Lue keskustelun säännöt.
Olenko julma äiti? Teini meinasi myöhästyä koulusta niin lähetin matkaan ilman aamupalaa.
14.02.2022 |
Kahdeksalta alkoi koulu ja vartti menee matkaan. Olin jo vartin yli seitsemästä huutanut hereille. Varttia vaille kävin kiskaisemassa oven auki ja huusin, että vaatteet päälle nyt. Olisi halunnut aamupalaa, mutta sanoin että ei ehdi syömään, joten pitää lähteä nälissään. En päästänyt edes vessassa käymään. Pitää oppia, että jos nukkuu niin myöhään, että tulee kiire, niin sitten lähdetään suoraan. Mahdollisuus oli herätä aiemmin ja käydä pissalla ja syödä, mutta kun nukutti niin pitkään niin nuo jäi tänä aamuna välistä.
Kommentit (80)
Jos tuo on teinin tapa, hänen kanssaan pitää (iltapäivällä, rauhallisella hetkellä) keskustella siitä, kuinka monta tuntia hän tarvitsee unta yöllä ennen koulupäivää. Ja hän todellakin kertoo sen itse. Laitat hänet sitten laskemaan, mihin aikaan pitää alkaa nukkumaan, jotta kerkeää nukkua riittävästi. Ja sillä hänen itsensä laskemalla kellonlyömällä lähtee puhelin ja kaikki muutkin viihdykkeet pois hänen ulottuviltaan. Hän saa ne sitten aamulla takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole, vaikka lähettäisit ekaluokkalaisen ilman aamupalaa. Katsos kun me ihmiset olemme erilaisia. On olemassa "tyyppejä" jotka eivät voi syödä mitään heti kun heräävät
Heille ei maistu tai on jopa paha olo jos syö heti herätessä. Aamiainen maistuisi vasta n. tunnin kuluttua ehkä heräämisestä. Kasin aamuina tuskin järkeä herätä niin että on tunnin odotusaika aamiaista varten.
Omat lapseni ovat hieman pienempiä, mutta on todella vaikea kuvitella että kohtelisin lastani tuolla lailla.
Toki keskustelisimme asioista etukäteen, ja meillä olisi säännöt siitä moneltako kouluun herätään ja mitä siitä seuraa jos lapsi ei ota vastuuta asiasta.
Vessa-asioita tai ruokaa ei koskaan käytetä rangaistuksena, asioista jutellaan etukäteen ja/tai jälkeenpäin, ja rangaistukset on sen mukaiset mitä sääntöjen rikkomisesta on aikaisemmin sovittu.
Minullekin äiti aina teki aamupalan siihen saakka kun muutin pois kotoa, joten meilläkin vanhemmat huolehtivat, että lapsilla on aamulla valmiit syötävät. Aamut harvoin on nuorten parasta aikaa ihan jo biologisista syistä, haluan tehdä heidän elämästään helpompaa enkä kiusata lisää.
Lisäksi lapsi oppii esimerkistä. Jos heitä kohtelee hyvin, niin hekin oppivat kohtelemaan muita hyvin. Murrosiässä kuohuu ja tulee ylilyöntejä, mutta työn tulokset alkavat näkyä viimeistään sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ehdottomasti antanut käydä vessassa. Vessakielto menee jo fyysisen kurituksen puolelle ja on julmaa. Eväätkin olisin tehnyt mukaan tai työntänyt edes hedelmän käteen, koska oppimaanhan sinne kouluun mennään, eikä nälkäisenä opi. Usko siihen, että rangaistukset opettavat, elää sitkeässä, vaikka se ei pidä paikkaansa.
Miksi meillä sitten on sakot ja vankilat? Ja kouluissa jälki-istunnot?
Eduskunnan konservatiivipoliitikot eivät vielä ole sisäistäneet positiviisen tunnekasvatuksen ylivoimaisuutta rikollisuuden torjunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä hän oppi tästä? Kyllä äiti herättää kun ei itse viitsi.
Kyllä minutkin herätettiin jo 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä tulee elävästi mieleen, miksi en yhtään kaipaa omaa teini-ikää.
On niin hiton rasittavaa, kun koulu alkoi kello 8 yli tunnin matkan päässä. Oli pakko herätä viimeistään 6.30 ja liikkeelle. Siihen aikaan aamusta ei mitään ruokahalua, mutta seuraavan kerran sai ruokaa kello 12 pitkän matikan tuplatuntien ja saksan kielioppisulkeisten jälkeen. Hirveä vessahätä aina kouluun tullessa mutta bussin saapumisen ja tunnin alkamisen välissä ei enää ehtinyt vessaan.
Pää oli ihan jumissa iltapäivään asti, ja ruokatunnin jälkeen sai taistella ettei nukahtaisi unettavilla pitkillä kaksoistunneilla.
Vatsaan sattui, kun ruoka piti kiskoa naaman 10 minuutissa koska ruokala oli alimitoitettu oppilasmäärään.
Illalla vähän juttelua kavereiden kanssa ja treenaamaan liikuntaharrastuksia. Läksyjen ryhmätöiden tekoa koulussa.
Sitten kun tuli kotiin 19-20 aikaan, mitä tapahtuikaan? Aivot vihdoinkin heräsivät. Vihdoin oli rauhassa kotona, sai ajatella omia asioitaan, lukea vaikka kirjaa tai vain olla. Vihdoinkin oli energiaa ja voimaa ja elämä tuntui ihanalta, ja JUURI SILLOIN olisi pitänyt mennä sänkyyn makaamaan että olisi voinut saada ne riittävät yöunet. Siitä ei tullut mitään, yritin kyllä usein mutta en edes saanut unta.
Olin niin väsynyt.
Omalle lapselle yritän järjestää väljyyttä elämään että ei tarvitse ottaa sitä nukkumisesta.
Mikään ei ole niin kamalaa nuorena, kuin herätä vanhemman huutoon. Itse olin oikeasti huonouninen teini ja mulle huudettiin yöllä siitä kun en nukkunut ja aamulla kun en ponnahtanut minuutissa pystyyn. Koskaan en ole ymmärtänyt, miten äiti ajatteli kurkku suorana huutamisen auttavan asiaa mitenkään. Muutin pois heti kun pystyin enkä ole koskaan mennyt mielellään vanhemmille yöksi, koska edelleen aamuisin alkaa se huuto. Joo joo teinille pitää pitää jöötä, mutta miettikää nyt miltä itsestä oikeasti tuntuisi huutoherätys joka saakelin aamu. Ei ihme, että ei tee mieli nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä myöhästymisessä on niin hirveää?
Minulle on aina opetettu, että vessassa on pakko käydä ennen lähtöä. Jos kaatuu tai joutuu liikenneonnettomuuteen, täysi rakko voi haljeta. Korjaaminenkaan ei ole helpoimmasta päästä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 38-vuotias ja vihaan aamuja. Kasin aamu on ihan kauhistus.
Inhosin myös kouluaikaa. Minua ei kiusattu eikä ollut ongelmia, mutta kertakaikkiaan inhoan tiukkoja aikatauluja, jatkuvaa ryhmän ehdoilla toimista ja niitä aamuja.
Mikään puhuttelu ei tee iltavirkusta aamuvirkkua.
Sympatiat teinille, tulee omat taistelut äidin kanssa mieleen. Äiti oli väärässä - aikuisena saa paljon vapaampi (kunhan valitsee ammatin oikein).
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat hieman pienempiä, mutta on todella vaikea kuvitella että kohtelisin lastani tuolla lailla.
Toki keskustelisimme asioista etukäteen, ja meillä olisi säännöt siitä moneltako kouluun herätään ja mitä siitä seuraa jos lapsi ei ota vastuuta asiasta.
Vessa-asioita tai ruokaa ei koskaan käytetä rangaistuksena, asioista jutellaan etukäteen ja/tai jälkeenpäin, ja rangaistukset on sen mukaiset mitä sääntöjen rikkomisesta on aikaisemmin sovittu.
Minullekin äiti aina teki aamupalan siihen saakka kun muutin pois kotoa, joten meilläkin vanhemmat huolehtivat, että lapsilla on aamulla valmiit syötävät. Aamut harvoin on nuorten parasta aikaa ihan jo biologisista syistä, haluan tehdä heidän elämästään helpompaa enkä kiusata lisää.
Lisäksi lapsi oppii esimerkistä. Jos heitä kohtelee hyvin, niin hekin oppivat kohtelemaan muita hyvin. Murrosiässä kuohuu ja tulee ylilyöntejä, mutta työn tulokset alkavat näkyä viimeistään sen jälkeen.
Kun olin nuori, minuakin hoivattiin paljon, tehtiin ruuat valmiiksi ja muistan elävästi, kun isäni kantoi tarjottimella voileipiä eteen, kun katsoin telkkaria sohvalla. Jos olin vaarassa myöhästyä jostain, hän heitti autolla. Tämä ei pilannut minua, vaan opin samanlaiseksi huolehtivaksi vanhemmaksi omaa lastani kohtaan, toimin ihan samoin. Teinit ovat usein räiskyviä ja vihaisia, mutta on hauska huomata, että lapsi on itseasiassa kasvamassa samanlaiseksi aikuiseksi. Välillä se pilkahtaa hänessä esiin rauhallisina aikoina ja hän on jopa oppinut varoittelemaan, että jos lähden ulos liukkaalla säällä, hän saattaa yhtäkkiä huikatakin hoivaavasti, että muistanhan varoa, etten vaan liukastu 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset oppivat vanhemman esimerkistä. Jos esim äiti toimittuaan k-päisesti ei kunnioita lasta ja pyydä anteeksi, niin lapsi oppii saman käytöksen vanhempaa kohtaan. Teinin aivot tulkitsevat tuon ap:n käytöksen lisäksi niin, että äiti vihaa häntä ja olisi parempi, jos häntä ei olisi olemassa.
Juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen on kannettava itse vastuu heräämisestään.
Tiettyyn kellonaikaan on herättävä ja noustava ylös, väsytti tai ei. Samaten tiettyyn kellonaikaan on tultava aamupalalle. Edelleen lähdettävä kouluun.
Toimiva keino on se, että jos arkisin aamuherätys on vaikeaa, sitä HARJOITELLAAN viikonloppuisin ja loma-aikoihin, kunnes vanhemmat voivat olla varmoja, että kasvava nuoriso nousee ajoissa ylös. Heti, kun arkiherääminen onnistuu, harjoitukset voidaan lopettaa.
Kutsut mielivaltaisia rangaistuksia harjoitteluksi.
Oikea natsimutsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 38-vuotias ja vihaan aamuja. Kasin aamu on ihan kauhistus.
Inhosin myös kouluaikaa. Minua ei kiusattu eikä ollut ongelmia, mutta kertakaikkiaan inhoan tiukkoja aikatauluja, jatkuvaa ryhmän ehdoilla toimista ja niitä aamuja.
Mikään puhuttelu ei tee iltavirkusta aamuvirkkua.
Sympatiat teinille, tulee omat taistelut äidin kanssa mieleen. Äiti oli väärässä - aikuisena saa paljon vapaampi (kunhan valitsee ammatin oikein).
On niin totta, että aikuisena saa olla paljon vapaammin. En ymmärrä, miksi väsyneitä teinejä pakotetaan heräämään 6-7 aikaan aamulla kasin aamuiksi, kun mikään pakko ei todellakaan ole. Tässä pätkä- ja vuorotöiden luvatussa maassa löytää helposti aikuisena töitä, joissa ei tarvitse olla kukonlaulun aikaan aamulla. Olen aina ollut huonouninen ja mikään aika elämässäni ei ole ollut sellaista kidutusta kuin yläaste, ikinä muulloin ei ole tarvinnut herätä niin aikaisin niin usein. Vaikka opiskelen ja käyn töissä. Ihan hullua "opettaa" lapset johonkin 8-16 toimistotyöhön, kun työelämä on nykyään niin monimuotoista.
Ihmetyttää joka kerta nämä vanhemmat, joille omat lapset on suurimpia vihollisia elämässä. Uhotaan, miten ”meillä ei mitään pentuja passata!”, ei herätetä, ei laiteta aamupalaa, ei anneta kyytiä vaikka olisi miten surkea keli, ei auteta missään. Asenne on, että lapsi on heti pilalla, jos hänelle ollaan ystävällisiä ja kohdellaan kivasti.
Minä ainakin hemmottelen ja autan lapsia, ja kohtelen muutenkin hyvin. Rajat on, ja kodin säännöt ja vastuut on sovittu, ja etukäteen on tiedossa minkälaiset sanktiot tulee sääntöjen rikkomisesta. Isoilla lapsilla on vastuuta elämästään, mutta vanhemmat silti auttaa jos jokin menee pieleen, ei jätetä oman onnensa nojaan. Ei huudeta eikä räyhätä.
Lapset onkin tosi kivoja ja hyvätapaisia, eikä pilalle passattuja ja hemmoteltuja. Vanhempien esimerkistä oppii paljon siitä miten muita ihmisiä kohdellaan ja miten muutenkin käyttäydytään.
Siinä vasta on haastetta kun yrittää saada kiusattua lasta kouluun aamu-unisuuden ja masennuksen lisäksi.
Aika kireältä henkilöltä vaikuttaa tämä aloittaja
Aamupala ja vessassa käyminen on ihan perustarve, ei noita voi riistää. Ärsyttää vanhemmat jotka käyttää valtaansa väärin, rajat on oltava toki mut ne tulee olla lapsen edunmukaisia.
Hyssyttekö sitten on se oikea keino saada nuori aamulla kouluun? Paapomalla ja palkitsemalla että on hyvä jatkaa tällä tavalla joka aamu. Ja sitten ei saa puhua nuorelle kuin erittäin lempeällä äänensävyllä, ettei nuori vaan loukkaannu. Stoppi pitää laittaa asialle jämäkästi, mutta asiallisesti. Koulussa ei aamumyöhästelyjä katsota hyvällä. Koulun antama jälki-istunto taitaa olla parempi kasvatuskeino kuin liiaksi ymmärtävät vanhemmat
Sulla on vanhemmuus hukassa,miks julmat ihmiset saa lapsia?on liian paljon julmia ja kylmiä äitejä ja isiä😭ja he sitten saavat lapsia??eivät jaksa kasvattaa.