Lue keskustelun säännöt.
Hieman hämmentynyt uudesta tuttavuudesta...
05.07.2015 |
Lähinnä mietin, että voinko varmasti luottaa häneen?
Kyseessä siis vanhempi nainen, tutustuimme lastemme kautta, tämä nainen on halunnut heti alusta pitäen olla kovasti tekemisissä ja hieroa tuttavuutta. Tehnyt yllätysvierailuja meille ja tuonut joka kerta kassikaupalla tavaraa, lähinnä vaatetta, mitkä on halunnut antaa meille. Halaa joka kerta, kun tulee käymään, tullessa ja lähtiessä. On hirvittävän puhelias, mutta ei juuri kuuntele mitä hänelle yritetään puhua. Ottaa meidän lapsia heille kylään mielellään, mutta odottaa minun lähtevän kuitenkin pois siksi aikaa. On kova hössöttämään ja touhuamaan, puheittensa perusteella nukkuu todella vähän, silti energiaa riittää. On tarjoutunut meille auttamaan siivouksissa, ja olen ottanut sen avun vastaan, koska olen itse raskaana enkä pysty kaikkea tekemään mitä pitäisi. Viimeksi, kun hän oli meillä siivoamassa (on siis kahdesti käynyt siivoamassa), hän kuitenkin (ensimmäisen kerran koskaan) kivahti minulle aivan yhtäkkiä, kun ystävällisesti ohjeistin häntä että maton voi viedä telineelle siksi aikaa että lattian moppaaminen on helpompaa (hän ravisteli maton terassilla ja kaikki moskat siis siirtyivät terassin lattialle).
En siis ole pyytänyt häneltä mitään apua vaan hän on itse halunnut sitä tarjota. Olen sanonut, etten voi maksaa palkkaa, mutta olen tarjonnut lämpimän ruoan ja kahvit ym. Ja viimeksi annoin hänelle monta kassillista meille sopimattomia vaatteita, osa oli aivan uusiakin.
Sinänsä hän vaikuttaa ihanalta ihmiseltä, mutta kuitenkin jokin hieman minua arveluttaa. Luottaisitteko te minun tapauksessani häneen? Olemme tunteneet noin vuoden.
Kommentit (49)
Jaa-a, varmaan on sellaiseksi "kiltiksi tytöksi" kasvatettu, joka yrittää miellyttää muita. Äitini on samanlainen, ei ihan noin maaninen, mutta kuitenkin. Kaikki menee hyvin niin kauan kuin tehdään äidin mielen mukaan, heti jos yrittää sanoa että olen yleensä tehnyt tämän asian näin/en tarvitse tätä tavaraa/ei meille nyt sovi alkaa kauheat ongelmat ja syyllistäminen ja vähättely.
Vaikea sanoa mihin ystävyytenne tuosta kehittyy. Luota lapsiisi: jos he eivät halua enää käydä naisella, älä pakota heitä siihen. Etäisyyden pitäminen mummiin on vaikeampaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vähän samankaltainen kokemus naapurista, joka oli tosi avulias ja puhelias ja ei myöskään kuunnellut. Ei nyt koskaan siivoamaan meille tarjoutunut, mutta uskon, että olisi tullut siinäkin auttamaan, jos olisin kysynyt. Toi usein meidän lapsille tuliaisia (jotain pientä) ja otti meidän tyttöä kylään, että sain hetken olla rauhassa vauvan kanssa, vaikka hänelläkin oli omaa tyttöäni pienempi lapsi (ehkä meni tietysti helpommin aika, kun lapset leikki yhdessä). Tuli myös vain soittamaan ovikelloa ja silloin meni aina vähintään 20 minuuttia, kun jutteli. Ihan siis kiva tapaus sinänsä, mutta aina välillä tapaamisten jälkeen olin todella ärsyyntynyt, kun joko ei ollut yhtään kuunnellut tai sitten oli antanut minulle aika suorasukaisia neuvoja esim. lastenkasvatukseen liittyen. Syvälliset keskustelut oli sellaisia, missä hän kertoi asioitaan, itseni oli todella vaikea avautua, kun yleensä melko nopeasti tuli olo, että en tule kuulluksi.
Mutta siis hieno ihminen, en vaan ollut kovinkaan samalla aaltopituudella (vaikka minulle jäi kuva, että hän koki että olisimme enemmän kuin minä koin...) - koskaan minua ei kuitenkaan epäilyttänyt jättää tytärtäni hänen hoiviinsa, sillä tavalla luotin.
Ei. En jatkaisi tuollaista tuttavuutta, ei tulisi enää vierailuja, en ottaisi vastaan tavaraa ja siivousta. Maaniselta saattaa vaikuttaa. Vaikuttaa muuten sellaiselta ihmiseltä, etten olisi milloinkaan edes päätynyt samaan tilanteeseen kuin missä olet. Ellei tämä nyt sitten ole provo, sellaiseksi aika taidokas, koska ei ole mitään ihan liian räikeää. Ahdistuin jo lukiessani tätä, en tosiaankaan olisi sinuna tuossa tilanteessa pidempään.
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 22:58"]Jos olisi miespuolinen niin sanoisin, että ihan varma pedo. Varsinkin tuo kohta, että ottaa mielellään lapsiasi kotiinsa mutta ei halua sinun olevan mukana kuulostaa pahalta.
[/quote]
Mitä? Eikös pedofiileista suurin osa olekaan naisia?
Kuulostaa jotenkin siltä, että hän kuvittelee sinun lapsiesi olevan hänen lapsiaan. Itsellä on kokemusta asiasta. Ollessani noin kolmen vanha naapuriimme muutti lapseton vanha rouva, joka usein kutsui minut kylään. Hän tarjosi mehua ja keksejä, osti leluja ja vei puistoon kävelylle. Nautin kovasti hänen seurastaan, enkä muista hänen olleen koskaan ilkeä. Jossain vaiheessa vanhempani kuitenkin kielsivät minua puhumasta tälle rouvalle, enkä saanut enään mennä hänen luokseen kylään. Sain myöhemmin kuulla, että kun äitini oli tullut hakemaan minua kotiin tämän naisen luota, oli rouva jyrkästi kieltäytynyt antamasta minua äidilleen. Tämä nainen oli syyttänyt äitiäni "lapsivarkaaksi", koska äitini oli rouvan mukaan tullut kaappaamaan hänen, siis tämän rouvan, lapsen. Kyseinen nainen siis kuvitteli että olin hänen lapsensa.
.
Tietysti nainen josta sinä kerrot saattaa vain olla hieman erikoinen. Mutta kieltämättä tuo kuulostaa oudolta, ettei hän halua sinua heille kylään, vaikka lapsesi menisivät. Ehkä hän haluaa ikään kuin ostaa (lahjomalla) yksinäisille lapsilleen kavereita? Joka tapauksessa ole kuitenkin varuillasi, ja puhu lapsillesi. Tietäväthän lapsesi että he voivat kertoa sinulle jos jotain outoa tapahtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai sitten on ihan vaan avulias ihminen. Hänen kannalta aika surullusta jos se heti tulkitaan joksikin viaksi.
Vetää piriä tai sitten oikeasti kaksisuuntainen mielialahäiriö, maniavaihe päällä. Voi olal myös narsisti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puistattavan kuuloinen henkilö, ei jatkoon.
Muusta en osaa sanoa mitään, mutta hetkinen, mikseivät lapset saisi jäädä kavereidensa kanssa leikkimään? Tuon naisen lapsihan on ap:n lapsen kaveri. Kuinka usein vanhemmat ovat yleensä kouluikäisten kyläilyreissuilla mukana? Oman lapsuuteni perusteella väittäisin, että ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole provo. Tosiaan viimeksi hänen siivotessaan meillä hän kivahti minulle siitä maton tamppaamisesta niin, että se pisti ihmetyttämään. Hän siis ravisteli ison maton terassilla, ja toi sen sitten takaisin sisälle, niin kun menin sanomaan että sen voi viedä telineelle, niin en ehtinyt muuta sanoakaan kun hän kivahti "minä hakkasin sen tuossa terassilla, etkö nähnyt, luulin että katsoit ikkunasta, se on hakattu!!". Ja tarkoitin vain ja ainoastaan sitä, että matto olisi saanut tuulettua telineellä ja ollut pois tieltä että lattian olisi saanut mopattua sillä aikaa. En sanonut ääneen sitä, etten pitänyt kyllä siitä että moskat ravisteltiin terassille. Ehkä hän oli väsynyt tai jotain.
ap
31 lisää vielä, että jos naisen lasta/lapsia tosiaan kiusataan koulussakin, niin ei ole ihme, jos nainen yrittää pitää kynsin ja hampain kiinni lapsensa mahdollisesti ainoasta ystävästä. Yliystävällisyydessä voi siis olla mukana iso ripaus epätoivoakin oman lapsensa puolesta.
Itsellänikin on kokemusta takertuvista ja jopa pelottavista ihmisistä, joten olen kyllä itsekin varuillani, jos joku yrittää tunkea liikaa "iholle" (kuvaannollisesti). Mutta en nyt välttämättä tuon kertomuksen perusteella leimaisi naista miksikään hulluksi, kun kuvioissa on kuitenkin mukana koulukiusattu lapsi/lapset.
Jos nainen olisi vain jokin tungetteleva tuttava, ilman näitä lapsia, niin sitten sanoisin, että ota heti paikalla etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:46"]
Tai sitten on ihan vaan avulias ihminen. Hänen kannalta aika surullusta jos se heti tulkitaan joksikin viaksi.
[/quote]
Näissä on vaan helposti joku taka-ajatus. Esim. minun äitini ehdotti joskus että voisin mieheni kanssa lähteä laivalle. Taka-ajatuksena tässä oli se että a) hän saisi lapsenlapset yökylään ja b) minä olisin kiitollinen hänelle avusta.
Emme halunneet lähteä laivalle (ei ihan oikeasti kiinnosta moinen) ja lapset olisi saanut yökylään kun vain olisi pyytänyt. Lapset tosin eivät välttämättä olisi tahtoneet mennä. Eivät ainakaan ole koskaan oma-aloitteisesti pyytäneet.
Minä olen jo kauan aikaa sitten lakannut uskomasta, että kukaan antaisi pyyteettömästi lahjoja. Vähintään halutaan kohottaa omaa statusta toisen silmissä tai sitten etenkin ilmaistavaroiden kohdalla halutaan vain itse niistä eroon. Kaupan päälle saa tuntea ylemmyyttä lahjottavaa kohtaan.
- se sama äitiongelmainen
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:46"]
Tai sitten on ihan vaan avulias ihminen. Hänen kannalta aika surullusta jos se heti tulkitaan joksikin viaksi.
[/quote]
Näissä on vaan helposti joku taka-ajatus. Esim. minun äitini ehdotti joskus että voisin mieheni kanssa lähteä laivalle. Taka-ajatuksena tässä oli se että a) hän saisi lapsenlapset yökylään ja b) minä olisin kiitollinen hänelle avusta.
Emme halunneet lähteä laivalle (ei ihan oikeasti kiinnosta moinen) ja lapset olisi saanut yökylään kun vain olisi pyytänyt. Lapset tosin eivät välttämättä olisi tahtoneet mennä. Eivät ainakaan ole koskaan oma-aloitteisesti pyytäneet.
Minä olen jo kauan aikaa sitten lakannut uskomasta, että kukaan antaisi pyyteettömästi lahjoja. Vähintään halutaan kohottaa omaa statusta toisen silmissä tai sitten etenkin ilmaistavaroiden kohdalla halutaan vain itse niistä eroon. Kaupan päälle saa tuntea ylemmyyttä lahjottavaa kohtaan.
- se sama äitiongelmainen
[/quote]
Hetkinen, mielestäsi on "taka-ajatus" halua lapsenlapset yökylään?
Eikö täällä yleensä valiteta siitä, että isovanhemmat eivät jaksa eikä halua hoitaa lapsenlapsia? Huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on puutaheinää, sillä et kuuna päivänä tulisi tänne tekemään noin tunnistettavaa tekstiä tutustasi, sillä etenkin kun hänellä on omiakin lapsia, ja vaikkei olisikaan, on ihan mahdollista että hänkin käy täällä. Et ottaisi sitä riskiä, sillä noiden omituisten faktojen pohjalta olosi voisi jatkossa oikeassa elämässä muuttua tukalaksi, kun henkilö vaikuttaa hyvin epätasapainoiselta ja liian dominoivalta. Tarinaa. Ei mene minulle läpi.
Mietin että onkohan se vakava sairaus vaikuttanut hänen käyttäytymiseensä jotenkin? Kieltämättä osa hänen puheistaan kuulostaa aika uskomattomilta ja pistää epäilemään, että liioitteleekohan hän tai kenties jopa valehtelee? Haluaisin kyllä uskoa hänen olevan aidosti ystävällinen ja yleensäkin aidosti sitä mitä on.
ap
Ei välttämättä ole maaninen, ei mania yleensä kestä noin kauaa. Saattaa olla vaan muuten ylienerginen, vähän levoton ja purkaa sitä touhuamiseen. Siitä voit sanoa sille että sovitaan ennenkuin tulee käymään, että yllätysvierailut ei sovi jos se sinua häiritsee. Luultavasti haluaa ottaa lapset joskus heille leikkimään heidän lastensa kanssa joilla ei ole kavereita, ja haluaa että sinä saat sillä aikaa huilata, kun olet vielä raskaanakin.
Tuollaiset vähän levottomat ihmiset ei paljoa jaksa kuunnella toisten syvällisiä juttuja, se pitää vaan hyväksyä. Annat sen puhua ja tyydyt itse siihen että vaan kuuntelet, juttelet syvällisiä sitten muiden ihmisten kanssa jotka jaksavat siihen keskittyä. Tunnen muutaman tuollaisen vanhemman naisen, oma siskoni on yksi heistä. Jos tulee lastenkasvatusohjeita joista et tykkää, anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, nyökkäilet vaan.
Mä en tahtoisi omaan kotiini lapsieni ystävien vanhempaa hengaamaan joka kerta kun lapset on kylässä vaikka olisinkin kaveri lasten äidin kanssa. Eikä itse tulisi mieleenkään jäädä toisten kotiin odottelemaan että kouluikäiset lapset saavat leikit valmiiksi.
Muutenkin ymmärrän tätä hössötätiä paremmin kuin ap:ta; hän on kokenut kovia ja haluaa auttaa sinua. Et esim. kertonut miksi tuttavasi käy teillä siivoamassa mutta miehesi ei? Oletko YH? Silloin tämän kaverisi käytös on vieläkin ymmärrettävämpää, hän tahtoo antaa sinulle omaa aikaa lasten kyläillessä.
Mutta jos kysymys on siitä että tämä uusi kaverisi ei vaan tunnu oikealta niin ehkä kyse on siitä ettei sinusta teidän persoonanne sovi niin hyvin yhteen. Ei teistä sydänystäviä tarvitse tulla, mutta minusta olisi loukkaavaa tulla hylätyksi siksi että puhun paljon ja huomioin ystäväni lapsia.
Selvä ADHD-tapaus. Tulee mieleeni yksi läheiseni tästä naisesta. On suorastaan rasittavaa katsella hänen jatkuvaa touhuamistaan, kun ei osaa olla paikoillaan.
Tulee mieleeni toinenkin tuttavuus. Tämä ihminen rupesi "omimaan" minua. Oli jatkuvasti tulossa luokseni kylään ja jäämässä yöksi. Tai sitten minun olisi pitänyt mennä hänen luokseen kylään. Soitteli jatkuvasti ja pisti tekstiviestiä. Ja minä kun inhoan puhelimessa puhumista ja tekstaamista, enkä pidä puhelimen ääntä päällä. Sitten sain kuulla kunniani, jos en ollut heti vastaamassa. Lopulta oli ihan pakko pistää välit poikki, kun ei uskonut, että haluan välillä myös omaa rauhaa, vaikka selitin tämän moneen kertaan. Vieläkin puistattaa, kun muistelen tapausta.
Kuulostaa musta ihanalta ihmiseltä, tuollasia naisia oli asuessani Espanjassa. Haluaa myös varmasti pitää kiinni lastenne ystävyydestä. Jos tuo kaikki on pyyteetöntä niin ettei odota itse takaisin materiaa, niin pitäisin ystävänä ehdottomasti. Tosi suomalaista juroutta alkaa epäilemään asioita. Ja jos on maniaa tms niin mitä sitten, kaikilla on omat outoutensa ja häiriönsä kanssaihmisten silmissä.