Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
2.5 vuotta yhdessä, koska kihlat?
04.07.2015 |
Olemme olleet yhdessä 2.5 vuotta. Olen itse 28v ja mies 27v. Meillä on asuntolaina ja asumme yhdessä.
olen varmistanut että mies kyllä haluaa naimisiin ja lapsiakin kanssani, mutta "ei juuri nyt". Hän sanoo myös ettei tiedä koska, ehkä vuoden päästä, ehkä 5 vuoden päästä. Olen sanonut että 5 vuotta en odota.
itselläni jo kova vauvakuume ja pelkään etten koskaan saa näitä asioita jos odotan.
Onko kukaan ollut tässä tilanteessa, kannattaako suhteesta lähteä?
Kommentit (27)
Etkö rakasta miestäsi?! Miksi edes mietit lähtemistä? Sä olet hedelmällinen vielä vuosia, anna miehelles aikaa! Älä ole itsekäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon ollu nykyisen kanssa yhdessä 2.5 vuotta, eikä oo tullu mielee ees muuttaa viel yhtee.
Mies haluaa naimisiin kanssasi + sinä haluat naimisiin hänen kanssaan = kihloissa
Muutettiin yhteen 3 vuoden jälkeen, tulin raskaaksi samana syksynä. Sain kuitenkin keskenmenon.
Tällä lienee jokin tarkoitus, koska sitten mies jäi kiinni pettämisestä ja erottiin.
Että ei kannata hätäillä.
Erikoista, että teillä on kuitenkin yhteinen asuntolaina.
Kihloihin mennään sitten kun mies kosii eli tarkoitus ei ole roikkua vuositolkulla kihloissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:45"]
Etkö rakasta miestäsi?! Miksi edes mietit lähtemistä? Sä olet hedelmällinen vielä vuosia, anna miehelles aikaa! Älä ole itsekäs.
[/quote]
rakastan kyllä mutta kai sitten pelkään että nämä haaveet eivät koskaan toteudukkaan ja vuodet menevät hukkaan. Asiaa ei auta että kaikki tutut ja kaverit saavat lapsia todella nopealla tahdilla.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:49"]
Erikoista, että teillä on kuitenkin yhteinen asuntolaina. Kihloihin mennään sitten kun mies kosii eli tarkoitus ei ole roikkua vuositolkulla kihloissa.
[/quote]
olin itse ostamassa omaa asuntoa, jolloin mies ilmoitti haluavansa mieluusti ostaa sen kanssani.
Käsiraha oli minun ja omistussuhde merkitty sen mukaan. Kai kyse onkin siitä että pelkään ettei koskaan kosi.
/ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:50"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:45"]
Etkö rakasta miestäsi?! Miksi edes mietit lähtemistä? Sä olet hedelmällinen vielä vuosia, anna miehelles aikaa! Älä ole itsekäs.
[/quote]
rakastan kyllä mutta kai sitten pelkään että nämä haaveet eivät koskaan toteudukkaan ja vuodet menevät hukkaan. Asiaa ei auta että kaikki tutut ja kaverit saavat lapsia todella nopealla tahdilla.
[/quote]
Älä murehdi. Puhu miehesi kanssa lisää. Malttia. Vanhemmuus on kahden ihmisen yhteinen koitos ja päätös, älä kiirehdi. Jos eroat niin joudut aloittamaan alusta. Siinä vasta kestääkin.
Älä hätäile turhaan noiden asioiden kanssa. Kerkeette olemaan monta vuotta kihloissa sekä sen jälkeen naimisissa sekä lapsiakin kerkee tulla aika liuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:49"]
Erikoista, että teillä on kuitenkin yhteinen asuntolaina. Kihloihin mennään sitten kun mies kosii eli tarkoitus ei ole roikkua vuositolkulla kihloissa.
[/quote]
olin itse ostamassa omaa asuntoa, jolloin mies ilmoitti haluavansa mieluusti ostaa sen kanssani.
Käsiraha oli minun ja omistussuhde merkitty sen mukaan. Kai kyse onkin siitä että pelkään ettei koskaan kosi.
/ap
[/quote]
Mikä siinä avioliitossa on niin ihmeellistä? Jos se mies on rinnallasi tähänkin mennessä pysynyt ja sitoutunut kämppään kanssasi, ei se avioliitto sitä muuta. Kerro miehellesi, että tulet hulluksi.
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:49"] Erikoista, että teillä on kuitenkin yhteinen asuntolaina. Kihloihin mennään sitten kun mies kosii eli tarkoitus ei ole roikkua vuositolkulla kihloissa. [/quote] olin itse ostamassa omaa asuntoa, jolloin mies ilmoitti haluavansa mieluusti ostaa sen kanssani. Käsiraha oli minun ja omistussuhde merkitty sen mukaan. Kai kyse onkin siitä että pelkään ettei koskaan kosi. /ap [/quote] Mikä siinä avioliitossa on niin ihmeellistä? Jos se mies on rinnallasi tähänkin mennessä pysynyt ja sitoutunut kämppään kanssasi, ei se avioliitto sitä muuta. Kerro miehellesi, että tulet hulluksi.
[/quote]
kämppä on kaupungin keskustasta ja arvo vaan nousee.
olen jotenkin aina nähnyt tuon sitoutumisen vain investointina häneltä.
/ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:57"]
[quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="04.07.2015 klo 23:49"] Erikoista, että teillä on kuitenkin yhteinen asuntolaina. Kihloihin mennään sitten kun mies kosii eli tarkoitus ei ole roikkua vuositolkulla kihloissa. [/quote] olin itse ostamassa omaa asuntoa, jolloin mies ilmoitti haluavansa mieluusti ostaa sen kanssani. Käsiraha oli minun ja omistussuhde merkitty sen mukaan. Kai kyse onkin siitä että pelkään ettei koskaan kosi. /ap [/quote] Mikä siinä avioliitossa on niin ihmeellistä? Jos se mies on rinnallasi tähänkin mennessä pysynyt ja sitoutunut kämppään kanssasi, ei se avioliitto sitä muuta. Kerro miehellesi, että tulet hulluksi.
[/quote]
kämppä on kaupungin keskustasta ja arvo vaan nousee.
olen jotenkin aina nähnyt tuon sitoutumisen vain investointina häneltä.
/ap
[/quote]
tai ainakin pelännyt näin.
/ap
Me ollaan seurusteltu ja asuttu yhdessä neljä vuotta, eikä olla vielä kihloissa. Minä olen 31, mies 34. Mies on sanonut, että naimisiin mennään ja lapsia yritetään, mutta ei ole laittanut mitään järjestelyjä alulle. Itse en halua miestä painostaa, siksi on hänen tehtävänsä kosia. Lapsieni tahdon syntyvän avioliitossa.
Olen miettinyt suhteen lopettamista välillä. Mieheni on aivan ihana, mutta tässä iässä ei ole varaa odotella loputtomiin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 00:13"]
Me ollaan seurusteltu ja asuttu yhdessä neljä vuotta, eikä olla vielä kihloissa. Minä olen 31, mies 34. Mies on sanonut, että naimisiin mennään ja lapsia yritetään, mutta ei ole laittanut mitään järjestelyjä alulle. Itse en halua miestä painostaa, siksi on hänen tehtävänsä kosia. Lapsieni tahdon syntyvän avioliitossa. Olen miettinyt suhteen lopettamista välillä. Mieheni on aivan ihana, mutta tässä iässä ei ole varaa odotella loputtomiin..
[/quote]
ymmärrän hyvin. Voisin paljon paremmin kun saisi tarkemman tiedon kun "sitten joskus".
pelkään että tuo suunnittelemattomuus vaihtuu haluttomuuteen.
Ehkä teillä on vakavan keskustelun paikka. Miestä ei voi - eikä pidä - painostaa kihloihin, naimisiin eikä isäksi. Kuitenkin teidän olisi hyvä puhua, että miten kumpikin ymmärtää sitoutumisen ja näkee tulevaisuuden. Rinkula sormessa ei välttämättä kerro mistään, mutta millainen tunne on sydämessä? Varma, luottavainen, samaan suuntaan katsova?
Hei Ap ja nr 14! Ymmärrän teitä hyvin. Itse roikuin aivan, aivan liian pitkään suhteessa, joka ei edennyt mihinkään. Mies ei koskaan kosinut, vaikka naimisiinmenosta toki oli ollut jo alun seurusteluaikoina puhetta, tietenkin. Asuimme vuosia avoliitossa. Keskustelut asiasta jäivät johonkin arjen jalkoihin, lapsia meillä ei ollut. Toivoin aina lasten syntyvän avioliitossa, vaikka olisinkin jo ollut valmis siitä joustamaan iän myötä.
Toisaalta tunnen pariskuntia, jotka ovat kantaneet kihlasormuksia lähes kaksikymmentä vuotta etenemättä koskaan vihille asti. Itse en ymmärrä sellaista kihlautumista. Mielestäni asiat mutkistuvat, kun ne pitkittyvät.
Ap, asuntolaina ei valitettavasti ole mikään parisuhdesitoumus. Kertomastasi päätellen tuo on ollut puhdas liiketoiminta miehen näkökulmasta. Sinuna nostaisin kissan pöydälle ja keskustelisin vakavasti miehen kanssa. Erolla ei kannata uhkailla, mutta tietyn aikarajan voisi asettaa. Miesten ajattelutapa on toisinaan hieman erilainen. Selkeät kysymykset ovat parhaita eikä ympäripyöreät "mitäs jos...?".
N45+
En jäisi hirveästi odottelemaan. Käytte kunnon keskustelun aiheesta ja sitten sovitte että vaikka 4 kuukauden kuluttua teette päätöksen. Ymmärrän, että jatkuva grillaaminen asiasta voi ahdistaa toista. Itse tein näin ja sovimme, että kesän ajan annamme asian olla ja kesän jälkeen tehdään päätös. Sitä seuraavana kesänä olikin jo vauva talossa :) Avioliitto ei itselleni ollut mikään kynnyskysymys, mutta olemme menneet maistraatissa myöhemmin naimisiin. Tuo häähössötys voi myös olla toisesta ahdistavaa. Kannattaa keskustella kunnolla ja miettiä, että mikä mietityttää ja voitteko tehdä kompromissin jossain.
Mies halusi kihloihin puolen vuoden seurustelun jälkeen ja naimisiin menimme noin vuoden kuluttua ensi tapaamisesta. Olimme opiskelijoita ja asuimme eri paikkakunnilla vielä 2 v naimisiinmenon jälkeen. Yhteiseen asuntoon muutimme miehen valmistuttua.
Asiat voi järjestää monella tapaa. Itse en jäisi kovin pitkäksi aikaa odottelemaan pelkkien lupailujen perusteella. Mielestäni asiasta kannattaa keskustella miehen kanssa ja katsoa onko näkemyksenne tulevaisuudesta ollenkaan samat.
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="05.07.2015 klo 00:54"]
Hei Ap ja nr 14! Ymmärrän teitä hyvin. Itse roikuin aivan, aivan liian pitkään suhteessa, joka ei edennyt mihinkään. Mies ei koskaan kosinut, vaikka naimisiinmenosta toki oli ollut jo alun seurusteluaikoina puhetta, tietenkin. Asuimme vuosia avoliitossa. Keskustelut asiasta jäivät johonkin arjen jalkoihin, lapsia meillä ei ollut. Toivoin aina lasten syntyvän avioliitossa, vaikka olisinkin jo ollut valmis siitä joustamaan iän myötä.
Toisaalta tunnen pariskuntia, jotka ovat kantaneet kihlasormuksia lähes kaksikymmentä vuotta etenemättä koskaan vihille asti. Itse en ymmärrä sellaista kihlautumista. Mielestäni asiat mutkistuvat, kun ne pitkittyvät.
Ap, asuntolaina ei valitettavasti ole mikään parisuhdesitoumus. Kertomastasi päätellen tuo on ollut puhdas liiketoiminta miehen näkökulmasta. Sinuna nostaisin kissan pöydälle ja keskustelisin vakavasti miehen kanssa. Erolla ei kannata uhkailla, mutta tietyn aikarajan voisi asettaa. Miesten ajattelutapa on toisinaan hieman erilainen. Selkeät kysymykset ovat parhaita eikä ympäripyöreät "mitäs jos...?".
N45+
[/quote]
Kiitos ymmärryksestä.
mies ottaa aina tästä puhuessani tuon asunnon esiin ja sanoo että eihän hän oliK siihen sitoutunut jos ei haluaisi myös näitä muita asioita tulevaisuudessa.
kuinka kauan itse odotit? Minkä ikäisiä olitte?
mistä tiesit että oli aika lähteä?