Hei kaikki tasaerälainan ottaneet ilman korkosuojaa! Kun korot nousevat, ette ole suojassa

Vierailija kirjoitti:

AP puhuu ilmeisesti sellaisesta tilanteesta, jossa lainan korko on yli 20%.

Sellaiseen jos päädytään, on ihan jokainen lainansa kanssa vaikeuksissa. Tasaerän maksajat saisivat käytännössä lyhennysvapaata tai maksaisivat hyvin pieniä lyhennyksiä.

Muilla olisi vaikeampaa kun lainakulut nousisivat valtavaksi.

Sellaisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tämä nykyinen nollakorkojen aika on poikkeuksellisen, vaikka onkin jatkunut pitkään.

Millälailla ”muilla olisi vaikeampaa”? Yhtälaillahan tasaerälainassa olisi mukana ne sairaat korot. Ja siis ei niillä, joilla on korkokatto olisi tuossakaan tilanteessa yhtään nykyistä vaikeampaa, tai ei ainakaan nykyistä juurikaan isompaa korkoa. Itselläni on nyt 1,7% kokonaiskorko (kulutusluotto kyseessä, ei asuntolaina) ja se voi nousta max. 2,1%:iin. Toki 14 vuoden ajan, sen jälkeen olisi laina hyvä olla aika pienenä, jos korkoympäristö on tuota luokkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän lainoihin (paitsi kiinteäkorkoisiin) voi ihan vapaasti ja kuluitta tehdä lisälyhennyksiä, jos alkaa tuntua siltä, että maksuaika on liian pitkä.

No tätähän nämä kiinteän tasaerän muka fiksuuksissaan valinneet haluavat viimeiseen asti välttää.

Mistä niin päättelet?

Ainakin kun lukee luotonantajien sivuja, joissa kuvaillaan eri lainamalleja, niin tuo on se pääsyy tarjota jollekin kiinteää tasaerää. Nyt tarkoitan siis nimenomaan kiinteää tasaerää.

Ap

Tasaerässä on vaan se hyvä puoli, että voi tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä. Sinun suosimaan ei voi.

Eri

Alkaapa olla talo ihan kohta maksettu. Vuokraan sitten ihan ensitöikseen kämpän Aurinkorannikolta.

"Jos viitekorko nousee, laina-aika pitenee. Takaisinmaksuerä on kuitenkin aina vähintään koron suuruinen."

Tarkoittaa sitä, että kun korko tarpeeksi paljon nousee niin laina-aika ei enää jousta pidemmäksi. Kannattaa tarkkaan laskea mitä se tarkoittaa oman lainan kohdalla. Kuinka paljon pelivaraa todellisuudessa on käytettävissä?

Aktia tarjosi ainakin viime kesällä vielä noin 0,5-0,6% kiinteää 10v lainaa, sisältäen marginaalin.

Ehdot oli kyllä tiukat, ei ylimääräisiä lyhennyksiä ja ennenaikaisesta takaisinmaksusta (esim asunnon myynti) joutuu maksamaan sakkoa.

Lainan koko 350te, maksuaika 20v (josta eka 10v kiinteää) ja vakuutena 500te osakehuoneisto Helsingissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän lainoihin (paitsi kiinteäkorkoisiin) voi ihan vapaasti ja kuluitta tehdä lisälyhennyksiä, jos alkaa tuntua siltä, että maksuaika on liian pitkä.

No tätähän nämä kiinteän tasaerän muka fiksuuksissaan valinneet haluavat viimeiseen asti välttää.

Mistä niin päättelet?

Ainakin kun lukee luotonantajien sivuja, joissa kuvaillaan eri lainamalleja, niin tuo on se pääsyy tarjota jollekin kiinteää tasaerää. Nyt tarkoitan siis nimenomaan kiinteää tasaerää.

Ap

Pääsyy kiinteään tasaerään on se, että halutaan pitää kulut ennakoitavissa. En minä ainakaan haluaisi joka kuukausi joutua arvailemaan asumiskulujeni määrää.

Jos niin käy, niin pitänee myydä sijoitusasunto, jotta saa sillä rahalla maksettua lainan pois. 

Mutta ei, en usko, että niin käy. Keskuspankki on nykyään niin paljon tarkempi kuin 80-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle on ihan sama vaikka maksaisin kuolemaani saakka tuota lainaa. Jotain asuminen maksaa aina.

Ja tätä taloa ei myydä. Sen olen havainnut tosin vasta pitkästi 5vuoden asumisen jälkeen.

Aika jännä ajatus, kun kuitenkin ottamalla annukteettilainaan korkosuojauksen noin ei todellakaan tarvitsisi käydä vaikka korot nousisivatkin ja lisäksi maksaisit pankille paljon vähemmän, kuin jos korot nousevat. Miten sä eläkkeestäs maksat saman suuruisia menoja asumisesta, kuin nyt?

Saat sen kuulostamaan siltä kuin vaihtoehtosi ei maksaisi mitään. Korot sahaavat aina, aika näyttää kula voittaa.

No ei se nyt paljon mitään maksakaan! Vieläkin saisi 200 000€:n kokoiseen lainaan korkosuojauksen noin 70-80€:lla kuussa! Mikähän siinä on korkokattona, itselläni on 2,1% kun viime kesänä otin 14 vuodeksi ja lisäksi silloin korkosuojauksen hinta tuli 41€/kk.

Ja siis pointtini oli, että ei kiinteä tasaerä ole mikään suojautuminen koronnousuilta! Kun niin moni kirjoitti sen perusteluksi sille, ettei ole huolissaan korkojen noususta!

Luuletko että pankeissa ei huolella arvioida, millaiset korkojen nousut ovat todennäköisiä ja sitten vielä huolellisemmin lasketa korkokattojen hintoja niin, että pankin tappiolle joutuminen on käytännössä mahdotonta?

Miten he pystyvät tulevaisuutta ennustamaan, kun ei kukaan pysty? Kuvitteletko sinä, että heillä on jokin kristallipallo, jolla he tietävät, että ei, korkotaso pysyy nykyisenä seuraavat 5, 10 tai 14 vuotta?

Ei ole.

Lisäksi korot laskettiin miinukselle nimenomaan siksi, että pankit tuputtaisivat lainaa ihan kenelle tahansa sitä vain haluaa ottaa, jotta ”inflaatio kiihtyisi ja talous virkoaisi”.

Pankit ovat siis käytännössä pakotettuja antamaan lainoja ja ilmeisesti antavat niitä nyt halvalla ilman huolta huomisesta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän lainoihin (paitsi kiinteäkorkoisiin) voi ihan vapaasti ja kuluitta tehdä lisälyhennyksiä, jos alkaa tuntua siltä, että maksuaika on liian pitkä.

No tätähän nämä kiinteän tasaerän muka fiksuuksissaan valinneet haluavat viimeiseen asti välttää.

Mistä niin päättelet?

Ainakin kun lukee luotonantajien sivuja, joissa kuvaillaan eri lainamalleja, niin tuo on se pääsyy tarjota jollekin kiinteää tasaerää. Nyt tarkoitan siis nimenomaan kiinteää tasaerää.

Ap

Pääsyy kiinteään tasaerään on se, että halutaan pitää kulut ennakoitavissa. En minä ainakaan haluaisi joka kuukausi joutua arvailemaan asumiskulujeni määrää.

Saman asian voi tehdä korkoputkella tai korkokatolla. Kun otin viime kesänä korkokaton, sitä maksetaan lainan ohessa ja jos maksan lainan ennenaikaisesti pois, en joudu maksamaan korkosuojausesta mitään sen enempää, kuin siihen päivään saakka, eli mitään könttähintaa sillä ei ollut.

Toki erä voi nykyisestä nousta vielä 100-150€/kk, mutta ei 14 vuoden aikana sen enempää, senttiäkään. Eli en kutsuisi kiinteää tasaerälainaa turvakseni korkojen nousua ajatellen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän lainoihin (paitsi kiinteäkorkoisiin) voi ihan vapaasti ja kuluitta tehdä lisälyhennyksiä, jos alkaa tuntua siltä, että maksuaika on liian pitkä.

No tätähän nämä kiinteän tasaerän muka fiksuuksissaan valinneet haluavat viimeiseen asti välttää.

Mistä niin päättelet?

Ainakin kun lukee luotonantajien sivuja, joissa kuvaillaan eri lainamalleja, niin tuo on se pääsyy tarjota jollekin kiinteää tasaerää. Nyt tarkoitan siis nimenomaan kiinteää tasaerää.

Ap

Minun kiinteä tasaeräni tarkoittaa sitä minimimäärää, mikä pankille pitää maksaa kuukausittain.

Enemmän voi, saa ja olen maksanut. 

Tasaerä suojaa siinä mielessä, että kuukausittaiset lyhennykset eivät räjähdä koronnousun seurauksena. Kokonaissumma ja laina-aika nousee koronnousun seurauksena.

Tiesitkö muuten, että pankki voi irtisanoa korkokattosopimuksen tarpeen vaatiessa?

Kannattaa siis lukea sopimus tarkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ongelma siinä on niin kauan kun inflaatio syö velan? Ja sitähän se 5% tekee.

Eikö siinä ole se ongelma, että jos tulot eivät nouse samaa tahtia, on vaikeampi joka tapauksessa maksaa lainaa?

Näinhän se on. Mies sai viime kesänä 5% palkankorotuksen, vaikka jo aiemmin oli varoiteltu että ei voida palkkaa enää nostaa, kun tulee firman määrittelemä yläraja vastaan. No olihan se kiva, että siitä huolimatta sai vielä 5% korotuksen. Mutta totuushan on, että puolet tuosta menee veroihin ja vain 2,5% jää itselle. 

Pankit laskevat lainaneuvotteluissa, että lainanhoito saisi olla korkeintaan 40% nettotuloista. Stressitesti tehdään 25 vuoden laina-ajalla ja 6% korolla ja tämä stressitesti on kai ihan lakisääteinen tai ainakin Finanssivalvonnan suositus, jota pankit kyllä noudattavat. Jos se laina on mitoitettu niin, että normaalissa tilanteessa siihen riittää 40% nettotuloista, niin onhan siinä pelivaraa korkojen nousuun ja inflaatioon (muiden menojen kasvamiseen). Toki se voi sitten tarkoittaa, että joutuu sitten muista menoista nipistämään, jos lainanhoito alkaa haukata isomman osan budjetista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensähän lainoihin (paitsi kiinteäkorkoisiin) voi ihan vapaasti ja kuluitta tehdä lisälyhennyksiä, jos alkaa tuntua siltä, että maksuaika on liian pitkä.

No tätähän nämä kiinteän tasaerän muka fiksuuksissaan valinneet haluavat viimeiseen asti välttää.

Mistä niin päättelet?

Ainakin kun lukee luotonantajien sivuja, joissa kuvaillaan eri lainamalleja, niin tuo on se pääsyy tarjota jollekin kiinteää tasaerää. Nyt tarkoitan siis nimenomaan kiinteää tasaerää.

Ap

Minun kiinteä tasaeräni tarkoittaa sitä minimimäärää, mikä pankille pitää maksaa kuukausittain.

Enemmän voi, saa ja olen maksanut. 

Tasaerä suojaa siinä mielessä, että kuukausittaiset lyhennykset eivät räjähdä koronnousun seurauksena. Kokonaissumma ja laina-aika nousee koronnousun seurauksena.

Tiesitkö muuten, että pankki voi irtisanoa korkokattosopimuksen tarpeen vaatiessa?

Kannattaa siis lukea sopimus tarkkaan.

Miten niin pankki voi irtisanoa korkokattosopimuksen?

Minä otin ennen lainanottoa selvää siitä, voiko pankki vaatia lainaa maksettavaksi takaisin asap, mutta se olisi lähinnä varmaan tilanteessa, jossa pankki kaatuu, mahdollista.

Siellä ei mielestäni ollut muita pykäliä joissa korkosuojauksen poisto tapahtuisi matalammin oikeuksin. Mitä sanamuotoa tarkoitat?

Otin velan OP:stä, se on maailman vakavaraisimpia pankkeja (katso Bloombergin listaus, oliko vuodelta 2017 vai 2015), ainoa euroopasta top kympissä, lisäksi se pelatstetaan suomalaisena pankkina varmimmin, jos all else fails.

Joten en usko, että korkokattoani murennetaan tilanteissa, joita voimme tulla näkemään. Mietin asiaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP puhuu ilmeisesti sellaisesta tilanteesta, jossa lainan korko on yli 20%.

Sellaiseen jos päädytään, on ihan jokainen lainansa kanssa vaikeuksissa. Tasaerän maksajat saisivat käytännössä lyhennysvapaata tai maksaisivat hyvin pieniä lyhennyksiä.

Muilla olisi vaikeampaa kun lainakulut nousisivat valtavaksi.

Sellaisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tämä nykyinen nollakorkojen aika on poikkeuksellisen, vaikka onkin jatkunut pitkään.

Millälailla ”muilla olisi vaikeampaa”? Yhtälaillahan tasaerälainassa olisi mukana ne sairaat korot. Ja siis ei niillä, joilla on korkokatto olisi tuossakaan tilanteessa yhtään nykyistä vaikeampaa, tai ei ainakaan nykyistä juurikaan isompaa korkoa. Itselläni on nyt 1,7% kokonaiskorko (kulutusluotto kyseessä, ei asuntolaina) ja se voi nousta max. 2,1%:iin. Toki 14 vuoden ajan, sen jälkeen olisi laina hyvä olla aika pienenä, jos korkoympäristö on tuota luokkaa.

Tasaerälainalaisille tulee maksettavaksi ne sairaat korot ihan yhtä lailla kuin muillekin, mutta vasta myöhemmin, kun taas niillä muilla katastrofi iskee heti. Siksi ne muut ovat välittömässä pulassa kun taas tasaeräläisillä on enemmän aikaa järjestellä asiansa uuden tilanteen mukaisiksi.

Sanon tässä nyt, etät itselläni on sekä tasaerälainoja että annuiteetteja, ja sitten vielä yksi sellainen, missä on tasaerälyhennykset  kymmenenä kuukautena vuodessa ja korot maksetaan erikseen kaksi kertaa vuodessa.

Silloin kun ensimmäistä asuntolainaa hankimme, niin korot olivat 5% luokkaa. Nyt ollaan jo vuosia menty erittäin peinillä korkokuluilla. Aikanaan sovittiin ap kehuma tasaerälyhennys ja summa on 1100€ kuussa. Tällä hetkellä korkojen osuus tuosta on vajaa 40€, joten laina lyhenee erittäin mukavaa tahtia. 

Korot saavat nousta aika paljon ennen kuin alkaa ahdistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä ongelma siinä on niin kauan kun inflaatio syö velan? Ja sitähän se 5% tekee.

Eikö siinä ole se ongelma, että jos tulot eivät nouse samaa tahtia, on vaikeampi joka tapauksessa maksaa lainaa?

Näinhän se on. Mies sai viime kesänä 5% palkankorotuksen, vaikka jo aiemmin oli varoiteltu että ei voida palkkaa enää nostaa, kun tulee firman määrittelemä yläraja vastaan. No olihan se kiva, että siitä huolimatta sai vielä 5% korotuksen. Mutta totuushan on, että puolet tuosta menee veroihin ja vain 2,5% jää itselle. 

Pankit laskevat lainaneuvotteluissa, että lainanhoito saisi olla korkeintaan 40% nettotuloista. Stressitesti tehdään 25 vuoden laina-ajalla ja 6% korolla ja tämä stressitesti on kai ihan lakisääteinen tai ainakin Finanssivalvonnan suositus, jota pankit kyllä noudattavat. Jos se laina on mitoitettu niin, että normaalissa tilanteessa siihen riittää 40% nettotuloista, niin onhan siinä pelivaraa korkojen nousuun ja inflaatioon (muiden menojen kasvamiseen). Toki se voi sitten tarkoittaa, että joutuu sitten muista menoista nipistämään, jos lainanhoito alkaa haukata isomman osan budjetista.

Ei ne kaikille tee. Esim. itselleni ei ole tehty koskaan, koska mulla on aina antaa täydet vakuudet ja niihin on aina jäänyt vielä varaakin.

Toki tällainen lainanottaja itse tietää, että jos lainasta ei selviydy, pankki ottaa muutakin varallisuutta, kuin lainalla hankittua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP puhuu ilmeisesti sellaisesta tilanteesta, jossa lainan korko on yli 20%.

Sellaiseen jos päädytään, on ihan jokainen lainansa kanssa vaikeuksissa. Tasaerän maksajat saisivat käytännössä lyhennysvapaata tai maksaisivat hyvin pieniä lyhennyksiä.

Muilla olisi vaikeampaa kun lainakulut nousisivat valtavaksi.

Sellaisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tämä nykyinen nollakorkojen aika on poikkeuksellisen, vaikka onkin jatkunut pitkään.

Millälailla ”muilla olisi vaikeampaa”? Yhtälaillahan tasaerälainassa olisi mukana ne sairaat korot. Ja siis ei niillä, joilla on korkokatto olisi tuossakaan tilanteessa yhtään nykyistä vaikeampaa, tai ei ainakaan nykyistä juurikaan isompaa korkoa. Itselläni on nyt 1,7% kokonaiskorko (kulutusluotto kyseessä, ei asuntolaina) ja se voi nousta max. 2,1%:iin. Toki 14 vuoden ajan, sen jälkeen olisi laina hyvä olla aika pienenä, jos korkoympäristö on tuota luokkaa.

Miten ei olisi vaikeampaa jos yhtäkkiä lainan maksut nousisivat satoja euroja? Aika harvalla on kovin paljon mahdollisuutta joustaa kuukausikuluissaan.

En usko hetkeäkään että edes mikään korkokatto pitää jos korot nousevat merkittävästi. Pankit ovat ennenkin muuttaneet sopimuksia yksipuolisesti.

Tekevät sen varmasti asuntolainojenkin kanssa jos kokevat sen tarpeellisiksi. Lähettävät vaan asiakkaille kirjeet, joissa ilmoitetaan että syistä x, y ja z korkokattoa nostetaan n prosenttiyksikköä ylöspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AP puhuu ilmeisesti sellaisesta tilanteesta, jossa lainan korko on yli 20%.

Sellaiseen jos päädytään, on ihan jokainen lainansa kanssa vaikeuksissa. Tasaerän maksajat saisivat käytännössä lyhennysvapaata tai maksaisivat hyvin pieniä lyhennyksiä.

Muilla olisi vaikeampaa kun lainakulut nousisivat valtavaksi.

Sellaisesta ollaan kuitenkin vielä kaukana. Tämä nykyinen nollakorkojen aika on poikkeuksellisen, vaikka onkin jatkunut pitkään.

Millälailla ”muilla olisi vaikeampaa”? Yhtälaillahan tasaerälainassa olisi mukana ne sairaat korot. Ja siis ei niillä, joilla on korkokatto olisi tuossakaan tilanteessa yhtään nykyistä vaikeampaa, tai ei ainakaan nykyistä juurikaan isompaa korkoa. Itselläni on nyt 1,7% kokonaiskorko (kulutusluotto kyseessä, ei asuntolaina) ja se voi nousta max. 2,1%:iin. Toki 14 vuoden ajan, sen jälkeen olisi laina hyvä olla aika pienenä, jos korkoympäristö on tuota luokkaa.

Tasaerälainalaisille tulee maksettavaksi ne sairaat korot ihan yhtä lailla kuin muillekin, mutta vasta myöhemmin, kun taas niillä muilla katastrofi iskee heti. Siksi ne muut ovat välittömässä pulassa kun taas tasaeräläisillä on enemmän aikaa järjestellä asiansa uuden tilanteen mukaisiksi.

Sanon tässä nyt, etät itselläni on sekä tasaerälainoja että annuiteetteja, ja sitten vielä yksi sellainen, missä on tasaerälyhennykset  kymmenenä kuukautena vuodessa ja korot maksetaan erikseen kaksi kertaa vuodessa.

Se ei ole mikään pelastus jos ja kun tämä talous romahtaa omaan mahdottomuuteensa. Korot voivat silloin nousta vaikka yhdessä yössä 10%, ei sitä kukaan voi sanoa, että ei ole mahdollista. Kaikki on mahdollista.

En vain tajua, kuka näkee kiinteän tasaerän jotenkin suojana koronnousulta. Se ei ole sitä, kuin tavallaan, jos korot nousevat max 5%. Ja jos on iso laina niin silloin jo koronnousu 4%:iin tullee kalliimmaksi kuin ottaa korkosuojaus NYT.

Tietenkin osa ei halua korkosuojausta, koska säästää rahaa koronnousun varalle, mutta en siinäkään tapauksessa tajua, että missä se säästö sitten on, jos korot todella nousevat? Hehän tulevat silloin maksamaan lainastaan enemmän. Kuulostaa minusta todella typerältä.

Parempi tuokin kuin ylihinnoiteltu korkokatto sen varalta että korot vielä joskus nousevat nollan yläpuolelle.

Oma tasaeräni pysyy samankokoisena vaikka korot nousisivatkin. Siksi sitä kutsutaan tasaeräksi.

Vierailija kirjoitti:

Me on nautittu nyt älyttömän halvasta lainasta kymmenen vuotta. Samalla on pantu ylimääräiset rahat jemmaan ja poikimaan ja sitä on nyt kertynyt sen verran, että voitaisiin maksaa koko laina pois, vaikka laina-aikaa on jäljellä vielä toiset kymmenen vuotta. Tässä korkotilanteessa sitä ei vielä kannata tehdä, mutta heti kun korot ampaisevat nousuun, voidaan maksaa loppu laina pois. 

Meillä sama.

Rahastotuotto on sen verran että kattaa tällä hetkellä reilusti kuoletuksen + koron eli maksaa ns itsensä. Jos tuosta reippaasti lähtee nousemaan niin maksetaan pois. Meillä on 12kk euribor joten katsotaan sitten marraskuussa mitä tehdään, siihen saakka korko pysyy vakaana:) Vähän kuin sähkösoppari, 2v niin ei tarvitse murehtia hintojen nousua jatkuvasti!