Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ystävä kateellinen mun palkasta ja elintasosta, mitä tehdä?

Vierailija
28.06.2015 |

Olemme tunteneet parhaan ystäväni kanssa yläasteelta saakka. Nyt ollaan kolmikymppisiä ja edelleen tosi hyviä ystäviä. Meillä on muuten mielestäni kaikki hyvin ystävyyssuhteessamme, mutta ystäväni on myöntänyt olevansa kateellinen siitä, miten "paljon" minä tienaan ja kuinka pystyn sitten elämään parempaa elintasoa. Hän tuo usein esille sen, kuinka epäreiluksi kokee, että minä saan niin hyvää palkkaa ja hän raataa pienellä palkalla raskaassa työssä...

Mä en ole kertonut edes tarkkaan palkkaani hänelle. Saan kyllä enemmän kuin hän, mutta en mitenkään olennaisesti enemmän. Verotus vielä pitää huolen siitä, että nettona ei tuloissamme ole paljonkaan eroa. Ystäväni ei vain tätä tajua, vaan muistelee joskus kuulleensa, että bruttopalkkani olisi tuplasti suurempi kuin hänen peruspalkkansa (jonka päälle tulee hänellä iso osa erilaisia lisiä). Toiseksi, mielestäni palkkani määrä ei ole mikään olennainen juttu eikä varsinaisesti edes kuulu hänelle, joten en haluaisi siitä puhua sen enempää. En leveile rahoillani, ainoastaan hankin yleensä kalliimpia juttuja (esim. design-huonekaluja ja asusteita), mutta säästän niihin eikä kyse nyt ole mistään sellaisesta, että mulla olisi 10 samannäköistä Vuittonia eteisen kaapissa...

Ystäväni taas törsää rahaa koko ajan, mutta sellaiseen edullisempaan tavaraan, ja se ei tietenkään kestä kauan ja sitten pitää taas olla ostamassa uutta. Hän valittelee, ettei hänellä ole varaa kalliisiin merkkilaukkuihin tai kunnon autoon tai uuteen iPhoneen.

Kyse ei siis ole siitä, että mä tienaisin jotenkin järkyttävän hyvin, vaan siitä, että olen säästäväinen ja kulutan määrällisesti vähän, mutta kalliimpiin ja laadukkaisiin juttuihin. Siksi mä koen myös epäreiluna hänen kateutensa, koska teen kovasti töitä ja ansaitsen rahani itse ja päätän siitä, mihin ne käytän - mahdollisuuksieni mukaan. Aivan niin kuin hänkin. Miten tällaisesta kateudesta pääsisi eroon, miten asiasta vois alkaa puhua?

 

 

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun kerta olette tosi hyviä ystäviä niin rohkeasti vaan alat puhuun asiasta. Kyllä se siitä.

Vierailija
2/5 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkikaa toisianne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ota loparit. Fattan rahoilla ei tarvi pelätä leveilevänsä. 

Vierailija
4/5 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sano ystävällise että kannattaa tutkia verolaskuria. Mistään isoista eroista ei nettopalkoissa ole kyse, varsinkaan kahden naisen välillä. Ystävä kuulostaa vähän sivistymättömältä ja tämä valitus voi olla pohjustusta siihen että kohta ollaan marisemassa rahaa lainaan, pidä varasi!

Vierailija
5/5 |
28.06.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="28.06.2015 klo 00:26"]

Kun kerta olette tosi hyviä ystäviä niin rohkeasti vaan alat puhuun asiasta. Kyllä se siitä.

[/quote]

Tämä on hyvä neuvo, mutta kuten sanoin, niin mun on vaikea ottaa rahaa ylipäänsä puheeksi.

Keskustelut menevät yleensä tähän tyyliin:

Ystäväni: "Onpa sulla hieno uusi laukku."

Minä: "kiitos."

Y: "Näyttää kalliilta?"

M: "No ei se nyt niin kallis ollut. Säästin vähän aikaa, kun tarvitsin tämän mallisen."

Y: "Mulla ei jää palkasta mitään säästöön."

M: "Niin, ei se säästäminen ole helppoa. Mutta voisihan sitä varmaan joitain menoja karsia ja laittaa muutaman kympin kuussa sivuun?"

Y: "No ei sillä muutamalla kympillä mitään tee. Helppohan se on sun sanoa hyväpalkkaisena."

 

Mä en jaksa riidellä, joten vaihdan puheenaihetta.

Kyllä mä ymmärrän, että häntä harmittaa oma palkkansa etenkin suhteessa rankkaan työhön, mutta eihän se mun vika ole ja hän on myös valinnut ammattinsa tietäen sen palkkatason. Kun hän lähtee työvuorosta, se on siinä ja vapaalla ei tartte niitä miettiä. Mä teen työtä, jossa mun pitää olla käytännössä 24/7 tavoitettavissa ja siinä menee illat ja usein viikonloppujakin. Oon vähän naimisissa työni kanssa, stressi ja vastuu jatkuvasti kovat. En oo koskaan väittänyt, että sinänsä ansaitsin saada enempi palkkaa kuin joku toinen, mutta niin nyt vain on, että tietyillä aloilla palkat ovat yleensä parempia kuin toisilla monista eri syistä johtuen. Toiseksi, ystäväni on kuitenkin sen verran keskituloinen ja minä kaukana rikkaasta, että käytännössä teemme samantapaisia asioita joihin kummallakin on varaa. Esim. menemme syömään keskihintaisiin ravintoloihin, käymme leffassa tai konsertissa, teemme reissun jonnekin Euroopan kaupunkiin...