Kerrotaan työttömyyden hyviä puolia

oma aika

Saa valvoa niin myöhään kujin huvittaa ja nousta seuraavana aamuna sängystä milloin huvittaa. Etenkin talvella mukavaa :)

Aikaa harrastaa ja kehittää itseään.

Saa nukkua pitkään, maata kesällä rannalla ja talvella lämpimässä peiton alla, voi kattella päivät pitkät leffoja....

Ellei ole säästössä isoja summia rahaa, niin saa aina mukavia jännitysmomentteja kun odottelee tukirahoja saapuvaksi. Erityistä jännitystä ja draamaa luovat seuraavat aiheet: olenko minä oikeutettu, saanko yhtään mitään? Sekä MITÄ VITTUA?!? Sossumassien piti tulla tänään, missä ne viipyy, ja erityisesti MIKSI?

Saa ilmasta rahaa eikä tarvii tehä mitään.
T.Työtön jo 7 vuotta

Itsetunto pysyy parempana, kun ei tarvitse jatkuvasti kohdata itseään paljon parempia ihmisiä.

T. Kotonaan viihtyvä huono ja ruma ihminen

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 13:25"]

Saa ilmasta rahaa eikä tarvii tehä mitään. T.Työtön jo 7 vuotta

[/quote] Ei työttömyyspäivärahaa mitään ilmaista rahaa ole, sillä kyllä minä ainakin olen töissä ollessani vuosia maksellut palkoistani veroja ja ammattijärjestön jäsenmaksuja sekä vakuutuksia, että saisin sitten itselleni takaisin päin, kun olen työttömänä.

Ei tarvi stressata töihin menemisestä

[quote author="Vierailija" time="29.06.2015 klo 13:32"]

Itsetunto pysyy parempana, kun ei tarvitse jatkuvasti kohdata itseään paljon parempia ihmisiä.

T. Kotonaan viihtyvä huono ja ruma ihminen

[/quote] On meitä kauniitakin työttömiä, ja ihan hyviä, parempiakin kuin töissä olevat, ja minä nautin siitä kun ei tarvitse tavata niitä itseäni rumempia ja huonompia kateellisia ja katkeria ihmisiä päivittäin. Ne vasta rasittavia ovat, jotka yrittävät pönkittää omaa huonouttaan itseään parempiensa kustannuksella.

Ikuinen loma=paratiisi

Voi olla rauhassa kotona vaikka viikon käymättä suihkussa.

Sorry, ei yhtään mitään hyvää minulle. Vihaan tätä työttömyyttä. Minulle töissäolo on enemmänkin elämänlaadullinen ja sosiaalinen asia. Raha tulee toisena, mutta sekin tärkeä. Onneksi PÄÄSEN töihin elokuussa vuoden "kidutuksen" jälkeen. On minulla harrastuksia ja teen vapaaehtoistyötä, mutta silti haluan TÖIHIN! Ikää on "vasta" 44v. ja uskon, että eläkkeellä (vaikkas 67v.-) voin sitten nauttia "toimettomuudesta".

MVoi palata lapsuuteen ja tehdä kaikkea sitä mistä tyttöikäisenä nautti: piirrellä, laulaa, kirjoittaa, lukea, ommella. Ei tule heitettyä ruokaa roskiin, vaan kaikki tulee käytettyä loppuun - esim. sämpylätaikinaan voi laittaa melkein mitä vain.

Olen nyt töissä mutta elin todella pitkään minimituloilla (en hakenut edes sossusta rahaa). Ihmeen hyvin sitä selvisi eikä se ainakaan minun itsetuntooni tehnyt mitään kolausta. Suurin ongelma on asuminen, sillä täällä pääkaupunkiseudulla asuessa melkein kaikki rahat menee siihen. Mutta jos asumisen jotenkin handlaa, niin voi nauttia täysin siemauksin työttömän vapaudesta.

Puhuinkin vain omasta puolestani, eli oma itsetuntoni pysyy parempana, kun ei tarvitse kohdata todellisuutta, eli sijoittaa itseäni muiden joukkoon ja nähdä, mille tasolle heihin verrattuna sijoitun ulkonäöllisesti ja muutenkin. En ole nyt varma, sisälsikö viestisi minua kohtaan piruilua vai ei.

Tuo oli siis vastaus viestiin 11.

– 16

Ei tarvitse sietää patalaiskoja ja märiseviä työtovereita, jotka haluavat teettää kaikki työnsä ja kuukausien laiminlyönnit määräaikaisella.

Mukavaa, että joku vielä jaksaa etsiä tästä hyviä puolia. Itse en löydä paljoa, sillä kaikkia vertaa jatkuvasti siihen mitä hyviä puolia olisi siinä jos joku minut palkkaisi. Vähän sama kun kannustaisi lisääntymiskyvyttömiä ihmisiä miettimään miten kivaa se on kun saa nukkua aamulla pitkään jne. 

Voi keskittyä täysillä harrastuksiin ja luonnossa liikkumiseen. Katsoa kaikki sarjat mitkä jäi katsomatta ja lukea kaikki kirjat mitkä jäi lukematta töissä olessa. Opetella neulomaan, virkkaamaan, ompelemaan ja kokkaamaan ja samalla vaikka opiskella. 

Noh... Oma verrantoalustani on nollasopimus, joten siihen nähden vastaus on helppo: on (nollasopimukseen verrattuna) suurempi varmuus ja mahdollisuus jäsennellä päiväänsä vähän pidemmälle ja rakentaa päivärytmiä, kun ei tarvitse seisoa eteisessä puhelin kourassa, koska komennetaan töihin (ja tulotaso on silti sama kuin työttömänä).