Kaveripiiri laajemmaksi?

Yritän tehdä sen, täälläkin niin usein ohjeistetun neuvon mukaan, hankkia elämän.

Mulla on kai maan laiskin kaveriporukka sen lisäksi että asuvat useamman kymmenenkilometrin päässä (kiitos pääkaupunkiseudun ja vieruskuntien) ja elämä on hiton yksinäistä. Meillä ei ole edes lapsia mutta silti kaikki haluavat vaan liikkua yksin ja himmata kotona. Ollaan akselilla 30-40v.

Olis kiva kun olis tuttuja lähellä ja niiden luona vois piipahtaa kahvilla, käydä iltalenkillä tai mennä porukalla jumppaan, pelaamaan lentistä yms... porukka joka pitäs yhtä. Olis traditionaaliset juhannus- vappu-porukat joihin tietäs kuuluvan ja pääsevän kyselemättä, mutta ei. Se kupotus kahdestaan töllön ääressä vappuna koska sataa on musta ihan käsittämätöntä. Pitkään olin se joka järkkäsi, puunasin, suunnittelin ja soittelin ihmisiä kasaan (ne tuli jotka jaksoi) mutta enpä jaksa enää tämmöstä yksipuolista mentaliteettia. Mun tarttee ilmeisesti nyt laajentaa ystäväpiiriäni ja koettaa löytää enemmän samanhenkisiä ystävällisiä ja seurallisia ihmisiä joille pidennetty piknikki Suomenlinnassa on ihan okei ja sen tieltä jopa voidaan perua aiottuja asioita kuten vaikka päivän salitreenit.

Ihan megaseurallinen en ole minäkään eli siis en roiku ihmisissä, mutta olishan tuota nyt kiva ihmisiä tavata enemmän kuin kerran kuussa. Ehkä matkustaakin kaveriporukalla ilman että huolehditaan koko ajan siitä että puolisot ei suutu yms...

Onko tällasia ihmisiä? Espoon seudulla? Tuntuu että olen nykyään ainoa laatuaan. Ihmiset haluaa jatkuvalla syötöllä vaan olla yksin ja harrastaa yksin. Shoppailla yksin. Tai siis anteeksi, ei yksin vaan puolison kanssa. Muuta elämää ei näy olevan.