Lue keskustelun säännöt.
Hieman hämmentynyt uudesta tuttavuudesta...
05.07.2015 |
Lähinnä mietin, että voinko varmasti luottaa häneen?
Kyseessä siis vanhempi nainen, tutustuimme lastemme kautta, tämä nainen on halunnut heti alusta pitäen olla kovasti tekemisissä ja hieroa tuttavuutta. Tehnyt yllätysvierailuja meille ja tuonut joka kerta kassikaupalla tavaraa, lähinnä vaatetta, mitkä on halunnut antaa meille. Halaa joka kerta, kun tulee käymään, tullessa ja lähtiessä. On hirvittävän puhelias, mutta ei juuri kuuntele mitä hänelle yritetään puhua. Ottaa meidän lapsia heille kylään mielellään, mutta odottaa minun lähtevän kuitenkin pois siksi aikaa. On kova hössöttämään ja touhuamaan, puheittensa perusteella nukkuu todella vähän, silti energiaa riittää. On tarjoutunut meille auttamaan siivouksissa, ja olen ottanut sen avun vastaan, koska olen itse raskaana enkä pysty kaikkea tekemään mitä pitäisi. Viimeksi, kun hän oli meillä siivoamassa (on siis kahdesti käynyt siivoamassa), hän kuitenkin (ensimmäisen kerran koskaan) kivahti minulle aivan yhtäkkiä, kun ystävällisesti ohjeistin häntä että maton voi viedä telineelle siksi aikaa että lattian moppaaminen on helpompaa (hän ravisteli maton terassilla ja kaikki moskat siis siirtyivät terassin lattialle).
En siis ole pyytänyt häneltä mitään apua vaan hän on itse halunnut sitä tarjota. Olen sanonut, etten voi maksaa palkkaa, mutta olen tarjonnut lämpimän ruoan ja kahvit ym. Ja viimeksi annoin hänelle monta kassillista meille sopimattomia vaatteita, osa oli aivan uusiakin.
Sinänsä hän vaikuttaa ihanalta ihmiseltä, mutta kuitenkin jokin hieman minua arveluttaa. Luottaisitteko te minun tapauksessani häneen? Olemme tunteneet noin vuoden.
Kommentit (49)
Kannattaa luottaa vain omaan intuitioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedäthän itsekin ettei kuulostaa normaalilta
Hän on sairastanut vakavan sairauden ja selvinnyt siitä. On hyvin avoin ihminen ja kertoo asioistaan avoimesti, on kokenut elämässään kaikenlaista. Ei silti utele meiltä mitään. Mutta on hän sinänsä poikkeuksellinen verrattuna yleensä ottaen ihmisiin, haluaa auttaa ja itse nimenomaan tarjoaa apuaan joka käänteessä. Mutta toisaalta se juuri hieman tuntuu oudoltakin. Ehkä en ole vain tottunut moiseen, meidän perheelle kun ei ole apua juurikaan tarjottu.
ap
Hän kertomansa mukaan siivoaa kotona lähes jatkuvasti. Vaatekaappejakin lähes viikottain. Myös miehensä on siivousintoilija ja autoa pestään jatkuvasti.
Kun meidän lapset on kutsuttu heille, pöytä notkuu kaikenlaista herkkua. Myös allerginen lapsemme on huomioitu, hän teki oman lapsensa synttärikakunkin maidottomana ja munattomana meidän lapsen allergian takia. Minullekin tarjotaan kahvit, mutta sitten annetaan ymmärtää että voin poistua paikalta. Kun sitten menen hakemaan lapset, on heillä taas kaikenlaista kotiinviemistä ja leipomuksiakin saadaan kotiin mukaan.
Mietityttää, että onko aitoa ystävällisyyttä vai jotain muuta, mutta mitä?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisi miespuolinen niin sanoisin, että ihan varma pedo. Varsinkin tuo kohta, että ottaa mielellään lapsiasi kotiinsa mutta ei halua sinun olevan mukana kuulostaa pahalta.
Maniahan sillä on päälle. varmaan myös epävakaa personallisuushäriö, ehkä jopa rajatila. Kannattaisi ottaa etäisyyttä, kokemusta ja tietoa on valitettavasti tuosta ihmistyypistä. huh...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:01"]Maniahan sillä on päälle. varmaan myös epävakaa personallisuushäriö, ehkä jopa rajatila. Kannattaisi ottaa etäisyyttä, kokemusta ja tietoa on valitettavasti tuosta ihmistyypistä. huh...
[/quote] minulle tuli sama mieleen, kannattaa ottaa etäisyyttä ennen ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ongelmia sitten voisi seurata, jos hänellä on tosiaan mania tai jokin persoonallisuushäiriö? Pyrin itse olemaan kyllä avarakatseinen ja ymmärtämään erilaisia ihmisiä. Mutta kyllä, aina vaan hieman arveluttaakin. Ja se kauhea hössötys, miten ihmeessä hän jaksaa, jos nukkuukin mitättömän vähän, ja silti touhuaa kuin viimeistä päivää jatkuvasti? Lapsistaan olen havainnut jonkin verran neuroottisia piirteitä, eikä heillä tunnu olevan kavereita, kiusataan koulussa jne. Tuntuu, että hän yrittää kynsinhampain pitää lastemme ystävyyttä yllä. Johtuisiko siitä sitten lastemme runsas lahjominen? En tiedä.
ap
No jos nyt halutaan ajatella positiivisesti, niin ehkä lähettää sut pois että saat olla hetken ilman lapsia ja tehdä mitä haluat.
Ei kuulosta vaaralliselta, mutta ei myöskään täyspäiseltä. Millainen hänen oma lapsi on? Jos kyseessä on joku mania tms niin kai se vaikuttaa lapseenkin.
Onko paljonkin sua vanhempi? Jos ajattelee että oot hälle kuin lapsi itsekin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:01"]Maniahan sillä on päälle. varmaan myös epävakaa personallisuushäriö, ehkä jopa rajatila. Kannattaisi ottaa etäisyyttä, kokemusta ja tietoa on valitettavasti tuosta ihmistyypistä. huh...
[/quote] OLEN SAMAA MIELTÄ. OTA ETÄISYYTTÄ. TUOLLAISET ALKAA KYLLÄKIN USEIN VAINOAMAAN, JOS YRITTÄÄ PÄÄSTÄ EROON!
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:10"][quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 23:01"]Maniahan sillä on päälle. varmaan myös epävakaa personallisuushäriö, ehkä jopa rajatila. Kannattaisi ottaa etäisyyttä, kokemusta ja tietoa on valitettavasti tuosta ihmistyypistä. huh...
[/quote] OLEN SAMAA MIELTÄ. OTA ETÄISYYTTÄ. TUOLLAISET ALKAA KYLLÄKIN USEIN VAINOAMAAN, JOS YRITTÄÄ PÄÄSTÄ EROON!
[/quote] Älä päästä lapsiasi sinne, jos haluaa sinun lähtevän. Hyvin outoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti reilut ja ystävälliset ihmiset on niin harvinaisia että heti pitäisi olla joku diagnoosi?
Tuli jostain syystä mieleen Jim Carreyn 'sähkömies'-elokuva
On hän reilut 10v vanhempi kuin minä. Puhuu tosiaan paljon ja toistelee samoja asioita moneen kertaan jne. On kyllä erikoinen persoona sinänsä. Halaa aina meille tullessaan kaikki läpi ja pakottaa lapsensakin halaamaan, lapset selvästi vaivaantuneina sen sitten tekevät ja hyvin vähäeleisesti. Monet hänen elämänkokemuksistaan vaikuttavat uskomattomilta, ja joissain asioissa hän suoraan sanonut, että hän oli valehdellut (asioidessaan esim. Kelan kanssa, omaksi edukseen oli erään asian valehdellut).
Itse olen hyvin erilainen ja koen itseni todella hitaaksi hänen seurassaan, ja se häiritsee ettei hänen kanssaan voi mitään syvällisempää keskustella kun hän ei kuuntele. Alunperin kun hänelle lapseni maitoallergiaa selitin, kun vein lapset heille, sanoin ettei sitten mitään maitoa sisältävää saa antaa niin hän sanoi "joo ei, on meillä mehua", ei kuunnellut silloinkaan loppuun asti kun oli niin kova kiire saada minut pois. Siltä ainakin tuntui minusta.
ap
Kyllä meidän lapset kuitenkin aina ovat viihtyneet heillä hyvin, että siinä mielessä en epäile mitään. Mielellään ovat olleet kylässä siellä jne. Mutta outoa se halaaminenkin toisaalta on sikäli, että kun kerran hain lapseni heiltä, niin tämä tuttavuuteni käskytti minun lapsiani (tyttöjä) halaamaan hänen miestään lähtiessä. Sitä pidin outona asiana kyllä! Vanhimmaiseni ei halunnut halata. Hänen miehensä on täysin päinvastainen persoona kuin vaimonsa, hiljainen ja sellainen kiltin oloinen hissukka.
ap
Kuulostaa oudolta, en tuottaisi. Valitettavaa, mutta totta.
En todellakaan luottaisi, mutta omituinen passauttaja sä olet.