Saako lapsi olla pois koulusta?
Annatteko tai oletteko antaneet lapsen jäädä kotiin sellaisina päivinä, kun hänen tai teidän mielestä koulussa on jotain ei-tärkeää tai epämieluista? Miten perustelette asian opettajalle?
Koulun henkilökuntaan kuuluvana tiedän, että esimerkiksi retkipäivänä poissaolot tuplaantuvat, samoin itsenäisyysjuhlapäivänä, jolloin ei ole perinteisiä oppitunteja. Myös se, että koulussa on vaikkapa uintia tai hiihtoa, voi olla syy poissaoloon, joka kuitataan sitten vaikkapa ilmoittamalla lapsi sairaaksi.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.
Uskoitko siis, että lapsi oli huonovointinen, vai epäilitkö, että ainakin välillä oli ihan keksittyä?
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.
Ajattelin ensin, että onpa typerää, mutta sitten käytin toisenkin hetken asian ajatteluun. Tuohan oikeastaan on hyvä tyyli. Miksi alleviivata opettajalle, että "lapsi väittää olevansa sairas" tai jotain muuta, millä ilmoittaa itsekin epäilevänsä lapsen valehtelevan. Suotta sitä lasta siinä mustamaalata opettajalle.
Mutta siinä kyllä tekisin toisin, että mikäli tuota tapahtuu useammin, niin kyllä meillä kotona asiasta keskusteltaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.
Meillä sai silloin tällöin olla poissa koulusta pari päivää kun vaan kysyi vanhemmilta. Kysyttiin kyllä miksi. Syy oli siis useimmiten joku, että on vaikka jonkun tehtävän palautuspäivä, mutta en ollut vielä tehnyt sitä, koe johon en ollut lukenut tai tiedossa jotain ärsyttävää sinä kyseisenä päivänä. Olin siis koulussa ihan kohtalaisen hyvä ja hoidin yleensä hommani. Olin mielummin sitten poissa vaikka jonkun tehtävän palautuspäivänä jos en ollut tehnyt sitä, mukavampi niin kun sanoa opettajalle että en ole tehnyt tai olen unohtanut.
Meillä kovasti alleviivattiin sitä, että täytyy kertoa jos haluaa olla poissa, ilman lupaa vanhempien tietämättä ei voi olla menemättä kouluun ja ei saa olla poissa liian usein. Oikeita sairaspoissaoloja minulla ei paljoa ole ollutkaan.
Minusta oli ihan hyvä käytäntö ja voin sallia tällaisen omillekin lapsille silloin tällöin kun ovat hieman vanhempia. Haluan kyllä tietää silti syyn.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että nuo uintitunnit voivat olla yhtä kärsimystä.
Paljon on tietty siitä luokasta ja opettajasta kiinni, mutta itselle ne oli kyllä helvettiä - kaikkien muidenkin liikuntatuntien lisäksi (olin se luuseri joka valittiin aina joukkueeseen viimeisenä).
Lapsi on pois koulusta vain silloin, kun on kipeä, tai hammaslääkärin tai vastaanotto- tai tutkimuskäynnin takia.
Enemmän on niitä tilanteita, kun on joutunut lähtemään koulusta kesken päivän. Lapsella on todettu migreeni ja kohtaus alkaa yleensä kesken koulupäivän (eikä ole suositeltavaa jäädä kouluun, vaikka olisikin ottanut täsmälääkkeen).
Lapseni väittää usein uintipäivinä tai hiihtopäivinä olevansa huonovointinen. Jos muuta syytä ei löydy selittämään olotilaa, passitan kouluun. En halua opettaa lintsauskulttuuria jos tulee epämieluisia asioita eteen. Niistä selvitään eikä paeta.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni väittää usein uintipäivinä tai hiihtopäivinä olevansa huonovointinen. Jos muuta syytä ei löydy selittämään olotilaa, passitan kouluun. En halua opettaa lintsauskulttuuria jos tulee epämieluisia asioita eteen. Niistä selvitään eikä paeta.
Mistä alapeukku? :D
Äitini antoi jäädä kotiin aina, kun tuntui vähänkin pahalta. Oli aikuisena todella vaikeaa oppia kohtaamaan ikäviä ja hankalalta tuntuvia tilanteita, kun lapsena niitä ei kohdannut yhtään.
Ei siksi saa olla poissa ettei huvita tai on jättänyt hommansa hoitamatta. Mitä liikuntaan tulee, on mennyt tunneille ja tehnyt muuta sitten jos tuntilaji ei syystä tai toisesta käy. Jos se valittaa oloaan, on se kipeä. Tunnollinen oppilas. Aikanaan myös sai jäädä vain kipeänä kotiin,ei puhettakaan siitä että ei haluttanut jos oli tekemättä tai lukematta. Vähän tuo on ollut poissa tämän 8v aikana.
Kannattaa miettiä, mitä lapselle opettaa. Onko elämässä voittajataktiikka lintsata, kun on jotain vaikeaa edessä?
Opettajana voin kertoa, että nämä palautuspäivinä ja koepäivinä lintsaavat kyllä pian keksitään. Ette te oikeasti ketään huijaa, vaan näyttäydytte laiskoina ja epärehellisinä.
Moni vanhempi lisäksi erehtyy kuvittelemaan, että nämä luvalliset lintsaukset pysyvät itsestään selvästi hänen hallinnassaan eli hän antaa lintsausluvan. Noh, sitten tulee murrosikä ja lapsi alkaa tehdä näitä päätöksiä ihan itse. Kohta on sitten vähän joka viikko ikäviä juttuja, joiden takia ei viitsi kouluun mennä. Näitä tapauksia on tullut monta eteen ja vanhemmat ovat joutuneet toteamaan, että lapsi ei vain lopeta lintsaamista vaikka kuinka kielletään.
Älä opeta lapselle valehtelua. Se voi kosahtaa omaan nilkkaan.
Itsenäisyyspäivinä varmaan osa on matkalla, jos se sattuu viikonlopun yhteyteen. Retkipäivinä oma lapseni on joskus ollut "sairas", koska en ole luottanut opettajan kykyyn pitää tätä erityistä tapausta aisoissa. Varmaan ope on ollut tyytyväinen myös.
Mielenkiintoista lukea lintsareiden perusteluja.
Saako opettaja Ola ois koulusta, jos aamulla väsyttää tai ei huvita viedä vastahakoisia lapsia hiihtämään?
Oi, mitä karhunpalveluksia vanhemmat tekevätkään lapsilleen. Vaikeuttavat lasten selviytymistä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.
Meillä sai silloin tällöin olla poissa koulusta pari päivää kun vaan kysyi vanhemmilta. Kysyttiin kyllä miksi. Syy oli siis useimmiten joku, että on vaikka jonkun tehtävän palautuspäivä, mutta en ollut vielä tehnyt sitä, koe johon en ollut lukenut tai tiedossa jotain ärsyttävää sinä kyseisenä päivänä. Olin siis koulussa ihan kohtalaisen hyvä ja hoidin yleensä hommani. Olin mielummin sitten poissa vaikka jonkun tehtävän palautuspäivänä jos en ollut tehnyt sitä, mukavampi niin kun sanoa opettajalle että en ole tehnyt tai olen unohtanut.
Meillä kovasti alleviivattiin sitä, että täytyy kertoa jos haluaa olla poissa, ilman lupaa vanhempien tietämättä ei voi olla menemättä kouluun ja ei saa olla poissa liian usein. Oikeita sairaspoissaoloja minulla ei paljoa ole ollutkaan.
Minusta oli ihan hyvä käytäntö ja voin sallia tällaisen omillekin lapsille silloin tällöin kun ovat hieman vanhempia. Haluan kyllä tietää silti syyn.
Miksi tämä sai alapeukkuja huonovointisuuden kyseenalaistamattomuus yläpeukkuja? Eikö ole parempi opettaa olemaan rehellinen vanhemmille?
Lapsi 4. luokalla enkä ole antanut olla pois ellei ole kipeä/lääkärissä tms.
Viime vuonna oli aivan järkyttävän paljon poissaoloja, kun piti joka nuhaoireesta olla pois. Onneksi pärjäsi silti hyvin koulussa.
Lapsi voi olla ihan oikeasti huonovointinen jos joku koulussa oleva asia ahdistaa. Itse muistan ainakin että oli niin kovat vatsakivut vaikka esitelmäpäivinä, etten olisi koulussa pystynyt olemaan. Vasta aikuisena olen päässyt noista eroon.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä, mitä lapselle opettaa. Onko elämässä voittajataktiikka lintsata, kun on jotain vaikeaa edessä?
Opettajana voin kertoa, että nämä palautuspäivinä ja koepäivinä lintsaavat kyllä pian keksitään. Ette te oikeasti ketään huijaa, vaan näyttäydytte laiskoina ja epärehellisinä.
Moni vanhempi lisäksi erehtyy kuvittelemaan, että nämä luvalliset lintsaukset pysyvät itsestään selvästi hänen hallinnassaan eli hän antaa lintsausluvan. Noh, sitten tulee murrosikä ja lapsi alkaa tehdä näitä päätöksiä ihan itse. Kohta on sitten vähän joka viikko ikäviä juttuja, joiden takia ei viitsi kouluun mennä. Näitä tapauksia on tullut monta eteen ja vanhemmat ovat joutuneet toteamaan, että lapsi ei vain lopeta lintsaamista vaikka kuinka kielletään.
Älä opeta lapselle valehtelua. Se voi kosahtaa omaan nilkkaan.
Itse ainakin puhuin nimenomaan jostain 5.-9. luokasta. Silläkin on väliä onko lintsaamista vaikka kerran kahden kuukauden aikana vai joka toinen viikko. Mitään joka toinen viikko lintsausta ei tietenkään pidä hyväksyä, eikä aina jos joku koe tiedossa. Eikä sitä opettaja voi tietää vaikka kokeen takia lintsaukseksi jos on vaikka yhdestä kokeesta poissa jos käy kiltisti tekemässä neljä muuta koetta. Puhuin KOHTUULLISESTA määrästä poissaoloja.
Mielestäni se ei myöskään ole valehtelun opettamista, jos kehoitetaan nimenomaan olemaan vanhemmille rehellinen poissaolon syystä ja siitä yhdessä keskustellaan ja muistutellaan, että hommat pitäisi kyllä hoitaa ja kovin usein ei voi olla poissa.
- viestin 4 kirjoittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.
Meillä sai silloin tällöin olla poissa koulusta pari päivää kun vaan kysyi vanhemmilta. Kysyttiin kyllä miksi. Syy oli siis useimmiten joku, että on vaikka jonkun tehtävän palautuspäivä, mutta en ollut vielä tehnyt sitä, koe johon en ollut lukenut tai tiedossa jotain ärsyttävää sinä kyseisenä päivänä. Olin siis koulussa ihan kohtalaisen hyvä ja hoidin yleensä hommani. Olin mielummin sitten poissa vaikka jonkun tehtävän palautuspäivänä jos en ollut tehnyt sitä, mukavampi niin kun sanoa opettajalle että en ole tehnyt tai olen unohtanut.
Meillä kovasti alleviivattiin sitä, että täytyy kertoa jos haluaa olla poissa, ilman lupaa vanhempien tietämättä ei voi olla menemättä kouluun ja ei saa olla poissa liian usein. Oikeita sairaspoissaoloja minulla ei paljoa ole ollutkaan.
Minusta oli ihan hyvä käytäntö ja voin sallia tällaisen omillekin lapsille silloin tällöin kun ovat hieman vanhempia. Haluan kyllä tietää silti syyn.
Miten tämä poissaolo selvitettiin koululle? Valehtelivatko vanhempasi opettajalle? Vai tarvitsiko niitä edes tuohon aikaan selvittää? Omana peruskouluaikani 90-luvulla oli niin, että periaatteessa huoltajan piti ilmoittaa opettajalle poissaolon syy, ja opettaja sen sitten hyväksyi tai ei hyväksynyt. Käytännössä opettaja ei viitsinyt tai muistanut kysellä poissaolojen perään, ja oppilaatkin huomasivat tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä, mitä lapselle opettaa. Onko elämässä voittajataktiikka lintsata, kun on jotain vaikeaa edessä?
Opettajana voin kertoa, että nämä palautuspäivinä ja koepäivinä lintsaavat kyllä pian keksitään. Ette te oikeasti ketään huijaa, vaan näyttäydytte laiskoina ja epärehellisinä.
Moni vanhempi lisäksi erehtyy kuvittelemaan, että nämä luvalliset lintsaukset pysyvät itsestään selvästi hänen hallinnassaan eli hän antaa lintsausluvan. Noh, sitten tulee murrosikä ja lapsi alkaa tehdä näitä päätöksiä ihan itse. Kohta on sitten vähän joka viikko ikäviä juttuja, joiden takia ei viitsi kouluun mennä. Näitä tapauksia on tullut monta eteen ja vanhemmat ovat joutuneet toteamaan, että lapsi ei vain lopeta lintsaamista vaikka kuinka kielletään.
Älä opeta lapselle valehtelua. Se voi kosahtaa omaan nilkkaan.
Itse ainakin puhuin nimenomaan jostain 5.-9. luokasta. Silläkin on väliä onko lintsaamista vaikka kerran kahden kuukauden aikana vai joka toinen viikko. Mitään joka toinen viikko lintsausta ei tietenkään pidä hyväksyä, eikä aina jos joku koe tiedossa. Eikä sitä opettaja voi tietää vaikka kokeen takia lintsaukseksi jos on vaikka yhdestä kokeesta poissa jos käy kiltisti tekemässä neljä muuta koetta. Puhuin KOHTUULLISESTA määrästä poissaoloja.
Mielestäni se ei myöskään ole valehtelun opettamista, jos kehoitetaan nimenomaan olemaan vanhemmille rehellinen poissaolon syystä ja siitä yhdessä keskustellaan ja muistutellaan, että hommat pitäisi kyllä hoitaa ja kovin usein ei voi olla poissa.
- viestin 4 kirjoittaja
Sitten kuitenkin yhdessä, vanhemman siunauksella, olette epärehellisiä opettajaa kohtaan. Mietipä itse, mitä tulet opettaneekai lapsellesi? Miksi haluat suojella häntä kohtaamasta tekojensa (trkemättömyytensä) seurauksia? Tuossa kohtaan seuraukset eivät ole kovin vakavia. Mitä kamalaa siitä seuraa että lapsi saa vähän huonomman numeron kun ei lukenut kokeeseen?
Teen kuten omana kouluaikanani omat vanhempani tekivät: kun lapsi ilmoittaa olevansa huonovointinen, minä en kyseenalaista sitä, enkä sen syitä. Lapsi voi olla huonovointinen myös iltapäivän tai aamupäivän. Muista poissaoloista emme puhu, syy on aina huonovointisuus.