Lue keskustelun säännöt.
Hei kaikki tasaerälainan ottaneet ilman korkosuojaa! Kun korot nousevat, ette ole suojassa
16.02.2022 |
”Tasaerälainan mahdollinen ongelma ilmenee silloin, kun korot ovat alhaiset lainaa nostettaessa, mutta nousevat hurjasti laina-ajan aikana. Tällöin voi olla, ettei laina lyhene, kun laina-aika on turhan pitkä.
Tässä tapauksessa lainanottajat voivat olla aina yhteyksissä pankkiin, ja sopia uudesta takaisinmaksusuunnitelmasta. Jokainen pankki on velvollinen auttamaan lainanottajaa vastaavissa tapauksissa.”
Onnea sille, kun menette korkeiden korkojen aikakaudella pankkiin neuvottelemaan uudesta korosta 🤣
Eli joku sanoi, että jos korko nousee niin paljon, ettei laina enää lyhene ollenkaan, eli koron osuus on nykyisen lyhennyseränne suuruinen, silloin ette ainakaan voi jatkaa tasaerälainan kanssa maksaen vain korkoja. Sori.
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksan joka kuukausi. Mun marginaali on 1,5%, koska kyseessä ei ole asuntolaina. Olen vähän sekaisin, että onko se itseasiassa niin, että 12kk euribor vähennetään marginaalista (kulutusluottoihin sai vielä 2021 lainan, jossa viitekorko miinustaa), mutta korkokaton hinta on 0,7%. Joka tapauksessa kokonaiskorkoni on 1,7%. Ehkä se olisi vain 1% ilman korkokattoa, mutta se ei tuosta nouse enää kuin max. 0,4%.
Haluan nähdä sen korkokattosuojattoman, jonka laina pitää seuraavat 14 vuotta max. 0,4% nousun :) Tai no sanotaan 1,1%, koska mulla on toi korkosuojaus mukana.
ApJostain toisesta viestistä näin, että ilmeisesti kuitenkin sijoituslainasta on kyse, jos olet sen sijoittanut. Pankille se on kulutuslaina, mutta jos olet käyttänyt sen sijoittamiseen, niin veroilmoituksessa tietenkin ilmoitat korkomenot kokonaisuudessaan sinne pääomatulojen vähennyksiin.
Mutta jos haluat oikeasti vertailla korkosuojauksen kannattavuutta, niin silloin sinun pitää huomioida ne korkomenot koko laina-ajalta. Ja ottaa myös huomioon se, että jos molempia lainoja lyhennetään samaan tahtiin, niin se suojaamatonhan lyhenee alkuun nopeammin ja sen korkomenot pienenevät tätäkin kautta.
Monet, jotka kiinteää korkoa tai korkosuojaa ovat harkinneet, ovat joutuneet laskelmissaan toteamaan, että korkojen pitäisi nousta aika korkealle ja pysyä siellä pitkään, jotta tuo suojautuminen kannattaisi. Nämä ei ole sellaisia laskuja, jotka ratkeaisivat intuitiivisesti, vaan Excelin kanssa pitää askaroida ihan huolella ja kokeilla erilaisia skenaarioita.
Jos sinulla on reippaasti vakuuksia ja osingotkin kymppitonnin vuodessa (vai oliko tämä joku eri tyyppi, menen tässä jo ihan sekaisin), niin ei tuo 1,5% marginaali kovin mairitteleva ole. Tai sitten et ole jaksanut kilpailuttaa kunnolla. Useimmista pankeista ei kyllä tahdo saada sijoituslainaa läheskään samalla korolla kuin asuntolainaa ja monesti olen tätä miettinyt, jos kuitenkin lainan vakuudeksi tulee asunto. En tiedä onko tämä syy, mutta olen miettinyt että tämä saattaa liittyä siihen, että pankit laittavat asuntolainoja nippuun ja myyvät ne markkinoille eteenpäin. Tällainen laina, joka ei muodollisesti ole asuntolaina, ei ehkä kelpaa tällaiseen tukkumyyntiin ja siksi sen hinta on kovempi. Oikeasti en siis tiedä, mutta muutakaan syytä en tälle korkeammalle marginaalille ole keksinyt.
Olen kuullut, että jotkut hurjapäät ovat ottaneet asuntolainaksi bullet-lainan. Pankistahan noita ei edes tarjota ja harvemmalle tulee mieleen edes kysyä. Ja arvelen, että vielä harvemmin pankki noihin suostuu. Bullet-laina on siis kertalyhenteinen laina, jossa laina maksetaan kerralla pois laina-ajan päätyttyä ja sitä ennen maksetaan pelkkiä korkoja. Kovin pitkällä laina-ajalla noita ei saa, olisikohan olleet 10-vuotisia ne harvat, joista olen kuullut.
No siis kyllä kilpailutin ihan kunnolla, toki pankin valinta on myös kokonaisuus, mutta siis Nordea on yleisesti ainakin asuntolainoissa halvimpia ja se oli tässä kalliimpikin, kuin OP, koska OP:llä on se 0,25% bonus lainasummasta.
Lisäksi OP oli mun ainoa osoitteeni sen lähes maailman parhaimman vakavaraisuuden takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat yleistä tasoa korkeammilla koroilla? Onko tuo jokin jäänne, josta puhut, joka ei koske tätä päivää, eikä huomistakaan? Vaikuttaa vähän sille.
Eli sinä olet sata varma, etteivät korot nouse seuraaviin 14 vuoteen yli 1%? Minun korkokattoni on 0,7%.
Taidat olla väärässä. Nimenomaan kun raha on nyt halpaa, se kannattaa sitoa korkokattoon, vain tyhmä pitää nyt isoa lainaa pitkällä laina-ajalla sitomatta sen korkoa näin matalalle tasolle, kuin millä nyt ollaan.
ApJa paljonko maksat tuosta korkokatosta? Oliko se joku tietty kertasumma vai maksatko joka kuukausi?
Meillä on 2020 kesällä otetussa mökkilainassa korkoputki viidelle vuodelle, alaraja on 0,12% ja yläraja 0,5%. Tuo alaraja on siis käytännössä se hinta, jonka me maksamme siitä, ettei viitekorko nouse yli 0,5%:n. Alussa lainasumma oli 260000€ ja maksoimme siis kuukaudessa 26€ ylimääräistä. Nyt lainaa on 225000€ ja maksamme kuukaudessa 22,5€ ylimääräistä. Kaukana ilmaisesta, mutta ajateltiin että mielenrauhasta voidaan tän verran maksaa, kun tuli ainakin tilapäisesti reippaammin lainaa. Asuntolainassa ei ole mitään suojauksia, mutta sitä on vain 152000€ jäljellä ja viitekorko on 1kk euribor.
Maksan joka kuukausi. Mun marginaali on 1,5%, koska kyseessä ei ole asuntolaina. Olen vähän sekaisin, että onko se itseasiassa niin, että 12kk euribor vähennetään marginaalista (kulutusluottoihin sai vielä 2021 lainan, jossa viitekorko miinustaa), mutta korkokaton hinta on 0,7%. Joka tapauksessa kokonaiskorkoni on 1,7%. Ehkä se olisi vain 1% ilman korkokattoa, mutta se ei tuosta nouse enää kuin max. 0,4%.
Haluan nähdä sen korkokattosuojattoman, jonka laina pitää seuraavat 14 vuotta max. 0,4% nousun :) Tai no sanotaan 1,1%, koska mulla on toi korkosuojaus mukana.
ApTäytyy sanoa, että vaikutat todella tumpelolta raha-asioissa. Et ymmärrä kokonaiskustannuksia, lainaehtoja, lainan kokonaiskorkoa (vinkki: se korkokaton hinta täytyy laskea siihen mukaan) jne ja olet muka suurikin sijoittaja. Pankitkin vaihtuu lennosta, koska Nordea on tosiaan ihan konkurssikypsä... Toivottavasti olet trolli.
Ei Nordean tarvitse olla konkurssikypsä joutuakseen pahoihin vaikeuksiin jos tulee maailmanlaajuinen pankkikriisi. Tai Euroopan laajuinenjaan. Pankit ovat niin linkittyneet toisiinsa, että jonkun huonon kaatuessa paremmillekin voi käydä todella huonosti.
Ymmärrän kokonaiskoron, olen koko ajan sanonut, että se on itselläni 1,7%.
Ainakin sen jälkeen kun otin korkokaton, viitekorostani puhuttiin pankin taholta sen suuruuisena, kuin se katon takia on, ei erikseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap taitaa olla vähän höntti, sellasen vaikutelman saa lyhyistä kiihkeistä purkauksistaan. Hokee vaan kuinka ei tajua miksi ihmiset ei suojaudu pankin tosihalvoilla korkosuojatuotteilla koska "kaikki talousviisaat sanoo että korot nousee ihan just kattoon".
Eikä tunnu oikein itsekään tietävän mitä on ostanut, mihin se on sidottu, millä ehdoilla ja millä hinnalla. Mut kuhan nyt on joku "suojaus".
Täällä on monet koittaneet nyt ap sulle selostaa että pankki noissa pitkässä juoksussa ain voittaa, mutta sinä vissiin tiedät paremmin että sinä olet nyt voittanut pankin. Ok.
Ehkä jätetään tämä aihe ja onnitellaan apta, viisaasta ja ainutlaatuisesta voitosta. Me muut varmaan nyt köyhdytään ensi vuonna ja sinä se vaan teet parempia ja parempia diilejä pankin kanssa ja voitat lisää. Tämä on vaan kestettävä.
Eihän ole. Ainoa, jolla näyttäisi lisäkseni olevan enemmän tietoa ja tajua talousasioista oli tuo, joka kirjoitti millä tavalla pankit hankkiutuvat omista lainoistaan eroon. Niin sinä tavis vain tyhmänä luulet, että tajuat, miten se pankki toimii. Et tajua, jos kuvittelet, että koronnousulta suojautuminen korkojen nousuympäristön vakavasti uhatessa on kannattamatonta, koska se pankki tarjoaa sen suojan! Ei se niin ole!
Koita jo tajuta!
Raha on nyt halpaa, miksi se ei käy teille seuraavat 14 vuotta?!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lainan (245 000eur) lisäksi nopeasti realisoitavaa sijoitusvarallisuutta (190 000 euroa), johon olemme saaneet vuosittain ihan hyvät tuotot. Jos korot nousevat, lyhennämme isomman erän lainaa sijoitusrahoilla.
Eli haluatte hävitä rahaa?
Ettekö te ihmiset ollenkaan mieti, miten todennäköistä se on, että korot nousevat? Moni kommentoi aivan niin kuin se olisi todella epätodennäköistä.
Ap
Olin tulossa copy-pasteamaan tätä tänne:
” Tänä vuonna korkojen nousun vaikutus asuntomarkkinoihin on vielä vähäinen. Korot tulevat jatkossa kuitenkin nousemaan selvästi, joten asunnonostajan on syytä tarkkaan miettiä, miten oma talous kestää kasvavat korkomenot”, sanoo ekonomisti Veera Holappa PTT:n tiedotteessa.”
HS tänään,
Ap
https://www.hs.fi/talous/art-2000008618030.html?share=d7fce5e99e357d053…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syy miksi FED eli USA:n keskuspankki pystyy nostamaan korkoja on se, että jenkeillä ei ole Italiaa.
Toistaalta heilla on useita konkurssikypsiä kaupunkeja ja osavaltioita.
No on, on ongelmia sielläkin. Muuten kai FED pamauttaisikin korot 5%:iin :D. Mutta siis keskuspankit ovat kapeuttaneet omat vakauttamismahdollisuutensa aika ohuiksi. Miten ne elvyttävät seuraavaa kriisiä???
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nyt mä vasta tajusin: tämähän on äitihullun ketju. Eli et oikeasti tiedä mitään sijoittamisesta ja siksi puhut ihan mitä sattuu. Sun koko varallisuus on perittyä. Jokainen sijoittamalla omaisuutensa tehnyt kyllä ymmärtää nämä asiat.
No eihän ymmärrä. Tässäkin joku ulkopuolinen kertoo näille nuijille, ettei pankki mitään tappiota puoli-ilmaisella korkosuojauksella tee. Nämä hölmöt luulevat voivansa katsoa korkojen matalinapysymisen pankkien korkosuojaushalukkuudesta! 😄 Ei se niin mene..!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ollut varallisuutta pitempään, kuin itse rahaa tekevillä, sain ekan asuntoni jo vauvana. Lisäksi perivä kasvaa koko elämänsä ympäristössä, jossa varallisuudesta ymmärretään enemmän, kuin itse tienaava.
Ap
No kaikkiin velallisiin se koron nousu vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kaikkiin velallisiin se koron nousu vaikuttaa.
No todella vähän niihin, joilla on viime aikoina otettu korkokatto. Sen voi ottaa olemassaolevaankin lainaan. Ei toki ole pakko!
Mutta päätös kannattaa perustaa todellisuuteen ja tilanteeseen nyt, eikä menneisiin aikoihin ja ikiaikaisiin kuvitelmiin ja luuloihin.
Ap
Pankit haluavat ihan tarkoituksella salata todelliset toimintatapansa ja todellisen luonteensa, sumuttaakseen keskivertoasikkaitaan. Tietenkin nämä väärät ja vanhentuneet käsitykset ovat nyt pankeille (ja niiden antamia lainoja edelleen ostajaville tahoille) hyvä asia, ihmiset eivät suojaa lainojaan ja lainanantaja saa ehkä pulaan joutuneen varat (=asunnon) tai parempaa korkoa itselleen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat?
Miten niin pankki ei ole osapuolena? Pankin kanssahan sopimus allekirjoitetaan? Ja en siis kysele huolissani, vaan sinulla näyttäisi olevan taviksista poikkeavaa tai syvempää tietoa ja aihe kiinnostaa.
ApMuotoilin hieman huonosti. Pankki on tosiaan sillä tavalla osapuoli, että pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen korkoputkesta, joka velvoittaa teitä molempia. Aivan samalla tavalla kun pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen lainasta, joka velvoittaa teitä molempia.
Mutta sillä tavalla pankki ei ole osapuoli, että sillä ei ole omaa rahaa liossa tässä korkoputkessa. Eikä paljon siinä asuntolainassakaan. Kun pankki myöntää lainaa kiinteällä korolla tai korkoputken kanssa, niin ei se ota siinä itse mitään riskiä ja spekuloi voittavansa. Vaan se suojautuu tekemällä markkinoilla sopimukset, jotka neutraloivat pankin riskin.
Kun pankki myöntää lainan kiinteällä korolla, niin käytänössä se kuitenkin lainaa rahaa markkinoilta lyhyellä korolla. Mutta se tekee myös koronvaihtosopimuksen, jolla se poistaa itseltään sen riskin mikä sillä olisi, jos se suoraan myisi lyhyeen korkoon sidottua rahaa eteenpäin pidemmällä korolla. Se etsii siis markkinoilta osapuolen, joka haluaa vaihtaa kiinteäkorkoisen lainan lyhytkorkoiseen ja nämä kaksi tekevät keskenään koronvaihtosopimuksen. Pankki maksaa tuolle osapuolelle kiinteää korkoa ja se toinen osapuoli maksaa pankille lyhyttä korkoa.
Ja tällä sopimuksella on hinta, jonka pankki perii siltä laina-asiakkaalta. Ja vetää siitä vielä välistä. Kiinteäkorkoiset sopimukset kerrotaan laina-asiakkaalle aina kokonaiskorkona. Pankki ei siis kerro mikä on kiinteän koron hinta ja mikä on asiakkaan marginaali. Ei siitä ole vielä kauankaan, kun Suomen ja Saksan valtio on saanut markkinoilta 10-vuotisia lainoja alle 0% korolla. Ja näitä koronvaihtosopimuksiakin (euroswap) on tehty samalla korkotasolla. Pankki on voinut siis vaihtaa sen euribor-lainan 10 vuoden kiinteään korkoon melkein 0% kustannuksella. Siihen päälle laitetaan asiakkaan marginaali ja kun asiakkaalle on tarjottu 10 vuoden kiinteää korkoa 1% korolla, niin kyllä se monille on ollut hyvä diili, jos omaan tilanteeseen sopii se, että on sitten sidottu siihen lainaan seuraavat 10 vuotta.
Tuo korkoputki on monimutkaisempi, en tahdo muistaa näitä johdannaiskuvioita. Mutta sehän muodostetaan ostamalla katto ja myymällä lattia. Lattian myynnistä saaduilla rahoilla ostetaan se katto ja sitten riippuu korkoputken kestosta ja ties sun mistä, kuinka leveäksi se korkoputki muodostuu. Vaikka lattian myynnistä saadaan rahaa, niin toisaalta se lattiasopimus velvoittaa maksamaan vähintään sen sopimuksen mukaista korkoa. Siksi se ei näytä ilmaiselta asiakkaalle päin. Tai voi olla että siihen lattiaan on muilutettu vähän pankin kuluja näiden sopimusten tekemisestä ja maksujen hoitamisesta. Siitä katosta maksetaan sille katto-osapuolelle silloinkin, kun korot on alhaalla ja se toinen osapuoli tienaa niin kauan, kuin korko nousee lattian yli. Sen jälkeen hänellä alkaa mennä kuvio tappiolle.
Joku paremmin korkojohdannaisia muistava/tunteva voisi selostaa tämän korkoputken paremmin. Minulla on näiden opiskelusta jo sen verran aikaa, että tahtoo mennä sekaisin mitkä on osto- ja myynti-optioita näissä kuvioissa. Osakkeiden kohdalla ne on helpompi muistaa ymmärryksen kautta, mutta nyt en jaksa ponnistaa aivoilla näitä korkojohdannaisia.
Pidän itse kuitenkin hyvänä palveluna sitä, että pankilta voi ostaa näitä suojauksia, jos kokee ne tarpeelliseksi. Niitähän voi säätää myös oman tilanteen mukaan vaikkapa niin, että ottaa vain osalle lainaa sen korkoputken. Tai ottaa osan lainasta kiinteällä korolla. Silloin saa säädettyä sen korkoriskin sille tasolle, minkä oma talous kestää, eikä tarvitse murehtia koronnoususta tai toisaalta maksaa sellaisesta suojauksesta, joka on yli oman tarpeen.
Tämä on siis supermielenkiintoinen kirjoitus, josta tajuan todella vähän. Liittyykö tämä toiminta siihen samaan, mitä kuvataan elokuvassa Big Short, niitä credit swappeja?
Nykyisin vain säännellään hieman enemmän, niin, mitä toimintaa siinä?
Tuo toimintako osaltaan kaatoi USA:n asuntolainamarkkinat? Aiheutti finanssikriisin? Syynä se vain, että pankkien eteenpäin myymät lainat olivat isosti BS ja jätettiin vähitellen maksamatta?
Siis kenen se laina oikein on, pankin myydessä sen???? Se on edelleen pankin, mutta se on ostanut siitä jotenkin oman riskinsä ulos??
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurjimmissa arvioissa on veikattu että korko voisi olla 2028 1%.
ap, muista maksaa vuokra ja lisätä siihen sopimuksen mukainen 3% korotus.
Asuntolainaa jäljellä 12.000 €. En viitsi stressata koronnousuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat?
Miten niin pankki ei ole osapuolena? Pankin kanssahan sopimus allekirjoitetaan? Ja en siis kysele huolissani, vaan sinulla näyttäisi olevan taviksista poikkeavaa tai syvempää tietoa ja aihe kiinnostaa.
ApMuotoilin hieman huonosti. Pankki on tosiaan sillä tavalla osapuoli, että pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen korkoputkesta, joka velvoittaa teitä molempia. Aivan samalla tavalla kun pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen lainasta, joka velvoittaa teitä molempia.
Mutta sillä tavalla pankki ei ole osapuoli, että sillä ei ole omaa rahaa liossa tässä korkoputkessa. Eikä paljon siinä asuntolainassakaan. Kun pankki myöntää lainaa kiinteällä korolla tai korkoputken kanssa, niin ei se ota siinä itse mitään riskiä ja spekuloi voittavansa. Vaan se suojautuu tekemällä markkinoilla sopimukset, jotka neutraloivat pankin riskin.
Kun pankki myöntää lainan kiinteällä korolla, niin käytänössä se kuitenkin lainaa rahaa markkinoilta lyhyellä korolla. Mutta se tekee myös koronvaihtosopimuksen, jolla se poistaa itseltään sen riskin mikä sillä olisi, jos se suoraan myisi lyhyeen korkoon sidottua rahaa eteenpäin pidemmällä korolla. Se etsii siis markkinoilta osapuolen, joka haluaa vaihtaa kiinteäkorkoisen lainan lyhytkorkoiseen ja nämä kaksi tekevät keskenään koronvaihtosopimuksen. Pankki maksaa tuolle osapuolelle kiinteää korkoa ja se toinen osapuoli maksaa pankille lyhyttä korkoa.
Ja tällä sopimuksella on hinta, jonka pankki perii siltä laina-asiakkaalta. Ja vetää siitä vielä välistä. Kiinteäkorkoiset sopimukset kerrotaan laina-asiakkaalle aina kokonaiskorkona. Pankki ei siis kerro mikä on kiinteän koron hinta ja mikä on asiakkaan marginaali. Ei siitä ole vielä kauankaan, kun Suomen ja Saksan valtio on saanut markkinoilta 10-vuotisia lainoja alle 0% korolla. Ja näitä koronvaihtosopimuksiakin (euroswap) on tehty samalla korkotasolla. Pankki on voinut siis vaihtaa sen euribor-lainan 10 vuoden kiinteään korkoon melkein 0% kustannuksella. Siihen päälle laitetaan asiakkaan marginaali ja kun asiakkaalle on tarjottu 10 vuoden kiinteää korkoa 1% korolla, niin kyllä se monille on ollut hyvä diili, jos omaan tilanteeseen sopii se, että on sitten sidottu siihen lainaan seuraavat 10 vuotta.
Tuo korkoputki on monimutkaisempi, en tahdo muistaa näitä johdannaiskuvioita. Mutta sehän muodostetaan ostamalla katto ja myymällä lattia. Lattian myynnistä saaduilla rahoilla ostetaan se katto ja sitten riippuu korkoputken kestosta ja ties sun mistä, kuinka leveäksi se korkoputki muodostuu. Vaikka lattian myynnistä saadaan rahaa, niin toisaalta se lattiasopimus velvoittaa maksamaan vähintään sen sopimuksen mukaista korkoa. Siksi se ei näytä ilmaiselta asiakkaalle päin. Tai voi olla että siihen lattiaan on muilutettu vähän pankin kuluja näiden sopimusten tekemisestä ja maksujen hoitamisesta. Siitä katosta maksetaan sille katto-osapuolelle silloinkin, kun korot on alhaalla ja se toinen osapuoli tienaa niin kauan, kuin korko nousee lattian yli. Sen jälkeen hänellä alkaa mennä kuvio tappiolle.
Joku paremmin korkojohdannaisia muistava/tunteva voisi selostaa tämän korkoputken paremmin. Minulla on näiden opiskelusta jo sen verran aikaa, että tahtoo mennä sekaisin mitkä on osto- ja myynti-optioita näissä kuvioissa. Osakkeiden kohdalla ne on helpompi muistaa ymmärryksen kautta, mutta nyt en jaksa ponnistaa aivoilla näitä korkojohdannaisia.
Pidän itse kuitenkin hyvänä palveluna sitä, että pankilta voi ostaa näitä suojauksia, jos kokee ne tarpeelliseksi. Niitähän voi säätää myös oman tilanteen mukaan vaikkapa niin, että ottaa vain osalle lainaa sen korkoputken. Tai ottaa osan lainasta kiinteällä korolla. Silloin saa säädettyä sen korkoriskin sille tasolle, minkä oma talous kestää, eikä tarvitse murehtia koronnoususta tai toisaalta maksaa sellaisesta suojauksesta, joka on yli oman tarpeen.
Haha, lukekaapa tämä! Eli EI SE PANKKI SIINÄ MITÄÄN RISKIÄ OTA, eikö mene jo jakeluun? Korkoputki maksaa sen, mitä raha pankille NYT maksaa, eikä pankki mieti sitä, saako se rahansa 20 vuoden ajan korkona takaisin! Tajutkaa jo!
Ette tiedä pankkitoiminnassa tarpeeksi ollaksenne tietämässä, että koronnousuympäristössä pankki muka häviää, jos antaa korkosuojan! Se on yksinkertaisten luulottelua, jotka eivät ole päässeet talousasioiden hoitamisessa kauhean pitkälle! :)
Ap
Olet pahasti sekaisin, ja musta on edesvastuutonta että sun lähiomaiset antaa sun hoitaa itse sun omia raha-asioita. Mutta jos olet täysi-ikäinen, niin kai niiden on pakko siihen asti, että saavat sulle edunvalvojan.
Nyt unohda korkokatot, lattiat ja seinät, ja sijottamiset, ja me vaikka kattoon netflixistä jotain rauhottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat?
Miten niin pankki ei ole osapuolena? Pankin kanssahan sopimus allekirjoitetaan? Ja en siis kysele huolissani, vaan sinulla näyttäisi olevan taviksista poikkeavaa tai syvempää tietoa ja aihe kiinnostaa.
ApMuotoilin hieman huonosti. Pankki on tosiaan sillä tavalla osapuoli, että pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen korkoputkesta, joka velvoittaa teitä molempia. Aivan samalla tavalla kun pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen lainasta, joka velvoittaa teitä molempia.
Mutta sillä tavalla pankki ei ole osapuoli, että sillä ei ole omaa rahaa liossa tässä korkoputkessa. Eikä paljon siinä asuntolainassakaan. Kun pankki myöntää lainaa kiinteällä korolla tai korkoputken kanssa, niin ei se ota siinä itse mitään riskiä ja spekuloi voittavansa. Vaan se suojautuu tekemällä markkinoilla sopimukset, jotka neutraloivat pankin riskin.
Kun pankki myöntää lainan kiinteällä korolla, niin käytänössä se kuitenkin lainaa rahaa markkinoilta lyhyellä korolla. Mutta se tekee myös koronvaihtosopimuksen, jolla se poistaa itseltään sen riskin mikä sillä olisi, jos se suoraan myisi lyhyeen korkoon sidottua rahaa eteenpäin pidemmällä korolla. Se etsii siis markkinoilta osapuolen, joka haluaa vaihtaa kiinteäkorkoisen lainan lyhytkorkoiseen ja nämä kaksi tekevät keskenään koronvaihtosopimuksen. Pankki maksaa tuolle osapuolelle kiinteää korkoa ja se toinen osapuoli maksaa pankille lyhyttä korkoa.
Ja tällä sopimuksella on hinta, jonka pankki perii siltä laina-asiakkaalta. Ja vetää siitä vielä välistä. Kiinteäkorkoiset sopimukset kerrotaan laina-asiakkaalle aina kokonaiskorkona. Pankki ei siis kerro mikä on kiinteän koron hinta ja mikä on asiakkaan marginaali. Ei siitä ole vielä kauankaan, kun Suomen ja Saksan valtio on saanut markkinoilta 10-vuotisia lainoja alle 0% korolla. Ja näitä koronvaihtosopimuksiakin (euroswap) on tehty samalla korkotasolla. Pankki on voinut siis vaihtaa sen euribor-lainan 10 vuoden kiinteään korkoon melkein 0% kustannuksella. Siihen päälle laitetaan asiakkaan marginaali ja kun asiakkaalle on tarjottu 10 vuoden kiinteää korkoa 1% korolla, niin kyllä se monille on ollut hyvä diili, jos omaan tilanteeseen sopii se, että on sitten sidottu siihen lainaan seuraavat 10 vuotta.
Tuo korkoputki on monimutkaisempi, en tahdo muistaa näitä johdannaiskuvioita. Mutta sehän muodostetaan ostamalla katto ja myymällä lattia. Lattian myynnistä saaduilla rahoilla ostetaan se katto ja sitten riippuu korkoputken kestosta ja ties sun mistä, kuinka leveäksi se korkoputki muodostuu. Vaikka lattian myynnistä saadaan rahaa, niin toisaalta se lattiasopimus velvoittaa maksamaan vähintään sen sopimuksen mukaista korkoa. Siksi se ei näytä ilmaiselta asiakkaalle päin. Tai voi olla että siihen lattiaan on muilutettu vähän pankin kuluja näiden sopimusten tekemisestä ja maksujen hoitamisesta. Siitä katosta maksetaan sille katto-osapuolelle silloinkin, kun korot on alhaalla ja se toinen osapuoli tienaa niin kauan, kuin korko nousee lattian yli. Sen jälkeen hänellä alkaa mennä kuvio tappiolle.
Joku paremmin korkojohdannaisia muistava/tunteva voisi selostaa tämän korkoputken paremmin. Minulla on näiden opiskelusta jo sen verran aikaa, että tahtoo mennä sekaisin mitkä on osto- ja myynti-optioita näissä kuvioissa. Osakkeiden kohdalla ne on helpompi muistaa ymmärryksen kautta, mutta nyt en jaksa ponnistaa aivoilla näitä korkojohdannaisia.
Pidän itse kuitenkin hyvänä palveluna sitä, että pankilta voi ostaa näitä suojauksia, jos kokee ne tarpeelliseksi. Niitähän voi säätää myös oman tilanteen mukaan vaikkapa niin, että ottaa vain osalle lainaa sen korkoputken. Tai ottaa osan lainasta kiinteällä korolla. Silloin saa säädettyä sen korkoriskin sille tasolle, minkä oma talous kestää, eikä tarvitse murehtia koronnoususta tai toisaalta maksaa sellaisesta suojauksesta, joka on yli oman tarpeen.
Haha, lukekaapa tämä! Eli EI SE PANKKI SIINÄ MITÄÄN RISKIÄ OTA, eikö mene jo jakeluun? Korkoputki maksaa sen, mitä raha pankille NYT maksaa, eikä pankki mieti sitä, saako se rahansa 20 vuoden ajan korkona takaisin! Tajutkaa jo!
Ette tiedä pankkitoiminnassa tarpeeksi ollaksenne tietämässä, että koronnousuympäristössä pankki muka häviää, jos antaa korkosuojan! Se on yksinkertaisten luulottelua, jotka eivät ole päässeet talousasioiden hoitamisessa kauhean pitkälle! :)
ApOlet pahasti sekaisin, ja musta on edesvastuutonta että sun lähiomaiset antaa sun hoitaa itse sun omia raha-asioita. Mutta jos olet täysi-ikäinen, niin kai niiden on pakko siihen asti, että saavat sulle edunvalvojan.
Nyt unohda korkokatot, lattiat ja seinät, ja sijottamiset, ja me vaikka kattoon netflixistä jotain rauhottavaa.
Anteeksi mitä? Miten olen sekaisin? Perustelehan hieman. Olen sanonut, että
1. kiinteä tasaerälaina ei ole mikään korkosuojaus,
2. nyt kannattaa harkita korkosuojaa, etenkin isoihin/pitkiin lainoihin, koska sen saa nyt halvalla vielä
3. on erittäin todennäköistä, että aikana, jonka suojaus pisimmillään kestää, korot nousevat.
4. Perustelen edellisen sillä, jos talouteen tulee hallitsemattomia elementtejä. Niitä LÄHES jo tuli 2007, kun finanssikriisi puhkesi. Seuraavalla kerralla niitä ei ehkä voida estää.
Korkojen noustessa menettää varmasti rahaa, varsinkin jos pitää vain jatkaa lainanmaksua maksusuunnitelman mukaisesti, eikä ole puskureita lyhentää nopeammin (vaikka korkoihin olisikin). Silloin korkosuojauksen ottanut VOITTAA rahaa.
Tässä on sekaista mikä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat?
Miten niin pankki ei ole osapuolena? Pankin kanssahan sopimus allekirjoitetaan? Ja en siis kysele huolissani, vaan sinulla näyttäisi olevan taviksista poikkeavaa tai syvempää tietoa ja aihe kiinnostaa.
ApMuotoilin hieman huonosti. Pankki on tosiaan sillä tavalla osapuoli, että pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen korkoputkesta, joka velvoittaa teitä molempia. Aivan samalla tavalla kun pankki on tehnyt sinun kanssa sopimuksen lainasta, joka velvoittaa teitä molempia.
Mutta sillä tavalla pankki ei ole osapuoli, että sillä ei ole omaa rahaa liossa tässä korkoputkessa. Eikä paljon siinä asuntolainassakaan. Kun pankki myöntää lainaa kiinteällä korolla tai korkoputken kanssa, niin ei se ota siinä itse mitään riskiä ja spekuloi voittavansa. Vaan se suojautuu tekemällä markkinoilla sopimukset, jotka neutraloivat pankin riskin.
Kun pankki myöntää lainan kiinteällä korolla, niin käytänössä se kuitenkin lainaa rahaa markkinoilta lyhyellä korolla. Mutta se tekee myös koronvaihtosopimuksen, jolla se poistaa itseltään sen riskin mikä sillä olisi, jos se suoraan myisi lyhyeen korkoon sidottua rahaa eteenpäin pidemmällä korolla. Se etsii siis markkinoilta osapuolen, joka haluaa vaihtaa kiinteäkorkoisen lainan lyhytkorkoiseen ja nämä kaksi tekevät keskenään koronvaihtosopimuksen. Pankki maksaa tuolle osapuolelle kiinteää korkoa ja se toinen osapuoli maksaa pankille lyhyttä korkoa.
Ja tällä sopimuksella on hinta, jonka pankki perii siltä laina-asiakkaalta. Ja vetää siitä vielä välistä. Kiinteäkorkoiset sopimukset kerrotaan laina-asiakkaalle aina kokonaiskorkona. Pankki ei siis kerro mikä on kiinteän koron hinta ja mikä on asiakkaan marginaali. Ei siitä ole vielä kauankaan, kun Suomen ja Saksan valtio on saanut markkinoilta 10-vuotisia lainoja alle 0% korolla. Ja näitä koronvaihtosopimuksiakin (euroswap) on tehty samalla korkotasolla. Pankki on voinut siis vaihtaa sen euribor-lainan 10 vuoden kiinteään korkoon melkein 0% kustannuksella. Siihen päälle laitetaan asiakkaan marginaali ja kun asiakkaalle on tarjottu 10 vuoden kiinteää korkoa 1% korolla, niin kyllä se monille on ollut hyvä diili, jos omaan tilanteeseen sopii se, että on sitten sidottu siihen lainaan seuraavat 10 vuotta.
Tuo korkoputki on monimutkaisempi, en tahdo muistaa näitä johdannaiskuvioita. Mutta sehän muodostetaan ostamalla katto ja myymällä lattia. Lattian myynnistä saaduilla rahoilla ostetaan se katto ja sitten riippuu korkoputken kestosta ja ties sun mistä, kuinka leveäksi se korkoputki muodostuu. Vaikka lattian myynnistä saadaan rahaa, niin toisaalta se lattiasopimus velvoittaa maksamaan vähintään sen sopimuksen mukaista korkoa. Siksi se ei näytä ilmaiselta asiakkaalle päin. Tai voi olla että siihen lattiaan on muilutettu vähän pankin kuluja näiden sopimusten tekemisestä ja maksujen hoitamisesta. Siitä katosta maksetaan sille katto-osapuolelle silloinkin, kun korot on alhaalla ja se toinen osapuoli tienaa niin kauan, kuin korko nousee lattian yli. Sen jälkeen hänellä alkaa mennä kuvio tappiolle.
Joku paremmin korkojohdannaisia muistava/tunteva voisi selostaa tämän korkoputken paremmin. Minulla on näiden opiskelusta jo sen verran aikaa, että tahtoo mennä sekaisin mitkä on osto- ja myynti-optioita näissä kuvioissa. Osakkeiden kohdalla ne on helpompi muistaa ymmärryksen kautta, mutta nyt en jaksa ponnistaa aivoilla näitä korkojohdannaisia.
Pidän itse kuitenkin hyvänä palveluna sitä, että pankilta voi ostaa näitä suojauksia, jos kokee ne tarpeelliseksi. Niitähän voi säätää myös oman tilanteen mukaan vaikkapa niin, että ottaa vain osalle lainaa sen korkoputken. Tai ottaa osan lainasta kiinteällä korolla. Silloin saa säädettyä sen korkoriskin sille tasolle, minkä oma talous kestää, eikä tarvitse murehtia koronnoususta tai toisaalta maksaa sellaisesta suojauksesta, joka on yli oman tarpeen.
Haha, lukekaapa tämä! Eli EI SE PANKKI SIINÄ MITÄÄN RISKIÄ OTA, eikö mene jo jakeluun? Korkoputki maksaa sen, mitä raha pankille NYT maksaa, eikä pankki mieti sitä, saako se rahansa 20 vuoden ajan korkona takaisin! Tajutkaa jo!
Ette tiedä pankkitoiminnassa tarpeeksi ollaksenne tietämässä, että koronnousuympäristössä pankki muka häviää, jos antaa korkosuojan! Se on yksinkertaisten luulottelua, jotka eivät ole päässeet talousasioiden hoitamisessa kauhean pitkälle! :)
Ap
Joo näin se on! Pankit on liikkeellä silleen carpe diem hengessä, ei ne mieti, saako rahojaan takaisin 20 vuoden piiitkääällä aikajänteellä! Ja ei ne näin toimien mitään riskiä ota!!
Mulle jankattiin vuonna 2005 kun otin kakkoskämpän lainan, että pitää ottaa vähintään korkokatto, mutta ainakin korkosuoja. Silloin asiassa oli vielä aavistuksen perääkin, koska oman lainani korkokulut oli muistaakseni jotain 4 pros, kun sain hyvin neuvoteltu, kun ne yleensä oli jotain 4,5-5 pros.
En ottanut, vaan otin tasaerälainan ajatuksella, että jos pahimmin käy, venyköön laina-aika.
Arvatkaas harmittaisko nyt 17 v jälkeen, jos olisin maksellut 100-150 kk ylimääräistä...
Ja ihan todellinen korkojen nousu on nyt huomattavasti epätodennäköisempää. Siis enemmän kuin 1 pros.
Ei se ole korkeariskinen, vaikka se on erityisrahasto. Se on samalla tavalla riskinen, kuin sijoitusten pito osakkeissa ylipäätään. Nytkin siellä on sijoituksia yrityksiin, joilla on jo olemassa sopimuksissa inflaatiokertoimia joilla palvelujen hintoja nostetaan, olikohan näitä REIT’ejä Jenkeissä.
Osakkeiden hintalaskut ovat sillälailla eri asia, kuin lainan koronnousu, että osakkeita ei ole pakko myydä p*skaan aikaan, mutta korko pitää maksaa, jos se nousee. En pidä yhtään sen tyyppisistä riskeistä :)
Ap