Millainen ihminen saa kumppanikseen haluamansa henkilön?

Vierailija kirjoitti:

Vain ja ainoastaan varakas mies saa kenet haluaa, miehet eivät ota mitään Merkell tyyppisiä naisia vaikka niillä olisi rahaa ja super kauniit naisetkaan eivät saa komeita nuoria miehiä, vaan joutuvat ottamaan Trumppeja sun muita, kun niillä on rahaa ja valtaa.

Rahalla saa vain kumisia bimboja. Komea pitkätukka kitara sylissä, kaapii itselleen oikeat huippumallit. 

Jordan Peterson sanoi mielestäni aika tyhjentävästi tyyliin: Me emme pohjimmiltamme kaipaa kumppanissamme "helppoutta" vaan haasteita.

ihminen on ongelma: ongelma sekä itselleen että kumppanilleen. Sinä olet ongelmallinen kumppanillesi ja hän on ongelmallinen sinulle.

Jos on löytänyt helpon, ongelmattoman ja mukavan kumppanin, hän on suurella todennäköisyydellä "kynnysmatto", joka on uhrannut omat tarpeensa miellyttääkseen sinua.

Se ei mene niin, että paras suhde on sellainen missä saa sen, kenet haluaa.

Paras suhde on sellainen, missä todetaan että sovitaan yhteen, kemiat toimii ja pystytään puhumaan.

Jos vaan haluaa jonkun, voi olla, että haluaa vääriä asioita ja kuvittelee, että toinen on jotain muuta kuin oikeasti on.

Kaikki saa ja kaikilta saa, mutta kaikki ei saa kaikilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enemmän kyllä kiinnostaa, miten naisesta tulee niin reppana, että se ihastuu itseään paljon vanhempaan ja varattuun mieheen?

Luuserimeininkiä.

:D ihan luuserimeinikiä on sellainen ettei edes kykene ihastumaan tai rakastumaan siihen ihmiseen. Ainoastaan siihen mitä hän voi sinulle tarjota ja minkälainen status hänellä on ym.

Voi voi kun olet ihan reppana ilman aitoja omia mielipiteitä tai haluja.

Minä olen rakastunut aina ihmiseen, en koskaan statukseen. Status ei kiinnosta.

Eli en ikinä vanhempiin tai varattuihin miehiin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi.

Millä tavoin parempi? Eli parempi kuin ap vai? Vai tasokkaampi kuin ihastuksensa kohde?

Jos varattua yrittää, niin pitää olla jollain tasolla parempi kuin hänen nykyinen kumppaninsa.

Ja kyllä tasokkaampi kuin ihastuksen kohde on.

Sivuhavaintona tässä mietin tilannetta, jossa 18-vuotiaana ihan nättinä ja nuorena naisena ihastuin yliopistossa n. 35-vuotiaaseen, seurustelusuhteessa eläneeseen proffaani. Ilmeisesti olin siis vähemmän tasokas kuin hän ja hänen kumppaninsakin. Hajosin tuolloin todella pahasti saamiini pakkeihin. Masennuin siis todella.

Eli olit todella typerä ja erityisen lapsellinen jopa 18-vuotiaaksi.

Ok, mutta mitä tein ns. väärin ja mitä minussa oli vikana? Millä tavalla olin mielestäsi typerä ja lapsellinen? Mulla ei ollut lainkaan seurustelukokemusta vielä.

T. Sama

Kukaan fiksu ja normaaliin ajatteluun kykenevä 18-vuotias ei mene iskemään 35-vuotiasta proffaansa, saati masennu tai edes ihmettele saamiaan pakkeja.

Kuulostaa ihan joltain sekopää-narsistipennun meiningiltä, jos kuvittelee saavansa kaiken mitä haluaa, masentuu jos ei saa ja miettii ylipäätään asiaa noin, että olisi jotenkin ”parempi” tai ”huonompi” niiden pakkien perusteella.

Kukaan empaattinen ihminen ei ylipäätään yritä varattua.

Mikä siinä on tarkalleen ottaen se ongelma? Pitäisikö sen nuoren naisen ajatella, että se mies on liian koulutettu ja sivistynyt hänelle (ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle)? Vai mistä kiikastaa? Entäpä, jos hän ei tiedä miehen parisuhdestatusta tai suhteen tilaa?

Vierailija kirjoitti:

Vain ja ainoastaan varakas mies saa kenet haluaa, miehet eivät ota mitään Merkell tyyppisiä naisia vaikka niillä olisi rahaa ja super kauniit naisetkaan eivät saa komeita nuoria miehiä, vaan joutuvat ottamaan Trumppeja sun muita, kun niillä on rahaa ja valtaa.

Kyllä kaunis nainen saa komean nuoren miehen, tietenkin.

Nuo Trumpien ja muiden kanssa pyörivät on golddiggereitä, eivätkä edusta kaikkia maailman kauniita naisia. Tosin eihän sitäkään tiedä, onko ruman rikkaan miehen kauniilla vaimolla nuori ja komea salarakas.

outo kysymys. Valitaanko kumppani tosiaan niin kuin autokaupoilla olis, että tämä ja tämä ominaisuus on must, mutta tämä ei oo välttämätön vaan otan jos pääomaa riittää?

Minä sain kumppanikseni haluamani henkilön koska olemme yhteen sopivat ja tunteet oli molemminpuoliset. Duh.

Vierailija kirjoitti:

Ok, mulla on kahdesti oikean elämän kokemusta vastaavasta. Ekassa tapauksessa olin nuori (18-vuotias) ensimmäisen vuoden opiskelija, ihan nätti ja tyylikäskin (mutten malli- tai missitasoa aivan), loistin opinnoissani ja ihastuin yliopistolla hieman kirveelläveistetyllä tavalla boheeminkomeaan 35-vuotiaaseen proffaani. Sain pakit ja masennuin. Mikä teki minusta ns. liian huonon ja millainen nainen ei olisi saanut pakkeja?

Leikitään nyt mukana. Ehkä tupakoit/et tupakoinut ja mies halusi muuta kuin kumpi olitkaan. Ehkä mies halusi kumppanin, joka ei voisi liki olla miehen lapsi iän perusteella. Ehkä mies halusi kumppanin, joka harrastaa jotain tiettyä lajia. Ehkä mies halusi oman ikäisensä kumppanin? Ehkä mies halusi varakkaan kumppanin, kenen siivellä elää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi.

Millä tavoin parempi? Eli parempi kuin ap vai? Vai tasokkaampi kuin ihastuksensa kohde?

Jos varattua yrittää, niin pitää olla jollain tasolla parempi kuin hänen nykyinen kumppaninsa.

Ja kyllä tasokkaampi kuin ihastuksen kohde on.

Sivuhavaintona tässä mietin tilannetta, jossa 18-vuotiaana ihan nättinä ja nuorena naisena ihastuin yliopistossa n. 35-vuotiaaseen, seurustelusuhteessa eläneeseen proffaani. Ilmeisesti olin siis vähemmän tasokas kuin hän ja hänen kumppaninsakin. Hajosin tuolloin todella pahasti saamiini pakkeihin. Masennuin siis todella.

Eli olit todella typerä ja erityisen lapsellinen jopa 18-vuotiaaksi.

Ok, mutta mitä tein ns. väärin ja mitä minussa oli vikana? Millä tavalla olin mielestäsi typerä ja lapsellinen? Mulla ei ollut lainkaan seurustelukokemusta vielä.

T. Sama

Kukaan fiksu ja normaaliin ajatteluun kykenevä 18-vuotias ei mene iskemään 35-vuotiasta proffaansa, saati masennu tai edes ihmettele saamiaan pakkeja.

Kuulostaa ihan joltain sekopää-narsistipennun meiningiltä, jos kuvittelee saavansa kaiken mitä haluaa, masentuu jos ei saa ja miettii ylipäätään asiaa noin, että olisi jotenkin ”parempi” tai ”huonompi” niiden pakkien perusteella.

Kukaan empaattinen ihminen ei ylipäätään yritä varattua.

Mikä siinä on tarkalleen ottaen se ongelma? Pitäisikö sen nuoren naisen ajatella, että se mies on liian koulutettu ja sivistynyt hänelle (ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle)? Vai mistä kiikastaa? Entäpä, jos hän ei tiedä miehen parisuhdestatusta tai suhteen tilaa?

Luulee itsestään liikoja, täysin epärealistinen käsitys.

Vaikka se 35v proffa tarttuisikin tilaisuuteen, päätyy 18v opiskelija vain salapanoksi ja tämänkin nuoret yleensä ymmärtää.

Eli realistiset vaihtoehtosi olivat lähinnä ne pakit, tai salapanoksi päätyminen.

Ilmeisesti et ollut tarpeeksi pantava, tai mies oli liian fiksu.

Minusta on niin ällöttävää, että täällä mietitään, mitä kannattaisi tehdä, että saisi jonkun toisen puolison omakseen ja hajotettua toisiinsa sitoutuneiden ihmisten parisuhteen ja perheen. Vinkkini on, että JÄTÄ VARATUT RAUHAAN!

”Mutku ne tunteet joille ei voi mitään yhyyyyyy, minä minä minä minä ja minun mielihaluni!”

Vierailija kirjoitti:

Minusta on niin ällöttävää, että täällä mietitään, mitä kannattaisi tehdä, että saisi jonkun toisen puolison omakseen ja hajotettua toisiinsa sitoutuneiden ihmisten parisuhteen ja perheen. Vinkkini on, että JÄTÄ VARATUT RAUHAAN!

”Mutku ne tunteet joille ei voi mitään yhyyyyyy, minä minä minä minä ja minun mielihaluni!”

Ei täällä kukaan muu mieti kuin narsistinen AP.

Vierailija kirjoitti:

Minusta on niin ällöttävää, että täällä mietitään, mitä kannattaisi tehdä, että saisi jonkun toisen puolison omakseen ja hajotettua toisiinsa sitoutuneiden ihmisten parisuhteen ja perheen. Vinkkini on, että JÄTÄ VARATUT RAUHAAN!

”Mutku ne tunteet joille ei voi mitään yhyyyyyy, minä minä minä minä ja minun mielihaluni!”

Mies ei ollut naimisissa, eikä heillä ollut lapsia. Kävi jälkikäteen ilmi, että puoliso oli huonommin koulutettu kuin kyseinen mies itse.

T. Se sama

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on tarkalleen ottaen se ongelma? Pitäisikö sen nuoren naisen ajatella, että se mies on liian koulutettu ja sivistynyt hänelle (ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle)? Vai mistä kiikastaa? Entäpä, jos hän ei tiedä miehen parisuhdestatusta tai suhteen tilaa?

Proffa-opiskelija kuviossa samaa kuin esimies-alainen hommassa. Helposti aseman väärinkäyttöä. Hakeeko alainen etua sängyn kautta vai ohjaako esimies alaistaa, joka ei uskalla kieltäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Se ei mene niin, että paras suhde on sellainen missä saa sen, kenet haluaa.

Paras suhde on sellainen, missä todetaan että sovitaan yhteen, kemiat toimii ja pystytään puhumaan.

Jos vaan haluaa jonkun, voi olla, että haluaa vääriä asioita ja kuvittelee, että toinen on jotain muuta kuin oikeasti on.

Ja on aika epätodennäköistä että sovitaan yhteen heti, vaan kumppanin kanssa täytyy harrastaa sovittamista, jotta yhteiselämä alkaa sujua. Tässä nähdäänkin kummankin aikuistumisen aste. Kakara ei kykene ajattelemaan kuin itseään, eikä se ole iästä kiinni vaan tosiaankin aikuistumisen asteesta. Tai sitten mielenterveydestä ja päihteiden käytöstä. Elämäänsä ei kannata pilata sillä, että ryhtyy kuuntelijaksi ja hoivaajaksi jonkun loputtomille ongelmille, jotka yleensä johtuvat omasta käytöksestä ja päihteistä.

Toki yhteiselämän sovittamiseen tarvitaan myös motivaatio. Sitä motivaatiota luo ihastuminen, halu olla toisen kanssa. Eikä seksi ole kaikkein vähäisin syy haluun olla yhdessä. Muitakin on, toinen voi vaikuttaa turvallisuuden lähteeltä, kiinnostavalta, fiksulta, mukavalta, sivistyneeltä, hänen kanssaan voi käydä harrastuksissa, matkailla, jne. Kannattaa siis hakea kumppani jota haluaa mahdollisimman monella tavalla niin yhteiselämä on rikkaampaa ja suhde kestää paremmin.

Kannattaako ylipäätään ottaa kumppaniksi henkilö jota ei halua? Seksitarpeita voi hoitaa omin käsin ja yhdenyön jutuilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on niin ällöttävää, että täällä mietitään, mitä kannattaisi tehdä, että saisi jonkun toisen puolison omakseen ja hajotettua toisiinsa sitoutuneiden ihmisten parisuhteen ja perheen. Vinkkini on, että JÄTÄ VARATUT RAUHAAN!

”Mutku ne tunteet joille ei voi mitään yhyyyyyy, minä minä minä minä ja minun mielihaluni!”

Mies ei ollut naimisissa, eikä heillä ollut lapsia. Kävi jälkikäteen ilmi, että puoliso oli huonommin koulutettu kuin kyseinen mies itse.

T. Se sama

Ei kukaan 35v kehtaa liikkua 18-vuotiaan kanssa, eikä sillä tavalla oikeasti edes viihdy sen ikäisten kanssa, että jaksaisi muuta kuin ehkä salaa välillä panna.

Oletko trolli vai oikeastiko et tuota tajua?

Ensin tulee arvostaa itseään. Sitten et riko toisten suhteita,

koska silloin osaat arvostaa myös sitä, mitä toisilla on.

Jos haluat vapaan kumppanin, joka kiinnostaa sinua,

jää ainoaksi keinoksi olla oma aito itsensä. 

Syteen tai saveen, sinulla on yhä itsesi.

Ei ole sinun tehtäväsi määrittää, kuinka läheiseksi joku

suhde muodostuu; ainoa tehtävä on olla aito.

Siinä se.

Omalle kohdalle on absurdi ajatus, että joku miettisi ja juonisi miten saa minut itselleen. Olen varattu ja liittoni on pitkä ja onnellinen.

Mitä enemmän joku tyyppi minua jahtaisi, sitä vastenmielisempänä häntä pitäisin, juurikin siitä syystä ettei hän kunnioita minun valintaani olla oman puolisoni kanssa ja kuvittelee että hänellä on jokin oikeus yrittää tunkea meidän väliimme ja ”viedä” minut itselleen.

Olen muutenkin immuuni kaikenlaiselle hännystelylle ja itsensä tyrkyttämiselle. Olen silloin tällöin kohdannut sinänsä itseäni miellyttäviä miehiä, mutta en koskaan lähde viemään mitään juttua eteenpäin tai anna minkäänlaista mahdollisuutta millekään sutinalle. En enää arvostaisi kyseistä miestä, jos minulle selviäisi että hänellä on jokin pyrkimys ja yritys rikkoa avioliittoni ja alkaa suhteeseen kanssani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempi.

Millä tavoin parempi? Eli parempi kuin ap vai? Vai tasokkaampi kuin ihastuksensa kohde?

Jos varattua yrittää, niin pitää olla jollain tasolla parempi kuin hänen nykyinen kumppaninsa.

Ja kyllä tasokkaampi kuin ihastuksen kohde on.

Sivuhavaintona tässä mietin tilannetta, jossa 18-vuotiaana ihan nättinä ja nuorena naisena ihastuin yliopistossa n. 35-vuotiaaseen, seurustelusuhteessa eläneeseen proffaani. Ilmeisesti olin siis vähemmän tasokas kuin hän ja hänen kumppaninsakin. Hajosin tuolloin todella pahasti saamiini pakkeihin. Masennuin siis todella.

Eli olit todella typerä ja erityisen lapsellinen jopa 18-vuotiaaksi.

Ok, mutta mitä tein ns. väärin ja mitä minussa oli vikana? Millä tavalla olin mielestäsi typerä ja lapsellinen? Mulla ei ollut lainkaan seurustelukokemusta vielä.

T. Sama

Kukaan fiksu ja normaaliin ajatteluun kykenevä 18-vuotias ei mene iskemään 35-vuotiasta proffaansa, saati masennu tai edes ihmettele saamiaan pakkeja.

Kuulostaa ihan joltain sekopää-narsistipennun meiningiltä, jos kuvittelee saavansa kaiken mitä haluaa, masentuu jos ei saa ja miettii ylipäätään asiaa noin, että olisi jotenkin ”parempi” tai ”huonompi” niiden pakkien perusteella.

Kukaan empaattinen ihminen ei ylipäätään yritä varattua.

Mikä siinä on tarkalleen ottaen se ongelma? Pitäisikö sen nuoren naisen ajatella, että se mies on liian koulutettu ja sivistynyt hänelle (ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle)? Vai mistä kiikastaa? Entäpä, jos hän ei tiedä miehen parisuhdestatusta tai suhteen tilaa?

Luulee itsestään liikoja, täysin epärealistinen käsitys.

Vaikka se 35v proffa tarttuisikin tilaisuuteen, päätyy 18v opiskelija vain salapanoksi ja tämänkin nuoret yleensä ymmärtää.

Eli realistiset vaihtoehtosi olivat lähinnä ne pakit, tai salapanoksi päätyminen.

Ilmeisesti et ollut tarpeeksi pantava, tai mies oli liian fiksu.

Millä tavoin luulee itsestään liikoja? Eli maisterintutkinnon jälkeen olisi voinut natsatakin? En harrasta salapanoja tai irtosuhteita. Ja millä logiikalla nuori nainen kelpaisi vain salapanoksi?

T. Sama