Onpas takaisin kirkkoon liittyminen vaikeaa!
Erosin kirkosta pari vuotta sitten netissä, ja nyt pyydettiin läheisen ystävän lapsen kummiksi.
Päätin liittyä takaisin kirkkoon, koska kummin tehtävä on minulle kunnia-asia.
Täytin netissä liittymislomakkeen, mutta liittymiseni on kuulemma voimassa vasta kun oma seurakunta sen vahvistaa. Onkohan kenelläkään tietoa miten kauan siihen menee?
Ja miksi kirkosta eroaminen on parin napin painalluksen päässä, mutta liittyminen näin hankalaa?
Luulisi, että kirkolle jäsenet kelpaisivat.
Kommentit (54)
Onko liittyminen kirkkoon tosiaankin näin vaikeaa?
Ei ole vaikeaa, jos kaste, rippikoulu ja konfirmaatio on aiemmin suoritettu eikä ole muun uskontokunnan jäsen. Pankkitunnuksilla voi kirjautua https://liitykirkkoon.fi/#/fi -sivustolle ja siellä täyttää liittymispyynnön, siinä se.
Erosin kirkosta tekstiviestillä vuonna 2002. Hämmästyttävää miten paljon vaikeampaa asiat on nykyään.
Eipä arvostella toisten ratkaisuja!
Miksi kirkon pitäisi ottaa jäseneksi henkilö, jonka uskonnollinen vakaumus heittelehtii sinne tänne tuulen mukana? Ap ei perustele vakaumustaan mitenkään tai kuvaa uskoaan.
Eli kuulut kirkkoon vain silloin, kun koet siitä hyötyväsi?
Käyttäjä40980 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haluaisin liittyä takaisin ja mielestäni pitäisi olla yhtä helppoa kuin eroaminen. En aikoinaan käynyt riparia ja nyt pitäisi sitten suorittaa se jonain versiona. En kuitenkaan näillä näkymin siihen ryhdy. Erosin kirkosta parikymppisenä. Pitäisi olla omantunnonkysymys. Uskon ja rukoilen, pitäisi riittää. Eihän minua heitetty uloskaan kirkosta siksi, että en suorittanut riparia.
Tämä oli minusta kiinnostava. Minä olen käsittänyt niin, että konfirmaatio (rippikoulu) vahvistaa lapsena saadun kasteen - eli on toinen osa sitä. Jäin miettimään, miten olet saanut kieltäytyä konfirmaatiosta ja oliko tosiaan niin, että sait jäädä jäseneksi vaikka et riparia käynyt?
Niin ja vinkkinä tulevaan - jos haluat takaisin jäseneksi ja tulee käydä ripari niin käy ihmeessä. Ei se ole sen kummempi. Se on aika hauska kokemus itseasiassa. Opettaa todella paljon
Ei kirkosta mitenkään pois potkita, vaikkei kävisi rippikoulua ja saisi konfirmaatiota. Itse en käynyt rippikoulua, koska olin pahasti kiusattu, enkä halunnut todellakaan mihinkään leirille viikoksi kiusaajieni rääkättäväksi. Kirkon jäsen olen edelleen. Kirkollista vihkimistä esimerkiksi en saisi, kun siinä pitää molempien olla rippikoulun käyneitä kirkon jäseniä.
Olen todella ylpeä, että ystäväni, jota pyysin kummiksi, haluaa liittyä takaisin kirkkoon voidakseen olla oikea kummi. Hän selvästikin on ylpeä tulevasta kummiudestaan ja tämä tekee meidät hurjan onnelliseksi, vaikkemme olekaan syvästi uskovaisia.
Miksi sitten seurakuntaan pitäisi kaikki hyväksyä?
Ennen erotessa piti käydä papin kuulustelussa ja odottaa kuukausi jos tuleekin toisiin aatoksiin. Nyt voi erota kätevästi.
Se mitä liittyessä tapahtuu, on kirkon asia, mitä vaativat.
Nämä asiat kuuluu eri sektoreille.
Täytettyäni 18 ajattelin poiketa koulusta tullessa poiketa kirkkoherranvirastossa ja erota kirkosta. Siellä oli minulle tuntematon virkailija joka meni ihan puihin kun esitin asiani. Sanoi olevansa hätäsijainen eikä tiedä asiasta mitään. Kehotti tulemaan uudelleen.
No, sanoin moikat ja sanoin tulevani seuraavalla viikolla uudestaan. Kävelin kotiin. Kotona odotti raivomyrsky. Kirkkoherranvirastosta oli soitettu kotiini ja äiti oli vetänyt herneen nenään. Isän tultua töistä, alkoi toinen raivoaja.
Sain ultimaatumin. Jos eroan kirkosta, saan itse hoitaa opiskelukustannukset lukiossa.
Hassua, vanhempani eivät olleet kirkon aktiivijäseniä. Äitini oli lahkolaistaustainen ja isäni ateisti.
Mutta kun piti ajatella mitä muutkin ajattelee!
Minulta meni luottamus tuossa tilanteessa vanhempiini täydellisesti. Tuli sellainen rikko ettei se koskaan parantunut.
Äitini jaksoi vielä 30 vuotta myöhemmin irvailla "jokos olet eronnut kirkosta". Kerran sitten sanoin että joo, olen eronnut vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin kirkosta pari vuotta sitten netissä, ja nyt pyydettiin läheisen ystävän lapsen kummiksi. Päätin liittyä takaisin kirkkoon, koska kummin tehtävä on minulle kunnia-asia. Täytin netissä liittymislomakkeen, mutta liittymiseni on kuulemma voimassa vasta kun oma seurakunta sen vahvistaa. Onkohan kenelläkään tietoa miten kauan siihen menee? Ja miksi kirkosta eroaminen on parin napin painalluksen päässä, mutta liittyminen näin hankalaa? Luulisi, että kirkolle jäsenet kelpaisivat.
jos ihan vain parin napin painalluksella olet sen kummemmin miettimättä eronnut. Nyt taas haluaisit painaa nappia ja liittyä ihan vain koska haluat kummiksi. Tiedätkö mitkä on kummin velvollisuudet? Kauanko ajattelit tälläkertaa olla jäsenenä ennenkuin taas painelet paria nappia?
Erosin kirkosta, koska en pidä kirkon tuomitsevasta suhtautumisesta
Kirkon virallinen suhtautuminen on passiivis-aggressiivista. Virallisesti kanta on kielteinen.
Ei ole vaikeaa. Seurakunta katsoo sen uskon historian vain että on ollut jo kristittyjä eikä tarvi uudestaan kastaa tai mennä rippikouluun tai muuta. Jos kääntyy Jeesuksen uskoon pitää käydä kasteella ja rippikoulu. Kyllä takaisin liittyminen tapahtuu heti kun rippikoulusi löytyy virallisesti.
Vierailija kirjoitti:
ole ihan noin helppoa. sehän on virallista vasta kun se ilmoitus saapuu kotiin, ja oliko siinäkin vielä joku "valitusaika"... en muista.
Itse tässä odottelen milloin kotiseurakunta ottaa yhteyttä. Viikonloppuna tein netissä liittymishakemuksen. Sähköpostiin tuli jo ilmoitus, että hakemus on vastaanotettu.
Jos sinulla kiire, niin selitä tuleva kotiseurakuntasi (ellet tiedä sitä vielä) ja ota yhteyttä sinne.
Kylläpä on kirkkokin byrokraattinen laitos! Kas kun eivät pyydä vielä liitteitä ja suosittelijoita.
Kirkon suhtautuminen homoihin?
Minkä olen huomannut, niin erittäin hyväksyvästi siellä homoihin suhtaudutaan piispoja myöten.