Minkä ikäisinä lapsenne muuttivat kotoa?
Meillä nuorempi oli 21 (muutti tyttökaverinsa, nykyisen vaimonsa, luo) ja vanhempi oli 26 kun muutti kimppakämppään, jossa asui vielä 5 vuotta ennenkuin löysi elämänsä rakkauden). En pitänyt kumpaakaan ajankohtaa mitenkään hankalana tai epätavallisena. Mitenkä teillä? Muuttivatko yksin tai soluun tai suhteeseen?
Kommentit (32)
Asuvat kaikki vielä kotona, vanhin kohta 19 v. Itse muutin 21 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Teuvo.Nyt 52 v. vanhapoika.Asuu isän ja äidin kanssa omakotitalossa.Teuvo on raitistunut alkoholisti.
Äiti antaa rauhoittavan lääkkeen kun on aika ottaa se.Teuvolla lievä alkoholinkäytöstä johtuva aivovamma.
Isä hoitaa paljon Teuvon asioita.Teuvo haaveilee että vielä voisi löytää hyvän naisen ja parisuhteen.
Teuvon ikätoverien nimet on Marko, Mika ja Petri, miten sille Teuvolle osui 30 vuotta aikaisemmin yleisempi nimi.
Poika oli 19v, kun muutti kotoa toiselle paikkakunnalle yliopiston alkamisen vuoksi.
Toinen asuu vielä kotona ja ikää 18v.
Molemmat 23v.
Saivat opiskelupaikan kotokaupungista, joten pari vuotta asuivat vielä opiskellessaan kotona.
Suomessa muutetaan tosi nuorena pois kotoa. Etelämmässä asuvat paljon pitempään kotona.
Luonnotonta, että aikuistuva ihminen jää asumaan vanhempiensa luo loisimaan. Tällä tarkoitan henkilöä, jolla ei ole aikomustakaan mennä koskaan töihin. Eri asia on, jos henkilö käy töissä ja maksaa vanhemmilleen asunnosta, ruoasta ja palveluksista.
Tunnen yhden perheen, jonka aikuinen tytär asuu edelleen vanhempiensa luona, ei käy töissä, eikä ole koskaan etsinytkään töitä. Toisaalta ei hän ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnan tukia, mikä on kunniaksi hänelle. Sairaaksi tilanteen tekee se, että isä ja aikuinen tytär vaikuttavat aivan seurustelevalta parilta ja äiti heidän palvelijaltaan. Isä ja tytär mm. käyvät yhdessä saunassa ja äiti yksin erikseen. En olisi ikinä uskonut, jos en olisi tätä itse nähnyt kun kerran olin viikonlopun heidän mökillään.
Olen aina epäillyt, että tytär on heikkolahjainen mutta kysyessäni varovasti vanhemmilta asiaa, he kielsivät sen jyrkästi. Kuitenkin ovat onnistuneet vieraannuttamaan tyttären täysin yhteiskunnasta. Ei kai tämä onnistuisi normaalin ihmisen kanssa. Olen onnellinen omista lapsistani, jotka aikuistuttuaan lähtivät kotoa luomaan omaa elämäänsä.
Tytär muutti 15-vuotiaana, lähti toiselle paikkakunnalle lukioon. Pojat muuttivat toinen 18-vuotiaana kotipaikkakunnalle yhteen tyttöystävän kanssa, toinen 20-vuotiaana armeijan jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan.
Kaikki kolme muuttivat 20-vuotiaina, tytär yksiöön ja pojat soluihin.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa muutetaan tosi nuorena pois kotoa. Etelämmässä asuvat paljon pitempään kotona.
Onko se etelän tapakaan sitten niin hyvä varsinkaan miehille. Tottuvat siihen että äiti passaa ja odottavat tasan samaa vaimolta.
Meillä rahatilanne ei ole hyvä ja poika on nyt lukion tokalla.
Aikoo vuoden päästä mennä armeijaan ja sen jälkeen opiskelemaan amk.hon.
Oon itse ehdottanut on kotona niin pitkään, kun haluaa. Oli viime kesänä lähikaupassa töissä, on siellä nyt.
Toivoo, että voi jatkaa opiskelun ajan siellä ja kenties päästä s ryhmään töihin.
Aloittaisi aspin ja vakipaikan saatua muuttaisi omaan kotiin.
Poika on kuin viilipytty. Kotona eläminen on helppoa ja asunnon sijainti on hyvä
Teuvo.Nyt 52 v. vanhapoika.Asuu isän ja äidin kanssa omakotitalossa.Teuvo on raitistunut alkoholisti.
Äiti antaa rauhoittavan lääkkeen kun on aika ottaa se.Teuvolla lievä alkoholinkäytöstä johtuva aivovamma.
Isä hoitaa paljon Teuvon asioita.Teuvo haaveilee että vielä voisi löytää hyvän naisen ja parisuhteen.