Poikaystävä vähättelee sairauttani :(

Minulle iski pari vuotta sitten stressin seurauksena ärtyvän suolen oireyhtymä todella rajuna. Suolivaivat ovat helpottaneet sen verran, että pystyn jo pidättelemään, eivätkä vatsakivut ole enää helvetillisiä. Ulostan edelleen kuitenkin liian usein ja vuosi sitten ihoni alkoi mennä sen seurauksena huonoon kuntoon. Sen jälkeen ei ole ollut päivääkään, ettei ihottumaa ole ollut jossain. Ihottuma on atooppista, kuivaa ja siitä valuu välillä nesteitä ja verta ja sitä on joka puolella. Öisin heräilen kutinaan. Talvella olin pois koulustakin, kun aamulla herätessäni iho oli pahana ja käsistä valui nesteitä. Yhdestä preliminääristä lähdin itkien vessaan kun oli niin epämukava olo kirvelevän, ihottumaisen selän vuoksi. Menin viruttamaan sitä lavuaariin. Olo on kuin olisin lähes kokoajan kipeänä. Lääkärikäynneistä ei ole ollut juurikaan apua ja kortisonit auttavat vain hetken.
Sitten menin tapaamaan erästä naista, joka neuvoi oikeanlaisessa ruokavaliossa, sillä hän on itsekin kärsinyt samantapaisista vaivoista. Olen nyt ollut pari viikkoa gluteenittomalla ja mahd. terveellisellä ruokavaliolla ja ainakin vatsa voi paaljon paremmin. Ihossa on ehkä pientä edistystä, mutta esim. viime yönäkin kuiva kaula ja kädet erittivät nestettä. Nyt sitten poikaystäväni kyselee jatkuvasti olenko hakenut töitä.(Muutettiin juuri yhteen) Sanoin jo aikasemmin, että hoidan vihdoin itseni kuntoon ja haen syksyllä, kun minulla kuitenkin on säästöjä vielä pitkäksi aikaa. Sanoin, ettei tämän ihon kanssa oikein pysty niin vain työskentelemään. Hän vain naureskeli perusteluilleni. Huomautin että atooppisen ihottuman takia saatetaan jäädä sairaslomallekin, tai joutua jopa sairaalaan. Yksi päivä hän kysyi, pitääkö minun olla kaunis töissä. Eilen illalla hermostuin ja sanoin, että minun on näköjään ihan turha selittää millaista tuskaa tämä on kun hän ei sitä tunnu tajuavan. Mielelläni haen töitä taas heti, kun olen edes melkein parantunut! Aloin lopulta itkemään ja sanoin, että tuntuu että hän vain pitää minua laiskana ja minua loukkaa kun hän kokoajan vähättelee vaivojani. Ensin hän valitti, että suutun heti, mutta sanoi sitten olevansa pahoillaan, ja ettei enää tee niin. Muut läheiseni kyllä ymmärtävät minua ja melkein liikaakiin huolehtivat vaivoistani. Ymmärrän, ettei tätä välttämättä tajua, kun ei ole itse kokenut. Itsekin ehkä pidin atooppista ihoa ennen sellaisena "Vähä vaan rasvaillaan". Suutuinko aiheesta? Onko täällä muita samoista vaivoista kärsiviä? Teki vain mieli avautua tänne, kun kaikki ystävätkin ovat tällä hetkellä kaukana lomailemassa yms. N19