2.5 vuotta yhdessä, koska kihlat?

tyypillistä, eikö muka nainen voi kosia jos on innokkaampi? ehkä miehes on vaan ujompi?

meillä on suunnitelmana sittenkun taloudellinen tilanne on vakaampi, en todellakaan olis ottanut noin varhaisessa vaiheessa yhteistä isoa lainaa, kumman nimiin muuten tuli laina? että jääkö se sun harteille jos miehes lähteekin menee

Vierailija kirjoitti:

Mies haluaa naimisiin kanssasi + sinä haluat naimisiin hänen kanssaan = kihloissa

Ei ihan. Lupaus avioliitosta = kihlat. Pelkkä "joo voishan se olla kiva sitten joskus" ei ole vielä kihlat.

Sinähän voit myös kosia, en ymmärrä miksi kaikki tällaiset isot päätökset jätetään miehen harteille. Oma mies on puhunut niin tiheään häistä ja lapsista, joten nämä on luultavasti meillä toteutumassa, mutta vielä en hätäile, kun ollaan 28-vuotiaita ja vasta 1,5 vuoden suhde takana. Eiköhän jompikumpi sen sitten jossain vaiheessa kysyä töräytä.

En suosittele naimisiin menoa. Nimimerkillä kokemusta on.

Me ollaan oltu viisi vuotta yhdessä miehen kanssa eikä kihlajaiset kyllä vielä ole ajankohtaiset. Muutettiin yhteenkin vasta 4v yhdessäolon jälkeen. Ei meillä ole kiire minnekään. :)

Kyllä mun mielestä naimisiin kannattaa mennä jo siinä vaiheessa, kun tulee yhteistä omaisuutta tai lapsia. Kysymys on kuitenkin nimenomaan lain silmissä sopimuksesta, että kannatte vastuuta toisistanne. Se voi vaikuttaa esimerkiksi parempaan lainamarginaaliin, perinnönjakoon, mahdollisiin tukiin, jos tulee yllättäviä tilanteita... Ihmiset suhtautuvat jotenkin aivan hullusti avioliittoon. Voihan sitä häät sitten järjestää joskus vuosien päästä, mutta kyllä kannattaa rekisteröidä se parisuhde, koska siitä on etua verrattuna siihen, että yhdessä omistaa jotain erillisinä sopimuskumppaneina. Entä jos asunnon toinen omistaja kuolee? Verottajaa ei kiinnosta, että olette avopuolisoita.

Täytän tänä vuonna 30 ja yhdessä ollaan oltu kohta 5 vuotta. Asuttukin yhdessä melkein 4. Ajattelin nyt vuoden loppupuolella kosia, koska on sellainen olo, että olemme valmiita. En koe mitään tarvetta siihen, että mies kosii emmekä ole sillä lailla perinteisiä. Luulen, että hänkin jo suunnittelee asiaa, koska olemme puhuneet häistä ja emme todellakaan sellaisella "hamassa tulevaisuudessa" meiningillä vaan juurikin vähän sillä olettamuksella, että ne olisi nyt muutaman vuoden sisään. Emme kuitenkaan ole sopineet naimisiinmenosta, joten haluan vielä ihan virallisesti kosia.

Omasta mielestäni alle 3 vuotta olisi tosi lyhyt aika nykyään kihlautumiselle. Toisaalta on jotain kavereita, jotka ovat menneet naimisiin ihan muutaman vuoden seurustelun jälkeen. Itse vaan ehkä mietin siinä sitä motiivia, jos ei ole jotain suurta painetta. Halutaanko naimisiin siksi, että rakastetaan vai siksi, että halutaan olla varmoja siitä, että se toinen rakastaa ja ei lähde siitä viereltä? Jos naimisiin menoon liittyy epävarmuustekijöitä, niin silloin kyseessä ei varmaan ole se oikea ihminen.