Tytöt 18 TV Areena yle.fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sunisan voisi treenata nyrkkeilyä ja pyrkiä ihan ammattilaistasolle. Hänessä on sellaista taistelijaa ja sitkeyttä.

No ei kyllä. Nyrkkeily vaatii sen, että hallitsee oman päänsä ja tunteensa. Jos pillastuu hetkessä, häviää ottelut varmasti, koska ei kykene järkiperäiseen otteluun, vaan mätkii menemään typerillä siirroilla voimansa loppuun. Ihmisillä on ihan väärä käsitys nyrkkeilystä ja kamppailulajeista. Ne vaatii oikeasti hyvää itsehillintää, ei voi olla mikään raivopäinen mätkijä.

Kamppailulajit voisi juuri siksi sopia Sunisalle, että siellä oppisi sitä hillintää ja vastustajan kunnioitusta ja samalla pääsee kuitenkin purkamaan sitä aggressiotyyppistä energiaa.

Moni nyrkkeilijä on salilla oppinut sen, milloin nyrkit saa nostaa pystyyn (eli kehässä ja tuomarin luvalla!).

Sunisalla ei ole mitään ominaisuuksia mitä kamppailulajeissa tarvitaan. Ei itsehillintää, ei pitkäjänteisyyttää, ei itsekuria, ei yhtään mitään. Jotain halkoja voisi suutuspäissään saada hakattua, jos joku uskaltaisi kirveen antaa. Kehässä käyminen sinänsä olisi hyvä, niin saisi kunnolla turpaansa. Tuollaiset Sunisat päätyvät kadulle pieksemään raukkamaisesti heikompiaan ja yleensä vielä varoitttamatta. Kamppailutouhuihin ei mitään asiaa. Eikä tommoset siellä viihdykään kun tulee nopeasti selväksi, että se vastapuoli tööttää myös takaisin niin että tuntuu.

Olen toista mieltä. Sunisalla on tappajan vaisto ja julmuus, joka tulee liskoaivoista eikä häiriinny millään siinä tilanteessa kun se tulee. Olen nähnyt miten tuollainen Sunisan kaltainen julmuri tuhoaa kadulla kamppailulajia harrastavan, koska tämä kamppailija vaistomaisesti oletti että salin säännöt pätevät kaduilla. Eivät päde. Kamppailija osaa tehdä nätin lukon ja maahanviennin, mutta Sunisa pystyy työntämään sormet toisen silmiin ja repimään ne irti silmäänsä räpäyttämättä ja välittämättä anelevista huudoista.

Juurihan tuossa selitettiin miten Sunisa nimenomaan on ihmistyyppiä joka päätyy katutappelijaksi juuri sen takia, että siellä voi tehdä miten raukkamaisia juttuja hyvänsä. Kamppailulajitouhuissa ei pärjäisi hetkeäkään.

Katsotaan tätä Westendissä kavereitten kanssa, popparit ja shampanjat kyytipoikana. Tämä on hulvattoman hauskaa ja riemukasta, Yleltä saa edes jotain vastinetta veroille.

Vierailija kirjoitti:

Bolivar kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sunisan voisi treenata nyrkkeilyä ja pyrkiä ihan ammattilaistasolle. Hänessä on sellaista taistelijaa ja sitkeyttä.

No ei kyllä. Nyrkkeily vaatii sen, että hallitsee oman päänsä ja tunteensa. Jos pillastuu hetkessä, häviää ottelut varmasti, koska ei kykene järkiperäiseen otteluun, vaan mätkii menemään typerillä siirroilla voimansa loppuun. Ihmisillä on ihan väärä käsitys nyrkkeilystä ja kamppailulajeista. Ne vaatii oikeasti hyvää itsehillintää, ei voi olla mikään raivopäinen mätkijä.

Kamppailulajit voisi juuri siksi sopia Sunisalle, että siellä oppisi sitä hillintää ja vastustajan kunnioitusta ja samalla pääsee kuitenkin purkamaan sitä aggressiotyyppistä energiaa.

Moni nyrkkeilijä on salilla oppinut sen, milloin nyrkit saa nostaa pystyyn (eli kehässä ja tuomarin luvalla!).

Sunisalla ei ole mitään ominaisuuksia mitä kamppailulajeissa tarvitaan. Ei itsehillintää, ei pitkäjänteisyyttää, ei itsekuria, ei yhtään mitään. Jotain halkoja voisi suutuspäissään saada hakattua, jos joku uskaltaisi kirveen antaa. Kehässä käyminen sinänsä olisi hyvä, niin saisi kunnolla turpaansa. Tuollaiset Sunisat päätyvät kadulle pieksemään raukkamaisesti heikompiaan ja yleensä vielä varoitttamatta. Kamppailutouhuihin ei mitään asiaa. Eikä tommoset siellä viihdykään kun tulee nopeasti selväksi, että se vastapuoli tööttää myös takaisin niin että tuntuu.

Ja jos on väkivaltataustaa, ei käsittääkseni ole edes mitään asiaa kamppailulajeihin...

Tämä myytti se jaksaa elää vuodesta toiseen.. olet nimittäin täysin väärässä. Salilla ei tarkasteta rikosrekisteriä eikä taustoja. Ihan hyvin voi olla väkivaltarikollinen treeneissä.

Pitää paikkansa. Monet lajiliitot, yhdistykset jne. ovat sitäkin tarkempia asiasta. Sponsorisopimuksista puhumattakaan. Pääsääntönä on, ettei menneisyys haittaa(poikkeuksiakin löytyy), mutta jos jatkossa esiintyy sekoilua tulee kenkää seuroista.

Mielenterveysongelmille ei minkään mahda, mutta näen punaista jos ei ihmisellä ole minkäänlaista kunnioitusta toisia kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on aikuisella ihmisellä asiat huonosti, jos pitää ylemmyydentuntoa hakea syrjäytyneiden nuorten naisten arvostelusta. On helppo sivusta vaatia ryhdistäytymistä, jos ei ole käynyt läpi yhtä rankkoja elämänkokemuksia kuin nämä nuoret tai vaikka olisikin.

Myötätunto on selkeästi joillekin vaikea taito, mutta sitä voi opetella, ihan aikuisiälläkin.

Kuten kuvasta näki, ainakaan se lässytys, myötätunto ja tukitoimet ei ole näihin neiteihin tehonnut.

Vierailija kirjoitti:

Aliisasta voi tulla aivan kunnon kansalainen. Reipasta asennetta ja tahtoa hänellä on. Sunisan pitäisi päästä opiskelemaan ja saada kovasti tukea, niin hänkin voisi onnistua. Ne kaksi muuta masentunutta pitäisi saada hoitoon. Rakkautta ja rajoja. 

Ajattelin Aliisasta samalla tavalla ekoissa jaksoissa, mutta vitosjaksossa kävi ilmi että on kyllä aivan toivoton tapaus. Mistä ihmeestä tuollaisen elämänasenteen oppinut, voi luoja...

Tulipa oma nuoruus mieleen tuosta dokkarista.

Itsellä on maailman tunnollisin äiti, siis sellainen kunnon kansalainen joka maksaa jokikisen laskun ennen eräpäivää, ikinä ei ole hyväksynyt irtosuhteita tai käyttänyt alkoholia. Muiden ihmisten taholta sitten tapahtui asioita, mitkä katkeroittivat ja saivat sisäisen kapinan nousemaan siihen pisteeseen, että 12vuotiaana käännyin äitiänikin vastaan. Tajusin, ettei sen auktoriteetti riitä mihinkään. Muutin kotoa pois 15vuotiaana ja aloitin koulun 16v tuolla pohjoisen koulukodilla.

En ollut koulukotilaisia, vaan opiskeltiin vaan samalla luokalla, mutta aika pian huomasin tulevani paremmin toimeen koulukotinuorten kanssa. Tuollaista se elämä pitkälti oli.. Hatkareissuja, ryyppäämistä, aineita.. Perinnöt ja itsenäistymisrahat rällättiin juuri hotelleissa jne.. Varastettiin autoja ja pidettiin bileitä.

Itse seurustelin laitosnuoren kanssa ja lopulta yhdessä sieltä lähdettiinkin, kun poika täytti 18v. Itsenäistymisasunnossa, pienessä kyläpahasessa sitten elettiin juuri tuollaista elämää. Kämppä täynnä ihme porukkaa, enemmän ja vähemmän sekasin. Ei mitään merkitystä onko yö vai päivä. Velkoja, ratsioita, övereitä.. Paniikkikohtauksia. Syötiin pelkkää leipää ja makkaraa, sillon kun syötiin.

Silti se porukka oli todella tiivis, laitoksesta päässeet majottu samaan kämppään ja oli sellanen me vastaan muut meininki. Itse jaksoin sitä elämää puoli vuotta. Mulla kuitenkin oli se äiti joka huolehti ja joku järki ja kokemus siitä millaista normaali elämä ja rutiinit on. En siis sinänsä ihmettele ihmisiä ketkä tuolle tielle jää, jos ei paremmastakaan ole tietoa tai on niin rikki, että se turva tulee noista porukoista.

Itse sain suoritettua opinnot loppuun, pääsin töihin ja 20v:nä sain ensimmäisen lapsen. Ehkä lapsen saanti lopulta oli se oma pelastus ja oli pakko ottaa vastuu omista tekemisistä ja toisesta ihmisestä.

Mutta ymmärrän tuonkin elämän, sen näköalattomuuden ja tunteen, ettei millään juuri ole merkitystä mitä tekee-v*****i menee kuitenkin.

Nämäkin sentään vielä oli nuoria ja elämä edessä <3

Koittakaa jo käsittää tämä kaikki kuuluu YK agendaan nuoret syrjäytetään tarkoituksella. työelämä on muuttunut todella sairaaksi jos et opi tehtäviä heti saat lähteä orjamaskit lisäksi kidutuskeinona

Mistä pitää järkyttyä? Olen 55 v ja sarjan tytöt olivat ihania, niin vielä lapsia ja niin kamalia kokemuksia takana että tuli kyynel silmäkulmaan. Toivon, että jokainen jaksaa jatkaa matkaa ja selviytyy eteenpäin. Jos vaikka se yksi aine kirjoituksissa oli hylätty niin sen voi uusia. Ja se pikkulinnun näköinen tyttö, joka oli niin laiha ja yksinäinen, voi miten olisin halunnut varovasti silittää häntä.

Malla on kyllä aikas hottis nahkatakissa ja meikeissään.

Paras mimmi tossa...muutenkin.

Minusta Aliisa oli kivoin, hänessä oli sentään jotain nuoruuden iloisuutta ja toiveikkuutta jäljellä. Mitenhän menee nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä pohjoisessa on tuollaista, pelkkää kärsimystä joka paikassa. En ymmärrä miksi joku haluaa asua siellä vapaaehtoisesti. Täällä Helsingissä ihmisillä on sentään mahdollisuus normaaliin elämään.

Oulussa asuneena että nyt Helsingissä asuvana, kyllä tuollaiset syrjäytyneet ovat paljon enemmän esillä katukuvassa täällä Helsingissä. Tästä näkökulmasta monet muut paikkakunnat Suomessa paljon viihtyisämpiä kuin Helsinki. 

Totta.

Hki kadut on aivan täynnä juoppoja, narkkeja, spurguja, sekakäyttäjiä, mt potilaita, rikollisia, pummeja...nyt lisäksi klaanilaiset ja ghettojengit päälle...hki on tosi rauhaton ja turvaton mesta.

Muutinkin pois koko ghettosta.

Vierailija kirjoitti:

Minusta Aliisa oli kivoin, hänessä oli sentään jotain nuoruuden iloisuutta ja toiveikkuutta jäljellä. Mitenhän menee nyt?

Näin hänet tänään Oulun keskustassa, hän näytti hyvinvoivalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sunisan voisi treenata nyrkkeilyä ja pyrkiä ihan ammattilaistasolle. Hänessä on sellaista taistelijaa ja sitkeyttä.

No ei kyllä. Nyrkkeily vaatii sen, että hallitsee oman päänsä ja tunteensa. Jos pillastuu hetkessä, häviää ottelut varmasti, koska ei kykene järkiperäiseen otteluun, vaan mätkii menemään typerillä siirroilla voimansa loppuun. Ihmisillä on ihan väärä käsitys nyrkkeilystä ja kamppailulajeista. Ne vaatii oikeasti hyvää itsehillintää, ei voi olla mikään raivopäinen mätkijä.

Kamppailulajit voisi juuri siksi sopia Sunisalle, että siellä oppisi sitä hillintää ja vastustajan kunnioitusta ja samalla pääsee kuitenkin purkamaan sitä aggressiotyyppistä energiaa.

Moni nyrkkeilijä on salilla oppinut sen, milloin nyrkit saa nostaa pystyyn (eli kehässä ja tuomarin luvalla!).

Sunisalla ei ole mitään ominaisuuksia mitä kamppailulajeissa tarvitaan. Ei itsehillintää, ei pitkäjänteisyyttää, ei itsekuria, ei yhtään mitään. Jotain halkoja voisi suutuspäissään saada hakattua, jos joku uskaltaisi kirveen antaa. Kehässä käyminen sinänsä olisi hyvä, niin saisi kunnolla turpaansa. Tuollaiset Sunisat päätyvät kadulle pieksemään raukkamaisesti heikompiaan ja yleensä vielä varoitttamatta. Kamppailutouhuihin ei mitään asiaa. Eikä tommoset siellä viihdykään kun tulee nopeasti selväksi, että se vastapuoli tööttää myös takaisin niin että tuntuu.

Olen toista mieltä. Sunisalla on tappajan vaisto ja julmuus, joka tulee liskoaivoista eikä häiriinny millään siinä tilanteessa kun se tulee. Olen nähnyt miten tuollainen Sunisan kaltainen julmuri tuhoaa kadulla kamppailulajia harrastavan, koska tämä kamppailija vaistomaisesti oletti että salin säännöt pätevät kaduilla. Eivät päde. Kamppailija osaa tehdä nätin lukon ja maahanviennin, mutta Sunisa pystyy työntämään sormet toisen silmiin ja repimään ne irti silmäänsä räpäyttämättä ja välittämättä anelevista huudoista.

Juurihan tuossa selitettiin miten Sunisa nimenomaan on ihmistyyppiä joka päätyy katutappelijaksi juuri sen takia, että siellä voi tehdä miten raukkamaisia juttuja hyvänsä. Kamppailulajitouhuissa ei pärjäisi hetkeäkään.

On ne kamppailulajitkin usein aika raakoja perustaltaan. Esim. kung fu -liikesarjoissa paljon liikkeitä joissa ideana on juurikin työntää sormet silmään tai vääntää kasseista, vaikka tietenkään näitä ei käytännössä voida tällä tavoin toteuttaa, mutta se on se niiden liikkeiden tarkoitus. Taekwondokin on kehitetty armeijaa varten ajatuksella, miten voidaan tappaa ihminen paljain käsin mahdollisimman tehokkaasti. Mutta jokainen kamppailulajeja tosi tarkoituksella harrastava tietää, että paras kamppailija on sellainen, joka lähtökohtaisesti pyrkii aina välttämään konfliktitilanteisiin joutumista ja taitojensa käyttämistä.

Katoin just tuon sarjan ja antoi paljon ymmärrystä omille läheisille, joilla on ollut vastaavaa. Toivon kaikille ohjelmaan osallistuneille hyvää ja toivottavasti saavat elämäänsä kuntoon. Tietysti välillä katsellessa tuli sellainen olo, että ryhdistäytyisivät nyt, mutta me ei kuitenkaan tiedetä, mitä kaikkea he on käyneet läpi ja miltä se heistä tuntuu. Pitää muistaa et sama vastoinkäyminen ei tunnu kaikista samalta ja toisilla on enemmän valmiuksia selvitä vastoinkäymisistä kuin toisilla. Nää ihmiset on käyneet läpi tosi traumaattisia asioita ja heiltä puuttuu sosiaalinen tukiverkosto, eikä ole todennäköisesti opetettu esim tunnetaitoja, ja vaikka olisikin opetettu, niin he on vielä tosi nuoria ja ei ole kertynyt elämänkokemusta tai kypsyyttä käsitellä asioita samalla tavalla kuin miten vaikka 40v palstamamma pystyy asioita käsittelemään. 

Ja mitä tulee Aliisan kommenttiin alkaa kelarottailemaan kun kirjotukset meni huonosti, minusta tuntuu et toi on just niitä sen hetkisiä fiiliksiä eikä mikään harkittu suunnitelma. Itse olin kirjoitusten jälkeen varma siitä, että tapan itseni kun kovasta lukemisesta ja harjoittelusta huolimatta en saanut toivottuja arvosanoja, vaikka olin opiskellut koko kolme vuotta keskittyneesti, pitkäjänteisesti ja parhaani mukaan, sekä jättänyt kivoja asioita, kuten perheen lomamatkan, väliin ihan vaan että voi opiskella enemmän ja saada ne arvosanat mitkä halusi. Mutta parin viikon päästä tuntui siltä, että ehkä sen huonommankin todistuksen kanssa voi elää ja aina pystyy uusimaan. Että musta tuntuu et on ihan vaa nuoruuden draamaa, ja vaikka onkin vaan nuoruuden draamaa saa silti tuntua pahalta. 

Vierailija kirjoitti:

Mistä pitää järkyttyä? Olen 55 v ja sarjan tytöt olivat ihania, niin vielä lapsia ja niin kamalia kokemuksia takana että tuli kyynel silmäkulmaan. Toivon, että jokainen jaksaa jatkaa matkaa ja selviytyy eteenpäin. Jos vaikka se yksi aine kirjoituksissa oli hylätty niin sen voi uusia. Ja se pikkulinnun näköinen tyttö, joka oli niin laiha ja yksinäinen, voi miten olisin halunnut varovasti silittää häntä.

Itse en Mallasta löytänyt tällaista sympaattista ulottuvuutta. Jotenkin ilmeetön ja passiivinen, sanojen mukana ei välittynyt tunnetta. Voihan se toki olla fasadi kameroiden edessä, tiedä häntä... Jotenkin vain vaikea ajatella hyvää ihmisestä, joka menee naimisiin raa'an ja sairaan murhan tehneen kanssa. Jopa oman lapsen rakkaus olisi koetuksella tuollaisen teon edessä, saati sitten jonkin teini-ihastuksen. Ylipäätään on outoa, että elinkautisvangit voivat Suomessa mennä naimisiin, ja vieläpä papin siunauksella. Mielestäni on ihan kohtuullista, ettei Mallan isä hyväksy tämän sulhasehdokasta. Ennemminkin olisi huolestuttavaa, jos hyväksyisi.

Sympatiani ovat heidän puolellaan. He ovat uhreja. Sama myös syrjäytyneisiin miehiin. Yhteiskunta on epäonnistunut, kun suomalaiset lähinnä ajavat vain omaa ja lähipiirin etua.

Vierailija kirjoitti:

Sympatiani ovat heidän puolellaan. He ovat uhreja. Sama myös syrjäytyneisiin miehiin. Yhteiskunta on epäonnistunut, kun suomalaiset lähinnä ajavat vain omaa ja lähipiirin etua.

Kenen ”uhri” tuo sisälle linnoittautunut tyttö on, jolla on ihana perhe, ja joka kyllä piristyy aina siinä kohtaa kun se itselle sopii? Halveksuu myös työssäkäyviä ja yhteiskuntaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sunisan voisi treenata nyrkkeilyä ja pyrkiä ihan ammattilaistasolle. Hänessä on sellaista taistelijaa ja sitkeyttä.

No ei kyllä. Nyrkkeily vaatii sen, että hallitsee oman päänsä ja tunteensa. Jos pillastuu hetkessä, häviää ottelut varmasti, koska ei kykene järkiperäiseen otteluun, vaan mätkii menemään typerillä siirroilla voimansa loppuun. Ihmisillä on ihan väärä käsitys nyrkkeilystä ja kamppailulajeista. Ne vaatii oikeasti hyvää itsehillintää, ei voi olla mikään raivopäinen mätkijä.

Kamppailulajit voisi juuri siksi sopia Sunisalle, että siellä oppisi sitä hillintää ja vastustajan kunnioitusta ja samalla pääsee kuitenkin purkamaan sitä aggressiotyyppistä energiaa.

Moni nyrkkeilijä on salilla oppinut sen, milloin nyrkit saa nostaa pystyyn (eli kehässä ja tuomarin luvalla!).

Sunisalla ei ole mitään ominaisuuksia mitä kamppailulajeissa tarvitaan. Ei itsehillintää, ei pitkäjänteisyyttää, ei itsekuria, ei yhtään mitään. Jotain halkoja voisi suutuspäissään saada hakattua, jos joku uskaltaisi kirveen antaa. Kehässä käyminen sinänsä olisi hyvä, niin saisi kunnolla turpaansa. Tuollaiset Sunisat päätyvät kadulle pieksemään raukkamaisesti heikompiaan ja yleensä vielä varoitttamatta. Kamppailutouhuihin ei mitään asiaa. Eikä tommoset siellä viihdykään kun tulee nopeasti selväksi, että se vastapuoli tööttää myös takaisin niin että tuntuu.

Olen toista mieltä. Sunisalla on tappajan vaisto ja julmuus, joka tulee liskoaivoista eikä häiriinny millään siinä tilanteessa kun se tulee. Olen nähnyt miten tuollainen Sunisan kaltainen julmuri tuhoaa kadulla kamppailulajia harrastavan, koska tämä kamppailija vaistomaisesti oletti että salin säännöt pätevät kaduilla. Eivät päde. Kamppailija osaa tehdä nätin lukon ja maahanviennin, mutta Sunisa pystyy työntämään sormet toisen silmiin ja repimään ne irti silmäänsä räpäyttämättä ja välittämättä anelevista huudoista.

No nyt on jollain lähtenyt mielikuvitus laukalle 😒

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sympatiani ovat heidän puolellaan. He ovat uhreja. Sama myös syrjäytyneisiin miehiin. Yhteiskunta on epäonnistunut, kun suomalaiset lähinnä ajavat vain omaa ja lähipiirin etua.

Kenen ”uhri” tuo sisälle linnoittautunut tyttö on, jolla on ihana perhe, ja joka kyllä piristyy aina siinä kohtaa kun se itselle sopii? Halveksuu myös työssäkäyviä ja yhteiskuntaa?

Kaikki minun tietämäni tuollaiset ovat "ihanista" keskiluokkaisista perheistä, jossa tavaralla tai ruoalla on hemmoteltu ja välittämistä on todisteltu. Samalla aina rivien välistä vertailtu lasta negatiivisesti muihin lapsiin tai lapsen kuullen kehuttu muiden onnistumisia, mutta lapsen itsensä onnistuessa ei ole iloittu vaan kerrottu mitä olisi vielä pitänyt tehdä lisää. Vanhemmilla on ollut periaate, että lasta ei kannusteta, ettei joudu pettymään jos yrittää jotain mitä ei osaakaan. Lapsi ei ole ikinä ollut tarpeeksi hyvä vanhemmilleen. On riidoissa haukuttu että miksi et ole kuten naapurin Miia, joka on fiksu ja kaunis. Lisäksi on peloteltu, että jos teet sitä tai tätä tai pukeudut muihin kuin muotivaatteisiin niin ihmiset nauravat tai katsovat oudosti. Tai ei kukaan sinuun ikinä rakastu jos et tee jotain itsellesi. Kun tätä on kuunnellut 18 vuotta, niin se on sisäistynyt ja itsekin puhuu itselleen näin. Ahdistaahan sellainen maailma jossa voi vain epäonnistua.