Lue keskustelun säännöt.
Mitä voi ihminen tehdä jos kela ei vaan päästä työkyvyttömyyseläkkeelle?
19.02.2022 |
eikä sairaslomalle? Aloitin opiskelun kun sain opiskelupaikan, että uhkailu työtoiminnasta loppuisi. Yllätys, yllätys opiskelu ei suju huonon toimintakyvyn ja kipujen kanssa. Mitä järkeä on opiskella, kun saisin 3,5 vuoden tutkinnon jossain 6 vuodessa suoritettua enkä varmaan paljon saisi töitä sen jälkeen osatyökykyisenä? Nytkin olen sairaslomalla, mutta kela vaan hylkää ja hylkää sen. Minulle on pari eri lääkäriäkin kirjoittanut sairaslomaa, niin että muille ihmisille se toimintakyvyn puute on kyllä ihan uskottavaa, paitsi Kelan päättäjille.
Kai menen jonnekin opiskeluterveydenhuoltoon kertomaan asioistani. Ihmettelen vaan että minkä takia tätä rumbaa pidetään yllä, että mm sosiaalityöntekijät kehottavat hakemaan erilaisia lausuntoja, kun mitään hyötyä siitä ei ole. Saa harjoittaa paperisotaa ja kela saa kiusata sitäkin kovemmin.
Kommentit (61)
Mikä sun ongelma on, pystytkö tekemään jotain muuta työtä mihin opiskelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, yksi ratkaisu on mennä sinne kuntouttavaan työtoimintaan. Jos et pysty sielläkään käymään kipujen takia, sekin voi edesauttaa eläkkeelle pääsyä. Tai ainakin työkkäri antaa sun olla sen jälkeen jonkun aikaa "rauhassa" työtön eikä jankkaa siitä kuntouttavasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten työmarkkinatuki voi olla vastikkeellista henkilölle, jonka lääkäri on todennut toimintakyvyttömäksi? Vai tarkoitetaanko tässä jotain pajaa, johon mennään muodon vuoksi istuskelemaan 4 h/päivä, että kunta pääsee sakkomaksuista?
Mikä on toimintakyvyttömyyden määritelmä? Jos on esim. tetraplegia, saa myönteisen eläkepäätöksen.
No mikä se ap:n diagnoosi on? Fibromyalgia?
Mikä on diagnoosisi kipujen taustalla? Tarvitset selkeän diagnoosin, niin pääset kuntoutustuelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tehty työkykyselvitys? Montako B-lausuntoa lähetetty KELAan? Itsellä tk-eläke lähti vasta 6:n lausunnon jälkeen, tällöin 3 eri lääkärin lausunnot + työkykyselvitys (laaja) + kuntoutus. Tuttava valitti omasta hylkypäätöksestään, haku & käsittely kesti yht. 8 vuotta. Ei siis mitään nopeaa toimintaa. Mutta vielä, minäkin jouduin ilmoittautumaan työkkäriin työnhakijaksi, vaikka kuljin rollaattorin kanssa enkä kivuilta ym. ongelmilta pystynyt töihin. Mutta byrokratia!
Kysy neuvoja sosiaalihoitajalta tai sosiaalineuvojalta. Jos asut Hgissä, kaupungin sos.virastossa on em. toimintaa, jätä meiliä tai soita. Jos asioit jossakin sairaalassa (pkl:lla esim.), heillä on sosiaalihoitajia, jotka ovat yleensä aika helskatin päteviä juuri näissä asioissa. En uskalla antaa neuvoja, koska jokainen tapaus on omanlaisensa. Tosin kuulostaa siltä, että saisit kuntoutustukea vuodeksi kerrallaan...
Jos diagnoosisi on esim. MS-tauti tai reuma, niin pitäisi onnistua. Jos sinulla ei ole diagnoosia, vaan kärsit muuten vaan kivuista, voi olla hankalaa. Varmaan myös jollain fibromyalgia-diagnoosilla voi olla vaikeaa. "Onneksi" fibro muuttuu usein jossain vaiheessa reumaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on diagnoosisi kipujen taustalla? Tarvitset selkeän diagnoosin, niin pääset kuntoutustuelle.
Joskus ne lääkäritkin ovat ymmällään. Tiedän yhdenkin nuoren aikuisen, jota on jo pari vuotta tutkittu, mutta vieläkään eivät tiedä mikä vaivaa. Vointi ja jaksaminen vaihtelee ja välillä tarvitsee kainalosauvoja kävelyn tueksi. Onneksi ennen näitä vaivoja oli sen verran osaamista, että sai töitä ja pystyy tekemään töitä etänä osa-aikaisesti oman jaksamisen puitteissa. Tarvitaanhan tuohon ammattitaidon lisäksi ymmärtäväinen työnantaja.
Hankalaa on, jos se sairastuminen tapahtuu opiskeluvaiheessa. Työsuhteessa sairastuvat ovat paremmassa asemassa, voivat saada ensin osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä, jolloin eläke paikkaa osittain lyhyempää työaikaa. Ja jos terveys menee niin ettei työntekoa pysty jatkamaan, saa edes jollain tapaa säällisen työkyvyttömyyseläkkeen aiempien tulojen perusteella.
Yksi tuntemani nuorimies sai fyysisen sairauden vuoksi määräaikaisen työeläkepäätöksen 21-vuotiaana ja saa nyt työkyvyttömyyseläkettä 2300€/kk. Hänellä oli tuuria, että meni lukiosta suoraan työelämään, eikä opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on diagnoosisi kipujen taustalla? Tarvitset selkeän diagnoosin, niin pääset kuntoutustuelle.
Joskus ne lääkäritkin ovat ymmällään. Tiedän yhdenkin nuoren aikuisen, jota on jo pari vuotta tutkittu, mutta vieläkään eivät tiedä mikä vaivaa. Vointi ja jaksaminen vaihtelee ja välillä tarvitsee kainalosauvoja kävelyn tueksi. Onneksi ennen näitä vaivoja oli sen verran osaamista, että sai töitä ja pystyy tekemään töitä etänä osa-aikaisesti oman jaksamisen puitteissa. Tarvitaanhan tuohon ammattitaidon lisäksi ymmärtäväinen työnantaja.
Hankalaa on, jos se sairastuminen tapahtuu opiskeluvaiheessa. Työsuhteessa sairastuvat ovat paremmassa asemassa, voivat saada ensin osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä, jolloin eläke paikkaa osittain lyhyempää työaikaa. Ja jos terveys menee niin ettei työntekoa pysty jatkamaan, saa edes jollain tapaa säällisen työkyvyttömyyseläkkeen aiempien tulojen perusteella.
Yksi tuntemani nuorimies sai fyysisen sairauden vuoksi määräaikaisen työeläkepäätöksen 21-vuotiaana ja saa nyt työkyvyttömyyseläkettä 2300€/kk. Hänellä oli tuuria, että meni lukiosta suoraan työelämään, eikä opiskelemaan.
Usein juuri nuorilla aikuisilla ME/CFS jää diagnosoimatta, samoin fibro ja joskus MS, harvinaisemmat reumasairaudet ovat myös alidiagnosoituja (varsinkin täällä Suomessa!). Ihan vinkkinä siis..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukkia kasvattamalla ja pikkuisen kemiaa harrastamalla saa vähäsen rahaa sukanvarteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kela ei siitä päätä vaan eläkevakuutusyhtiö.
Kyllä Kela maksaa työkyvöttömyyseläkettä, mikäli hlöllä ei ole työhistoriaa.
Ja tällöin juuri Kelan asiantuntijalääkäri arvioi, toisen lääkärin antaman lääkärintodistuksen ihmisen terveydestä jat työkyvystä.
Jo karpo kertoi kuinka kelan lääkäri oli arvioinut amputoidun ihmisen terveeksi. Todellisia kaukoparantajia ne kelan omat lääkärit.
Tää on muuten jännä juttu, kun lääkäreiden vahva keskinäinen kollegiaalisuus ei ulotu kelan tai vakuutuslääkäreihin.
Minäkin olen asiaa ihmetellyt. Lisäksi olen miettinyt, miten niiden b-todistuksia kirjoittavien lääkäreiden pää kestää sitä, että kollegat käytännössä väittävät valehtelijaksi tämän tuosta? Osa sairauksistahan on sellaisia, että vaikka potilas olisi täysin toimintakyvytön, Kela ei myönnä sairaspäivärahaa. Esim. Ehler-Dahnlosin oireyhtymä, tai CFS. Kelan ja vakuutuslääkäreiden linja tuntuu olevan, että jos sairaus on harvinainen, tai sen aiheuttajaa ei tiedetä, poitlasta vaivaa vain lorvikatarri. Vaikka lain mukaan heidän pitäisi arvioida vain sitä työkykyä oireiden perusteella.
Eikä nykyään mt-puoleltakaan pääse eläkkeelle, ellei ole psykoottinen.
AP:lle: itse hiukan vastaavassa tilanteessa valitsin opiskelun. Minulle on tehty erityisen tuen suunnitelma, mikä tarkoittaa että saan olla pois niin paljon kuin tarpeen. Toki aion silti valmistua määräajassa. Opiskelen toisen asteen tutkintoa työmarkkinatuella, joten ensinnäkin on pakko, ja toisekseen ei tämä aikuisopiskelijalle niin haastavaa ole, vaikka osallistuisi vain kolmasosalle tunneista.
Se, että voit opiskella vähemmän, ei välttämättä tarkoita että opiskelusi venyisivät. Harva sairaus tyhmentää (omani on kyllä sitä lajia) ja estää itsenäisen opiskelun, mikä vie tosi paljon vähemmän energiaa kuin läsnäolo.
Ainakin minun alallani myös harjoittelut voi suorittaa pienemmillä tuntimäärillä.
Tutkintoa ei muutenkaan nykyään ole enää sidottu opiskeluun käytettyyn aikaan, vaan osaamiseen. Joka paikassa voit vaan käydä tenttimässä, jos osaat valmiiksi. Poislukien ehkä hoitoala, koska sitä nyt ei oikein voi etukäteen missään oppia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos diagnoosisi on esim. MS-tauti tai reuma, niin pitäisi onnistua. Jos sinulla ei ole diagnoosia, vaan kärsit muuten vaan kivuista, voi olla hankalaa. Varmaan myös jollain fibromyalgia-diagnoosilla voi olla vaikeaa. "Onneksi" fibro muuttuu usein jossain vaiheessa reumaksi.
Harvinaisemmat reumasairaudetkin ovat niitä, joita vakuutuslääkäreiden mielestä ei ole olemassa. Esim. EDS.
Fibron suhteen on se ongelma, että ei olla ihan varmoja edes siitä, minkä alan alle se kuuluu. Jossain meikäläisiä hoitaa reumalääkäri, minut taas diagnosoi neurologi. Kumpikaan ei tiedä mistä vaiva johtuu tai mitä sille voisi tehdä.
Itse olen kyllä nykyään työkykyinen, koska keksin ihan itse, mitä tehdä. Mutta kaikissa saurauksissa se ei ole mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on diagnoosisi kipujen taustalla? Tarvitset selkeän diagnoosin, niin pääset kuntoutustuelle.
Ei silti välttämättä pääse. Ihan minkä hyvänsä sairauden kanssa vakuutuslääkäri voi päättää, että ei tipu eikä lirise.
Yhden tutun kuntouttavan työtoiminnan ryhmässä oli mies, jonka selkä oli niin romuna, että hän ei kivuiltaan pystynyt istumaan hetkeäkään. Koko ajan joko seisoi, tai makasi lattialla. Ja oli kuntouttavassa, koska kulumien, romahtaneiden välilevyjen, nikamasiirtymien ja hermopinteiden takia ei sillä lottokierroksella saanut eläkettä. Leikattu oli moneen kertaan, mutta sitten vaan romahti aina seuraava nikamaväli.
Reuma voi olla niin paha, että ihminen syö sytostaatteja koko ajan, eikä silti pääse eläkkeelle.
Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mt DG pääsee 100% eläkkeelle.
Hanki innokas psykiatri jolle kerrot, että nukut 5h/yö, harrastat liikuntaa 5-6x/viikossa.
Et osaa säästää palkkatuloja vaan ostelet kotiin uusia juttuja tai ostat vaatteita.
Siivoat lauantain viikkosiivouksen ja vaihdat petivaatteet kerran viikossa.Ei tarvitse olla velkaa, ei ulosottojuttujakaan. Eikä tarvii olla päihde-tai peliongelmiakaan.
Noilla tiedoilla saat bibo II DG helposti.
Siis elämällä kuten normaalit ihmiset tekevät? Jos käyn normaalisti töissä, siivoan kotini ja harrastan liikuntaa säännöllisesti, olen siis vakavasti häiriintynyt ja minun pitää päästä eläkkeelle? Mahdollista vain sosialistisuomessa.
Vierailija kirjoitti:
Ap voi aina myydä persettä ja elättää sillä itsensä
Jos ei kipujen takia pysty edes opiskelemaan, miten ihmeessä tämä ammatti mielestäsi sitten onnistuisi?
Helpoiten ostat ap aikaa sillä, että suostut kuntouttavaan työtoimintaan kerran viikossa. Saat pelattua aikaa. Kuulostaa muutenkin siltä, että olet vain lähtenyt opiskelemaan, mutta rahoituskuviot eivät ole aika selvät, joten voit pudota aika tyhjän päälle.
Työmarkkinatuella ei nimittäin saa opiskella, ellei siitä ole erikseen sovittu ja haettu.
Vierailija kirjoitti:
No, yksi ratkaisu on mennä sinne kuntouttavaan työtoimintaan. Jos et pysty sielläkään käymään kipujen takia, sekin voi edesauttaa eläkkeelle pääsyä. Tai ainakin työkkäri antaa sun olla sen jälkeen jonkun aikaa "rauhassa" työtön eikä jankkaa siitä kuntouttavasta.
Tähänkö on tultu ja tämä on saanut yläpeukkuja? Ei tuo ole millään tavalla oikein eikä voi olla myöskään laillista. Kyllä minulle on ehdotettu, että kävisin vaikka vain kerran viikossa jos en enempää pysty. Siihen sanoin, että en ala siellä käydä, koska työttömyys ei ole se minun ongelma vaan sairaudet, joten kuulun sairaslomalle. Johon sanottiin, että et voi ikuisesti hakea sairaslomaa, jos kela hylkää sairaspvrahahakemukset. Johon sanoin, että jos jään sitten tavan työttömäksi, niin haen silloin töitä kuten muutkin työttömät. Mihin sanottiin, että et voi hakea töihin normaalisti, kun olisi vaarallista työkyvyttömänä sekä itsen että työpaikan kannalta olla töissä... Ap
Mulla taustalla bibo II ja krooniset hermokivut. Silti mä opiskelin korkeakoulututkinnon ja oon nyt töissä, vaikka jatkuvasti oireilenkin. Joskus oon vaan huomannut, että ihmiset valittaa liian pienistä. Mielenterveys on oikeasti se, joka tekee elämästä helvettiä, koska jos saat tähän päälle somaattisen sairauden, niin kaikki on potenssiin kymmeneen vaikeampaa.
Mulle pelkkä nukkuminen tarkoittaa kourallista lääkkeitä ja sekään ei niillä ole itsestään selvää. Sitten kun saat päälle jonkun muun ongelman, kuten vaikka kivut tai jonkin leikkaukset, niin silloin alat viimeistään kuulemaan harhoja. Mut silti mä sinnittelen ja käyn töissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla taustalla bibo II ja krooniset hermokivut. Silti mä opiskelin korkeakoulututkinnon ja oon nyt töissä, vaikka jatkuvasti oireilenkin. Joskus oon vaan huomannut, että ihmiset valittaa liian pienistä. Mielenterveys on oikeasti se, joka tekee elämästä helvettiä, koska jos saat tähän päälle somaattisen sairauden, niin kaikki on potenssiin kymmeneen vaikeampaa.
Mulle pelkkä nukkuminen tarkoittaa kourallista lääkkeitä ja sekään ei niillä ole itsestään selvää. Sitten kun saat päälle jonkun muun ongelman, kuten vaikka kivut tai jonkin leikkaukset, niin silloin alat viimeistään kuulemaan harhoja. Mut silti mä sinnittelen ja käyn töissä.
Minkä takia ajattelet, että kaikilla muilla olisi jotenkin helpommat ongelmat kuin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Kukkia kasvattamalla ja pikkuisen kemiaa harrastamalla saa vähäsen rahaa sukanvarteen.
Ravinnoksi sieniä ja marjoja metsästä ilmaiseksi. Saa samalla raitista ilmaa ja liikuntaa, käy siis myös terapiasta. Sohvalla makaamisesta riutuneet lihakset ja nikamatkin saavat vahvistusta. Sanoinhan jo että ILMAISEKSI?
Ap voi aina myydä persettä ja elättää sillä itsensä