Helmihaaste!!! viikko 39 jorinat =)
Moi! Viime viikolla oli niin hiljaista, että ikävä tuli. Ei tässä kyllä itsekään aktiivisimmasta päästä voi sanoa olevansa. Mut yks iloinen juttu jonka voin kertoo on et mun hiustenlähtö on tasaantunut. Ei putoile enää niin paljoo, tietysti aina lähtee jonkun verran. Kai se toi vitamiinien syöminen sit auttaa. Ja voihan se olla joku hiusten kasvussakin oleva lepovaihe, et uutta ei kasvakaan niin nopeesti kuin entisiä lähtee. Puntarilla en ole vielä käynyt, mutta koetan muistaa sit keskiviikkona.
Hui, aamulla oli kylmää! Yöllä oli pakkasta ja ens yöksi on luvattu lisää...taitaa sisäliikuntakausi tulla pian enemmänkin pakosta kuin halusta. Mitenhän sitä osais hiihtää...jos ostaisi talveksi sukset.... sais olla ulkona.
Kommentit (12)
Nyt pistit pahan haasteen dimex =D
Olis niin lähellä mutta kuitenkin tuntuu niin mahdottomalta saavuttaa sua. Olishan se ihanaa päästä lähemmäs sitä 60!!!
Enkä usko että se sulla dimex on muuta kuin nestettä se painonnousu, kun et ole kerran liikkunutkaan. Mut heti varmaan muutaman päivän jälkeen kun taas kuntoilet niin on samoissa lukemissa kuin aiemmin. Lähtee ne nesteet liikkeelle sitten taas.
eli lähtee jumpalle pitkästä aikaa. Mun pitää ostaaa ittelle jumppakortti jotta sitten tulis käytyä ahkerammin että saa " tienattua" kortin hinnan takas. Miten mä saisin ton raskauslöllön tosta navanympäriltä pois. Iho on sellaista inhottavaa kurttumakkaraa, jossa on jo hieman haalenneita raskausarpia, vähän niinkuin vanhalla ihmisellä on mahanahkat sellaista jännää kurttua, mut mulla on läskit siinä alla vielä. Tahtoo sen POOOOOOIS!
Eipä ole kehymista tällä rintamalla. Paino on pikkaisen noussut ja on taas lähempänä 67. Oma vika ei auta marinat. Herkut on maistunut vähän liikaa. Jos nyt edes sais ne kaks kiloa pois niin tavoittais sen lokakuun tavoitteen eli 65. Siitä olis sit hyvä vähän vielä jatkaa kohti helmikuuta.
Muutenkin olo on ollut todella laiskan sorttinen. Hyvä että kotityöt jaksaa kunnialla vääntää. Ei puhetta mistään urheilusta. Tai jos tontilla häärääminen siihen lasketaan niin sitä on tullut kyllä harrastettua. Olis ollut kiva kun olis mitannut itseään silloin alkuvuodesta. Tuntuu tai oikeestaan näkyy et varsinkin reidet on tullut lihaksikkaammiksi ja läski niistä lähtenyt. JOhtuu just varmaan tontilla ravaamisesta ylös ja alas ties kuinka monta kertaa per päivä.
Mutta nyt pitänee mennä kotia siivoilemaan.
167/67/65
-vuffi-
Mutta pitäähän ne painokuulumiset laittaa ihmisten ilmoille. Eilen siis menin jumpalle eka kerran moneen viikkoon. Ja kai se vähän nostatti nesteitä kehoon, kun aamulla puntari näytti 63.8kiloo että +600g sitten viime viikon. Noo tässähän tää mun paino on soutanu ja huovannu ees taas, et kun ottaisi ittensä noiden syömisten kanssa ruotuun niin varmaankin helposti taas laskisi. Näin yhtä tuttua tossa päivällä niin se tuumasi et sä se vaan laihdut... se on ihan hyvä merkki siitä että kai sitä kuitenki kiinteytyy vaikka ei paino varsinaisesti laskekaan.
Tänään leivoin pullaa ja kaks on tullu jo pistettyä poskeen... montakohan vielä... paha paikka olla itse syömättä jos toiset syö =)
Pinoutukaahan, mä tiedän että luette kuitenkin tätä, kjeh kjeh =)
158/69.8(71.5)/63.8/58
Hei vaan kaikki!
Sukkanukka - Hieno juttu että jumppaan läksit, siitä se taas lähtee.
Dimex - välillä tulee varmasti tasaisempia hetkiä, sulla on sujunut toi painonpudotus kyllä tosi hienosti.
Vuffi - kyllä se tontilla touhuaminen varmasti ihan liikunnasta käy, sitä ei vaan ajattele silleen.
Tänään oli neuvola ja painoa oli 89,6 (ei ihan vielä 90 :-) nousua siis 750g/vko, hups. Herkut varsinkin suklaa on maistunut ihan liikaa, siis karannut totaalisesti lapasesta. No sehän näkyi tietty maanantaina sokerirasituksessa, onneksi vain paastoarvo oli pikkusen korkeella. Eli nyt namit pois ja suositus pysytellä tuolla 1800 kcal dieetillä. Heti tänään olen sitä toteuttanut ja nyt jo syönyt enemmän kuin useimpina päivinä tähän aikaan. Ilmeisesti ajaa asiaa että syö ennen kuin tulee se NÄLKÄ, niin pysyy verensokeri tasaisempana ja jää ne ahmimiset / mieliteot vähemmälle. Nyt mulle tsemppiä että pysyn ruodussa.
Muuten oli neuvolassa kaikki ok, verenpaine hyvä, hemppa noussut 132 ja vauvan sykkeet ok, sekä alapäässäkin kaikki kohdallaan :-) Ruumiillisesti siis voin hyvin, mutta kun mieli on edelleen vähän maassa ja väsymys vaivaa :-/ Ajattelin että olisi johtunut sokereista tai hempasta mutta ei. Lekurin ja th:n kanssa vähän asiaa kävin läpi, mutta ei siitä ihmeempiä. Päätin kuitenkin että pidän talviloman jo ensi viikolla ja latailen vähän akkuja, josko se helpottaa. Jos olo vielä sitten ankea, täytyy jutella neuvolassa uudestaan.
Tämmöstä tänne, ulkoilemaan mieli tekisi josko se piristäisi. Yleensä nämä syksyiset ilmat saa mut tosi energiseksi ja pirteäksi, sitä odotellessa :-) Mukavaa viikon jatko kaikille!
t. Mirabella ja Albert rv 26+2
Sukkanukka: hyvä, että hiustenlähtö tasaantuu. Ja jumpan aloitus kuulostaa tosi hyvältä, eiköhän ne nesteet ja läskit ala saamaan kyytiä!
Dimex: heitit haasteen sukkanukalle, haaste myös sinulle: tsemppaa, ettei sukkanukka saa sinua kiinni! =)
Wuffi: maistuu ne herkut muillekin, pääasia, että kaikki tulis kulutettua. Ja kyllähän se tontilla hääräily kuluttaa ja kiinteyttää, vaikka se ei painossa näkyiskään.
Mirabella: mikäs se sun lähtöpaino olikaan? Eihän sulle nyt niin hirveesti sitä painoo oo vielä tullut. Kuuluuhan sen painon kuitenkin nousta jo nuilla viikoilla. Mullakin on hilkulla toi sokerirasitukseen joutuminen, vaan onneksi täällä eivät ole niin tarkkoja kuin joillain muilla paikkakunnilla ja olen vielä ainakin säästynyt. Mitäs syitä sulla oli, kun rasitukseen " jouduit" ? Tsemppiä ruokavalion noudattamiseen, onnistut varmasti, kun tarkoitushan on kuitenkin taata vauvan hyvinvointi!
Edellisessä raskaudessa ihmettelin, mitä on se keskiraskauden energisyys, kun en itse sitä koskaan kokenut---no nyt tiedän!! Siis ihan uskomattoman paljon virtaa, eikä huvittaisi lepäillä, vaikka pitäishän sitäkin tehdä. Ja tuleekin välillä tehtyä, kun toiset patistaa... Tuntuu ihan hölmöltä kun mies ja muut tarjoutuu tekemään asioita (kauppakassien ja pojan kantamiset, sohvien siirtelyt (siis siivotessa, en niitä huvikseni siirtele paikasta toiseen ;)) yms.) vaikka itsestä tuntuu, että ihan hyvin voi, tuntuu niinkuin ei raskaana oliskaan. Toivottavasti tämä olotila kestäis piiiiitkälle. Ainoa, mistä odotuksen huomaa on se, että nasuli myllertää ja istuessa pitää olla jo selkä tavallista suoremmassa, muuten painaa.
Neuvolassakin kaikki kohdallaan, hbkin oli noussut huimat 20 pykälää, jo lähelle normaalia. Johtuneeko energisyys tuostakin. Paino on noussut nyt yht. 5kg, ei vielä kovin paha, varsinkaan, kun turvotusta on alkanut nyt jo (!) tulemaan, sormukset ja sukan varret jättää jälkensä =/. Liikuntakin maistuu, ja pitkiin aikoihin tuntuu hyvältä kävellä jopa hieman hikoillen ja hengästyen. Eli oikein lupaavaa täällä suunnalla! =)
kieppuli & nasu 19+3 (miten voi kohta olla jo puoliväli ?!?!)
p.s. Mitäs Henriikalle...?
Ja vielä: TSEMPPIÄ KILOJEN KARISTELUUN NAISET!
Meinasin ruveta kirjottelee ennenkuin laitan kuopuksen päikkäreille mut heti alkoi huuto.Siis palaan hetken kuluttua uudelleen...
Kiitos kieppuli kysymästä,ihan mukavaa kuuluu vaikka mutta painoasioissa ei uutta.Meidän neiti alkoi kävelee kolme viikkoa sitten ja kyllä on helpottanut meidän elämää paljon.Viihtyy paljon paremmin ja saa itsekkin tehtyä jotakin.Joskus taisin puhua allergia-asioistakin.Ne ei oo vielä oikein selvinnyt.Pölytestit otettiin verikokeella ja oli positiivinen.Ensiviikolla ois taas lääkäriaika että otetaanko sit keskussairaalassa tarkempia testejä.Mites teidän pojulle kuuluu?Ja mitenkäs siskosi mies voi?
Tiistaina oli toinen hydrobictunti ja oli paljon kivempi kuin eka kerta.Oli eri vetäjäkin.Tuli oikein lihaksetkin kipeeks.
Millonkas Vuffi teidän on tarkoitus muuttaa uuteen kotiin?Raksahommat on kyllä kovaa puuhaa,sekä fyysisesti että henkisesti.Nimimerkillä kokemusta on.
Nyt lähden nauttimaan kahvikupposen omenapiirakan kera.
Syysterveisin Henriikka 171/71.5/66/tekis mieli laittaa vuffin tavoin 65
Nyt on aikaa " juoruilla" täällä netissä. Nuorimmainen lähti just taasen mummolaan koko viikonlopuksi ja vanhimmat menevät isälleen. Tarkoitus olis koko viikonlopun taas hääräillä talon kimpussa.
Kyllä meillä olis tarkoitus viimeistään maaliskuussa päästä muuttamaan. Projekti aloitettiin toukokuussa. Kun itse mies sekä talkoo väki kaiken tekee, niin on hirmu vaikeeta arvioida milloin muuttovalmis. Tossa jo joskus väläyteltiin joulun mahdollisuudesta, mutta se ei taida onnistua.
Nyt pitäis saada kyllä todellinen laihis-inspis päälle. Ollaan alettu keskustella mahdollisuudesta viettää häitämme siinä talon valmistumisen tienoilla. Yks hääpäivä oli jo sovittu. Olis ollut viime elokuussa, mutta toi talon rakennusprojekti sotki suunnitelmat. Siinä on kyllä tavoitetta kun haluan näyttää mahdollisimman hyvältä kun se päivä koittaa.
Joku muukin en nyt muista ketä suunnitteli ens kesän häitä ? Kuinkas valmistelut sujuu ?
Kaikille raskaana oleville tsemppiä odotukseen. Itse vielä yhdestä raskaudesta toiveita elättelen.
Nyt nauttimaan omasta rauhasta ennen urakan aloittamista.
-vuffi-
Täällä sitä vaan notkutaan, kun ei perjantai-iltana muutakaan tekemistä ole ;)
Henriikka: meillä on nyt ihanan seesteinen aika menossa. Kun liikkuminen on jo melkoisen varmaa, puheen ymmärtäminen alkaa olla jo sut hyvää luokkaa (tosin valikoivaa...), puheen tuottokin on harjoituksen alla ja arkiset asiat rullaa omalla painollaan, ei tarvitse mistään asioista tällä hetkellä taistella. Ihanaa. Mutta tiedän: vain väliaikaista. No, nautin tästä nyt kun voin!
Toivottavasti teidän tytsyn allergia-asiat selviää, niin sitten voi alkaa etsimään helpotusta.
Vuffi: kyllä se on sitten ihana tunne, kun pääsee kunnolla asettumaan taloksi omaan kotiin. Sitä kannattaa kyllä odottaa ja sen eteen kannattaa tehdä töitä! Häitäkin suunnittelette, meinaatteko ihan isostikin juhlia? Me pidettiin pienet salahäät, kun esikoinen oli pari kuukautta, nyt kyllä harmittaa, kun semmoisena tankkina tuli ikuistettua itsensä niihin hääkuviin =/ Eli se on kyllä hyvä kimmoke ottaa vielä laihdutus-spurtti! Suosittelen! =)
Mutta pitänee poistua viikonlpun viettoon... ensi viikkoon!
kieppuli+nasu
Piti vielä mainita, että siskon mies toipuu hitaasti, mutta varmasti. Toivottavasti etenee kuntoutuminen hyvin tästäkin eteenpäin. Positiivinen elämänasenne hänellä on kyllä säilynyt, jopa vahvistunut koettelemuksesta. On hän kyllä vahva ihminen. Ihailtavaa!
edelleen k
Viimeviikolla kävin vaan pikaseen lukemassa kuulumisia, en " kerinnyt" omia juttuja laittaa...
...kun niissä ei nyt ole kehumista, meinaan aamulla oli tulos 62,5kg, eli ei ainakaan lasku suunnassa nyt ole paino!
Kuntoliikunta on ollut nollassa, siinäpä se.
Sukkanukka, nyt tsemppaat niin saat mut kiinni!! =)
Mut palataan!
T;Dimex