Lue keskustelun säännöt.
Oma asenne..
27.06.2015 |
En tiedä onko tämä ohi menevää mutta jo muutaman vuoden ajan mieleeni on tullut yhä uudelleen kaikkea sitä pahaa mitä koulukiusaajat on mulle tehneet. Enimmäkseen oli seläntakana valehtelua musta ja syrjintää muodossa kuin muodossa. Nämä piinaavat minua nuo kaukaiset ajat. En todellakaan halua enää ikinä nähdä niitä ihmisiä. Minua myös väsyttää kantaa katkeruutta josta en pääse yli. Kostamaan en halua alkaa koska maailmassa on jo ihan tarpeeksi pahuutta jos millään voisin sitä olla lisäämättä niin hienoa. Kun kerta kuitenkin välillä ajatukseni näistä ihmisistä piinaa olen alkanut mielessäni toivoa heille kaikkea hyvää. Jos kerta minun ajatukseni kiertävät itsensä kehälle niin voin ihan hyvin valita miten työstän ajatuksiani.. Toivottavasti tästä olisi pidemmällä ajalla hyötyä. Ei ole kiva olla, itsetunto on heikoilla mutta en halua olla mikään uhri. Haluan valita jotenkin toisin etten katkeroituisi..
Kommentit (6)
Kuten täälläkin usein mainittu, paras "kosto" on se, että itse menestyt elämässäsi.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hanki elämä? Kyllä mulla elämä oli kunnes tätä shittiä alko putkahtelee päähän.. Nyt vaan ärsyttää.. Ap
Onko nyt ystäviä kelle voisit puhua tai oletko muuten tyytyväinen tämänhetkiseen elämäntilanteeseen?
Hankkiudu terapiaan. Itse en tajunnut hankkiutua ajoissa, elämä meni piloille.
Mä oon miettinyt myös et pitäis yrittää terapiaa puhuminen on vaikeaa tuntemattomille ihmisille. Perheelle en jaksa taakkoja lisätä. Varmaan häpeäisivät että oon ollut kiusattu.. Ystäviä on muutama mutta tai kavereita. He tykkäävät puhua enimmäkseen itsestään joten en.. En oikein tiedä kai mistään mitään.. Haluan vaan elää elämääni. Se ehkä että viimeinkin elämä alkoi tasaantua ja rauhoittua niin alkoi tulla muistoja vahvasti mieleen. Iskin vahingossa haarukan reiteen kun tuli niin pahoja muistoja nöyryyttäviä että fyysinen kipu auttoi hetkellisesti.. Oon kai sekoamassa.. Kiva kun munkin elämä menee pilalle......
Get a life!