Lue keskustelun säännöt.
Olen masentunut ja nyt hoitoni loppuu :(
02.07.2015 |
Tilanne on se, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ammatiton ja kouluttamaton 32-vuotias nainen. Olen käynyt psyk.sairaanhoitajan luona monta vuotta psyk.polilla. Tämä on ainoa hoito jota minulle on tarjottu. Nyt hoitaja on jäämässä eläkkeelle ja minulle sanottiin suoraan että a) heillä ei ole minulle toista vastaavaa silmä kaikilla on ajat täynnä ja b) kela ei luultavasti korvaa minulle psykoterapiaa vaan minun pitää maksaa se itse. Rahaa ei sellaiseen ole :(
Mitä minä teen?!
Kommentit (98)
OT, mutta on julkisellakin mahdollisuus ihan "oikeaan" psykoterapiaan, sitä ei vaan ihan helposti saa. Ja myös voi saada sairaanhoitopiirin maksusitoumuksen yksityiseen psykoterapiaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tosiaankaan ole helppoa päästä terapiaan. Masennuslääkkeitä kyllä saa helpolla.
Tsemppiä ap!
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 17:29"]
Miksi käyt hoidoissa?
[/quote]Tämä minuakin kiinostaisi. Et kertonut esim. olevasi masentunut, kerroit vain olevasi kouluttamaton vailla ammattia.
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 17:20"]
Tilanne on se, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ammatiton ja kouluttamaton 32-vuotias nainen. Olen käynyt psyk.sairaanhoitajan luona monta vuotta psyk.polilla. Tämä on ainoa hoito jota minulle on tarjottu. Nyt hoitaja on jäämässä eläkkeelle ja minulle sanottiin suoraan että a) heillä ei ole minulle toista vastaavaa silmä kaikilla on ajat täynnä ja b) kela ei luultavasti korvaa minulle psykoterapiaa vaan minun pitää maksaa se itse. Rahaa ei sellaiseen ole :( Mitä minä teen?!
[/quote]
WTF?! Oletko sä minä :D Tilanne on nimittäin aika sama itsellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 19:59"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 18:03"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 18:00"]Mun terapia julkisella puolella lopetettiin välittömästi, kun sain (vuosien) jälkeen pysyvän eläkepäätöksen. Ja musta se oli oikein; yhteiskunnan niukat resurssit on todellakin syytä käyttää niihin, joista vielä voidaan ehkä kuntouttaa veronmaksaja. Itselläni muutakin kuin masennus eikä toivoa ole. Ja kyllä, vaihtaisin osia vaikkapa siivoojan kanssa koska tahansa.
[/quote]
Meitä on erilaisia. Minäkin olen eläkkeellä, mutta intensiivisessä kuntoutuksessa, tavoitteena palata työelämään.
[/quote]
Oletko toistaiseksi eläkkeellä vai kuntoutustuella?
[/quote]
Kuntoutustuella, eli määräaikaisella eläkkeellä. En ole suostunut, kun lääkäri on ehdottanut pysyvää. Edellinen lekuri tosin. Mutta saan kaiken vakuutusyhtiöstä, 1700€ käteen. Mulla on koulutus hyväpalkkaiseen ammattiin.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:04"]
OT, mutta on julkisellakin mahdollisuus ihan "oikeaan" psykoterapiaan, sitä ei vaan ihan helposti saa. Ja myös voi saada sairaanhoitopiirin maksusitoumuksen yksityiseen psykoterapiaankin.
[/quote]
Itseasissa ei ole mahdollista. Usein esim kelan papereissa sairaanhoitajan antamaa "terapiaa" kutsutaan "terapiaksi" jotta se kuulostaa paremmalta. Monet lääkärit siis kirjoittavat potilaan papereihin että käy esim supportiivisessa psykoterapiassa, jotta se kuulostaisi Kelankin korvaan paremmalta. Tämä psykoterapia kuitenkin on oikeasti pelkän sairaanhoitajan antamaa keskusteluapua, joka ei ole sitä psykoterapiaa sen varsinaisessa merkityksessä. psykoterapiaa ei voi antaa kuin psykoterapeutti. Se, että hoitajasi nimittää keskustelua hänen kanssaan psykoterapiaksi ei tee siitä psykoterapiaa. Monissa sairaanhoitopiireissä julkisella puolella ei edes ole yhtäkään psykoterapeuttia aikuispuolella. Ja vaikka joku sh tai psykologi olisikin opiskellut psykoteraputiksi, hän ei ole siinä ominaisuudessa kuitenkaan julkisella puolella, vaan tekee tätä psykoterapiaa ykstyispuolella. Hän voi tietenkin hyödyntää koulutustaan myös julkisen puolen asiakastapaamisissa, mutta silloinkaan kyse ei ole psykoterapiasta, joka on tietynlainen prosessi. Eihän kukaan väitä, että jos esim psykoterapeutti juttelee aviomiehensä kanssa, kyseessä olisi psykoterapeutin istunto.
Sairaanhoitopiirin maksusitoumuksen saa lähes ainoastaan silloin kun Kelan tukema yksityisterapia loppuu. Eli pitäisi ensin päästä siihen Kelan tukemaan psykoterapiaan, jonka ehdot ovat tiukat ja josta jää maksettavaksi silti se 30-40 euroa per kerta. Tämän kun kertoo neljällä että käy vain kerran viikossa psykoterapiassa (joka ei vaikeissa tapauksissa riitä alkuunkaan) niin omavastuu on jo 120-160 euroa kuussa. Harvalla sairauslomalla tai eläkeläisellä on tähän varaan. Ja jos oma sairaus on sen verta vaikea, että pitäisi käydä 2-3 kertaa viikossa, niin ollaan jo mahdottoman tilanteen edessä.
Minulla on muutn julkisella puolella sanottu suoraan, että julkisella puolella ei aikuiset saa psykoterapiaa. Nämä termit voivat olal vaikeita niihin perehtymättömille, esim se, että sh:n keskustelu ei ole tavoitteellista psykoterapiaa vaan pelkästään keskusteluapua.
Itse olen kärsinyt hyvin vakavista mielenterveysongelmista ja kärsin edelleen. Siksi tiedän nämä asiat, julkisen puolen kiemurat yms.
Ap:lle sanoisin, että tunnen suurta myötätuntoa sua kohtaan. Meistä mielenterveyskuntoutujista ei kauheasti välitetä, rahaa ei tahdo löytyä meidän hoitoomme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:11"]
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[/quote]
Kaikilla masentuneilla ei ole lääkitystä, koska osan masennus ei reagoi lääkkeisiin. Osa myös saa niin pahoja sivuoireita, ettei lääkkeiden käytöllä ole vastaavaa hyötyä. Lääkehoito kun ei ole se paras hoito psyykkisissä sairauksissa, toki siitä voi olla paljonkin apua, jos saa hyvän vasteen.
Olen sairastanut masennusta kohta 30 vuotta. Ollut välillä työelämässä, nyt olen ollut jo 10 vuotta pois työelämästä. Olen pitkällä sairaslomalla ja minut on todettu työkyvyttömäksi (osastojaksolla nyt keväällä) mutta sanoivat että masennuksen takia on nykyään käytännössä mahdotonta päästä eläkkeelle. Olen itsekin sitä mieltä että minun kohdalla eläkkeelle pääsy olisi helpotus, mutta ei puhettakaan. En tiedä mitä sitten kun sairasloma loppuu ensi vuoden alussa. Opiskelemaan en lähde koska tiedän, että minulla ei ole sellaiseen voimia. On tullut sekin kokeiltua ihan riittävän monta kertaa.
Olen keski-ikäinen akka jota kukaan ei takuulla edes ottaisi töihin, jo tosi katkonaisen työhistorian takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:11"]
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[/quote]
En kysynyt tätä, vaan kysyin sitä ap:n mahdollista lääkitystä. Yleensähän niilläkin, jotka eivät hyödy masennuslääkityksestä, on joku lääkitys. Vähintään Valdoxan.
Kaikilla masentuneilla ei ole lääkitystä, koska osan masennus ei reagoi lääkkeisiin. Osa myös saa niin pahoja sivuoireita, ettei lääkkeiden käytöllä ole vastaavaa hyötyä. Lääkehoito kun ei ole se paras hoito psyykkisissä sairauksissa, toki siitä voi olla paljonkin apua, jos saa hyvän vasteen.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:11"]
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[/quote]
Kaikilla masentuneilla ei ole lääkitystä, koska osan masennus ei reagoi lääkkeisiin. Osa myös saa niin pahoja sivuoireita, ettei lääkkeiden käytöllä ole vastaavaa hyötyä. Lääkehoito kun ei ole se paras hoito psyykkisissä sairauksissa, toki siitä voi olla paljonkin apua, jos saa hyvän vasteen.
[/quote]En kysynyt tätä, vaan kysyin sitä ap:n mahdollista lääkitystä. Yleensähän niilläkin, jotka eivät hyödy masennuslääkityksestä, on joku lääkitys. Vähintään Valdoxan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:11"]
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[/quote]
Kaikilla masentuneilla ei ole lääkitystä, koska osan masennus ei reagoi lääkkeisiin. Osa myös saa niin pahoja sivuoireita, ettei lääkkeiden käytöllä ole vastaavaa hyötyä. Lääkehoito kun ei ole se paras hoito psyykkisissä sairauksissa, toki siitä voi olla paljonkin apua, jos saa hyvän vasteen.
[/quote]
Miksi miinus? Itse olen mt-ongelmista eläkkeellä ja psykiatrin kanssa päädyttiin siihen, että paras ratkaisu on lopettaa lääkkeet. Olokin on parantunut kun en ole enää niin sumussa ja olen jaksanut opiskellakin, tehdä asioita eri tavalla kuin ennen. Joten ainakin omaa toimintakykyäni auttoi paljonkin se, että lääkärikin oli sitä mieltä, että aina ei lääkitystä tarvita.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:57"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:11"]
No nyt luin otsikon, ja siinä oli että olet masentunut. Mutta ilmeisesti masennukselle ei voida mitään, yritetty ilmeisesti on. Kuinka paljon masennus rajoittaa elämääsi? Mikä lääkitys sinulla on?
26
[/quote]
En kysynyt tätä, vaan kysyin sitä ap:n mahdollista lääkitystä. Yleensähän niilläkin, jotka eivät hyödy masennuslääkityksestä, on joku lääkitys. Vähintään Valdoxan.
Kaikilla masentuneilla ei ole lääkitystä, koska osan masennus ei reagoi lääkkeisiin. Osa myös saa niin pahoja sivuoireita, ettei lääkkeiden käytöllä ole vastaavaa hyötyä. Lääkehoito kun ei ole se paras hoito psyykkisissä sairauksissa, toki siitä voi olla paljonkin apua, jos saa hyvän vasteen.
[/quote]
[/quote]
Vaan ei ole. Itselläni ei esim ole lääkitystä, koska en ole siitä hyötynt, päinvastoin. Useita lääkkeitä kokeiltu. Älä viitsi yleistää oman kokemuksesi mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huoh, kaikki on eläkkeellä paitsi minä. Pitää varmaan itsekin alkaa hakemaan eläkettä.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:46"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:04"]
OT, mutta on julkisellakin mahdollisuus ihan "oikeaan" psykoterapiaan, sitä ei vaan ihan helposti saa. Ja myös voi saada sairaanhoitopiirin maksusitoumuksen yksityiseen psykoterapiaankin.
[/quote]
Itseasissa ei ole mahdollista. Usein esim kelan papereissa sairaanhoitajan antamaa "terapiaa" kutsutaan "terapiaksi" jotta se kuulostaa paremmalta. Monet lääkärit siis kirjoittavat potilaan papereihin että käy esim supportiivisessa psykoterapiassa, jotta se kuulostaisi Kelankin korvaan paremmalta. Tämä psykoterapia kuitenkin on oikeasti pelkän sairaanhoitajan antamaa keskusteluapua, joka ei ole sitä psykoterapiaa sen varsinaisessa merkityksessä. psykoterapiaa ei voi antaa kuin psykoterapeutti. Se, että hoitajasi nimittää keskustelua hänen kanssaan psykoterapiaksi ei tee siitä psykoterapiaa. Monissa sairaanhoitopiireissä julkisella puolella ei edes ole yhtäkään psykoterapeuttia aikuispuolella. Ja vaikka joku sh tai psykologi olisikin opiskellut psykoteraputiksi, hän ei ole siinä ominaisuudessa kuitenkaan julkisella puolella, vaan tekee tätä psykoterapiaa ykstyispuolella. Hän voi tietenkin hyödyntää koulutustaan myös julkisen puolen asiakastapaamisissa, mutta silloinkaan kyse ei ole psykoterapiasta, joka on tietynlainen prosessi. Eihän kukaan väitä, että jos esim psykoterapeutti juttelee aviomiehensä kanssa, kyseessä olisi psykoterapeutin istunto.
Sairaanhoitopiirin maksusitoumuksen saa lähes ainoastaan silloin kun Kelan tukema yksityisterapia loppuu. Eli pitäisi ensin päästä siihen Kelan tukemaan psykoterapiaan, jonka ehdot ovat tiukat ja josta jää maksettavaksi silti se 30-40 euroa per kerta. Tämän kun kertoo neljällä että käy vain kerran viikossa psykoterapiassa (joka ei vaikeissa tapauksissa riitä alkuunkaan) niin omavastuu on jo 120-160 euroa kuussa. Harvalla sairauslomalla tai eläkeläisellä on tähän varaan. Ja jos oma sairaus on sen verta vaikea, että pitäisi käydä 2-3 kertaa viikossa, niin ollaan jo mahdottoman tilanteen edessä.
Minulla on muutn julkisella puolella sanottu suoraan, että julkisella puolella ei aikuiset saa psykoterapiaa. Nämä termit voivat olal vaikeita niihin perehtymättömille, esim se, että sh:n keskustelu ei ole tavoitteellista psykoterapiaa vaan pelkästään keskusteluapua.
Itse olen kärsinyt hyvin vakavista mielenterveysongelmista ja kärsin edelleen. Siksi tiedän nämä asiat, julkisen puolen kiemurat yms.
Ap:lle sanoisin, että tunnen suurta myötätuntoa sua kohtaan. Meistä mielenterveyskuntoutujista ei kauheasti välitetä, rahaa ei tahdo löytyä meidän hoitoomme.
[/quote]
Höpsis. Minä olen saanut julkiselta puolelta nimenomaan psykoterapiaa, psykoterapeutilta. Saan edelleen, mutta muitakin rinnakkaisia, ilmaisia hoitoja on käynnissä. Teet nyt yleistyksiä oman kokemuksen perusteella. Se ei yllättäen ole kaikkien kokemus.
Onko vedettävissä joitakin johtopäätöksiä? Noin yleensäkin. Itselläni ainakin juolahtaa mieleen ns. potilaan rooli. Tässä elämän taistossa onnettomilla sattumilla näyttäisi olevan iso merkitys. Ihminen ajautuu psykiatriseen auttamiskoneistoon vaikka ei sinne olisi alunperin kuulunutkaan. Rimpuilee siellä aikansa, kunnes käy näin.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 21:21"][quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 17:20"]
Tilanne on se, että olen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva ammatiton ja kouluttamaton 32-vuotias nainen. Olen käynyt psyk.sairaanhoitajan luona monta vuotta psyk.polilla. Tämä on ainoa hoito jota minulle on tarjottu. Nyt hoitaja on jäämässä eläkkeelle ja minulle sanottiin suoraan että a) heillä ei ole minulle toista vastaavaa silmä kaikilla on ajat täynnä ja b) kela ei luultavasti korvaa minulle psykoterapiaa vaan minun pitää maksaa se itse. Rahaa ei sellaiseen ole :( Mitä minä teen?!
[/quote]
WTF?! Oletko sä minä :D Tilanne on nimittäin aika sama itsellä.
[/quote]
Jotenkin lohduttavaa että on muitakin jotka on samassa tilanteessa. Mäkin siis olen 32-vuotias, vailla ammatillista koulutusta, vakavia mielenterveysongelmia ollut lapsesta asti. Oon tuntenut niin suurta häpeää tilanteestani jo pitkään.
Mun tilanne tuntuu kuitenkin tällä hetkellä valoisammalta kuin pitkään aikaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen että haluaisin kouluun, että jaksaisin siellä, oppisin, osaisin. Koskaan aiemmin en ole nähnyt itselläni mitään mahdollisuuksia. Olen "tienny", että en koskaan opi mitään, minusta ei ole mihinkään. Sitä tunnetta on vaikea selittää sellaiselle, joka ei ole sitä kokenut.
Tsemppiä ap, ja sinä toinen jonka viestiä lainasin tähän! Ei luovuteta! Ap. painota siellä hoitopaikassasi että tarvitset hoitokontaktin. Hoitajan elälöityminen ei ole riittävä syy lopettaa käyntejäsi.
[quote author="Vierailija" time="02.07.2015 klo 22:26"]Onko vedettävissä joitakin johtopäätöksiä? Noin yleensäkin. Itselläni ainakin juolahtaa mieleen ns. potilaan rooli. Tässä elämän taistossa onnettomilla sattumilla näyttäisi olevan iso merkitys. Ihminen ajautuu psykiatriseen auttamiskoneistoon vaikka ei sinne olisi alunperin kuulunutkaan. Rimpuilee siellä aikansa, kunnes käy näin.
[/quote]
Niin, mietin sitä, mitä ap on oikeasti hyötynyt tästä (1x/2vkoa?) keskusteluavusta. Hän on käynyt vuosia, ja edelleen on eläkkeellä. Ehkä "koneisto" katsoo, että on tarpeeksi yritetty auttaa, ei kannata jatkaa.
Tuo on ihan totta, mitä pohdit sairaan roolista. Moni sairas alkaa elää sairautensa kautta, alkaa määrittää itseänsä sairaana. Aina, kun varovasti toteaa, että masentuneen olisi syytä tarkastella omaa asennettaan, alkaa huuto. Masennus ei edes ole mielisairaus!
Entäs jos ei ole heidän autettavissa?
Ei ois kannattanut hommata itselle eläkettä, niin saisit melko varmasti sen Kelan psykoterapian (yksityisellä siis) Mutta kun olet kerta eläkkeellä niin Kela ei varmasti korvaa mitään, koska katsoo ettei sua kannata kuntouttaa. Ois kannattanut esittää lääkärissä vähän terveempää kuin on, niin et ois saanut eläkepapereita ja saisit nyt hoitoa.