeasti tarvitsee sen suoraan puhuvan joka kertoo että nyt on aika mennä treffeille.
Ulkonäöllisesti en ehkä olisi hänen ykkösvalintansa, mutta väitän että mun muut avuni, huumorintajuni, älyni jne. saisi hänet uudelleen kääntymään mun puoleeni.
Mut en ihan itsestäänselvyytenä sitä pidä. Kuten en nytkään.
Onko teistä useimmilla noin pinnalliset miehet, että pelkän ulkonäön perusteella valitsevat kumppanin? Kun korostatte sitä, miltä näytätte ja missä kunnossa olette?
Valitettavasti ihan heittämällä. En todellakaan näin enää tekisi.
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 20:00"]
Onko teistä useimmilla noin pinnalliset miehet, että pelkän ulkonäön perusteella valitsevat kumppanin? Kun korostatte sitä, miltä näytätte ja missä kunnossa olette?
[/quote]
Sama tuli mieleen... Minut on ainakin aina isketty miesten taholta, toki ulkonäköni on ollut kipinä aloittaa juttelu, mutta sisältö ja persoona ovat olleet ne tekijät sen jälkeen miksi miehet ovat pyytäneet ulos/kiinnostuneet vakavissaan.
En ole ihan varma. Mies on tosi monen mieleen, eli kilpailua olisi. Itse en ole juuri nyt hehkeimmilläni.
Onnistuisin, koska olen itsevarmempi kuin nuorena. T.50vuotias nainen
[quote author="Vierailija" time="07.07.2015 klo 20:00"]Onko teistä useimmilla noin pinnalliset miehet, että pelkän ulkonäön perusteella valitsevat kumppanin? Kun korostatte sitä, miltä näytätte ja missä kunnossa olette?
[/quote]
Kyllä se ulkonäkö on se joka ensimmäisenä kiinnittää huomion, sanotte mitä sanotte. Ja ainakin minun mieheni ihastui minun ulkonäkööni koska oli katsellut minua pitkään ennen kuin sattumalta sitten tavattiin ravintolassa ja uskaltautui juttelemaan. Siitä se sitten alkoi. Ja todellakin ihastui ulkonäkööni. Olin kaunis, pitkä ja hoikka blondi. Ja mikä parasta, olin sitten muutoinkin ihana. ;)
En usko! Kun aloimme seurustella, olin 18 vuotta juuri täyttänyt. Nyt olen 47- vuotias. Toki mieheni aina kehuu ulkonäköäni ja miten hyvin olen säilynyt. Mutta verrattuna ulkonäkööni 30 vuotta sitten ja ennen 5 lapsemme syntymää...
Mieheni taas vetää naisia puoleensa, joten muitakin olisi tyrkyllä.
Kaiken kukkuraksi olen vakavasti sairas, vammainen. Istun nykyään pyörätuolissa. Joten tuskin mieheni minuun kiinnittäiti huomiota ihan ekana.
Kyllä varmasti. Meidän keskinäinen vetovoima on niin voimakas, että se kiskoisi meidät väkisin yhteen.
Uskoisin että saisin. Olen aremmassa kunnossa nyt kuin silloin ;)