Täytyykö yksinäisyyttä peitellä treffeillä?
Olen hyvin yksinäinen mies. Minulla ei ole yhtään ystävää, ei yhtään numeroa puhelimessa, jonka päästä tavoittaisin ihmisen, jonka kanssa voisin mennä kaljalle. Joskus kärsin yksinäisyydestäni ankarastikin, mutta yleensä siedän sitä hyvin. Viihdyn omissa oloissani lukien, kirjoittaen, liikuntaa harrastaen ja töllöä katsellen. Joskus käyn museossa tai näyttelyssä, harvoin oopperassa tai baletissa, mutta bilettämässä tai vastaavissa sosiaalisissa tapahtumissa en koskaan.
Olen kahden sinkkuvuoden jälkeen menossa sokkotreffeille (nettideitti). Nainen vaikuttaa kirjoittelun perusteella mukavalta ja rehelliseltä, ei epäile kertoa heikkouksistaan, mutta ei niitä kyllä korostakaan. Jos huomaan treffeillä, että pidän naisesta ja kumpikin meistä tahtoisi tavata uudestaan, niin pitäisikö minun kertoa naiselle yksinäisyydestäni? Onko se ehdoton turn off?
Minusta itsestäni tuntuu, että mitä nopeammin elämänsä peruspalikat avaa, sitä helpompaa olisi jatkossa, mutta kuinka lie?
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:33"]En ainakaan haluaisi tuntea itseäni miksikään tukihenkilöksi.[/quote]
Eihän asiaa tarvitse esittää niin, että tekee toisesta tukihenkilön. Jos ihminen kertoo, ettei hänellä ole kavereita, niin ei sinun tarvitse ryhtyä hänelle tukihenkilöksi. Asian kertominen ei ole vaatimus vaan tosiasian nimeäminen.
Älä kerro itse, jos kysytään niin kerro sinne päin, älä ainakaan surkuttele asiaa. Jos et tämän jälkeen kelpaa naiselle, niin uutta matoa koukkuun. Oli väärä nainen sinulle, naisen menetys.
Älä kerro heti. Itse olen seurustellut kaltaisesti miehen kanssa (suhde kaatui myöhemmin muista syistä) ja en usko, että olisin tavannut häntä uudelleen, jos hän olisi heti ensitreffeillä kertonut olevansa yksinäinen. Olisi tullut sellainen olo, että kuka tahansa kelpaa.
Eikä siitä muutenkaan mitään numeroa kannata tehdä. Hiljaa hyvä tulee ja uskon, että olet hieno tyyppi.
3 vielä... voithan tietty kertoa vaikka niin, että olet kotona viihtyvää sorttia etkä välitä bilettämisestä - ei noita asioita tarvitse salailla. Onnea treffeille :)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 17:08"]
Älä kerro heti. Itse olen seurustellut kaltaisesti miehen kanssa (suhde kaatui myöhemmin muista syistä) ja en usko, että olisin tavannut häntä uudelleen, jos hän olisi heti ensitreffeillä kertonut olevansa yksinäinen. Olisi tullut sellainen olo, että kuka tahansa kelpaa.
Eikä siitä muutenkaan mitään numeroa kannata tehdä. Hiljaa hyvä tulee ja uskon, että olet hieno tyyppi.
[/quote]
Suurimmalle osalle ihmisistä kelpaa se "kuka tahansa". Jos nainen kiinnostaa miehestä tai toisinpäin niin kyllä se parisuhde siitä käyntiin lähtee. Pitää olla se joku koska muillakin on. Oksettavaa toki.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:41"]Älä kerro itse, jos kysytään niin kerro sinne päin
[/quote]
Tätäkö te omilta miehiltänne odotatte? Kun kysytte lapsisuunnitelmia ja mies antaa ymmärtää, että miksei joskus, niin mahtaa vtuttaa, kun mies sitten jälkikäteen ilmoittaakin, että en muuten voi saada lapsia. En vain viitsinyt mainita siitä, etteivät osakkeet laskisi.
Ei todellakaan kannata kertoa. Tosin ei millään pahalla, mutta en usko että pääset suhteeseen ennenkuin olet normaalilla tavalla sosiaalinen.
Mulla naisena on vain pari kaveria, ja vaikka periaatteessa en edes koe itseäni yksinäiseksi ovat kaikki miehet tähän asti karsastaneet elämäntyyliäni ja pitäneet tässä suhteessa omituisena.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 17:12"]
Suurimmalle osalle ihmisistä kelpaa se "kuka tahansa".
[/quote]
Ei ole totta. Keskivertoihmisellä on aina sen verran vaihtoehtoja, että harvemmin tarvitsee tyytyä kehen tahansa.
En tiedä kannattaako kertoa. Toisaalta voi saada säälipillua mutta kaikki naiset ei tunne sääliä.
En minäkään ekoilla treffeillä kertoisi yksinäisyydestä. Tuo nainenhan voi vaikka pelästyä, että olet joku epätoivoinen takertuja, eikä uskalla enää tavata uudestaan. Kerrot sittten myöhemmin, jos siitä jotain kehkeytyy.
Onnea treffeille!
6 lisää vielä: Tavallisilla ihmisillä on kummallisia stereotypioita yksinäisistä kuten jo aiemmasta kommentista huomattiin.
Juuri tuo, että kuvitellaan, että kuka tahansa kelpaa yksinäiselle. Voin kertoa, että mua on parin viime vuoden sisällä lähestyneet/pyytäneet treffeille n. 30 miestä, joista tasan 2 olen kiinnostunut tosissani ja lähtenyt edes treffeille. Että se siitä yksinäisen "kehen tahansa tyytymisestä".
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 23:45"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:41"]Älä kerro itse, jos kysytään niin kerro sinne päin
[/quote]
Tätäkö te omilta miehiltänne odotatte? Kun kysytte lapsisuunnitelmia ja mies antaa ymmärtää, että miksei joskus, niin mahtaa vtuttaa, kun mies sitten jälkikäteen ilmoittaakin, että en muuten voi saada lapsia. En vain viitsinyt mainita siitä, etteivät osakkeet laskisi.
[/quote]
Jos joudun ensitreffeillä syvähaastatteluun, jossa tentataan koko elämän kirjo läpi, karkaan hyvissä ajoin paikalta :) Epäilen että olen joutunut jonkun mielialahäiriöisen narsistin hyökkäyksen kohteeksi.
Onko tämä joku keski-ikäisten epätoivoisten sinkkujen tehotyyli "seurustella", vai miksi treffiot ovat muuttuneet cv:n esittelyksi?
[quote author="Vierailija" time="27.06.2015 klo 15:05"]Onko tämä joku keski-ikäisten epätoivoisten sinkkujen tehotyyli "seurustella", vai miksi treffiot ovat muuttuneet cv:n esittelyksi?[/quote]
Mitä treffeillä sitten tehdään, jos ei jutustella niitä näitä? Sellaisia omat treffini ovat olleet. On esimerkiksi otettu muutama lasillinen ja sitten puhuttu kevyistä aiheista. Näistä aiheista puhuessa nousee esiin elämän perusjärjestys.
Ei kai se mitään tenttaamista ole.
älä kerro vielä, vasta kun suhde vaavemmalla pohjalla. kerro mielummin että olet hieman ujo sosiaalisesti ja viihdyit ennemmin kotona/parisuhteessa kun bilettämässä jne
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 17:24"]Juuri tuo, että kuvitellaan, että kuka tahansa kelpaa yksinäiselle.[/quote]
Tämä. Yksinäinen on usein yksinäinen siksi, ettei hän kaipaa muita ihmisiä vain seuran vuoksi. Hänelle kelpaavat ainoastaan ihmiset, jotka tuovat lisää sisältöä elämään. Minäkin olen yksinäinen, mutta en siksi, ettenkö saisi satunnaista seuraa kummastakin sukupuolesta, vaan siksi, että tällä hetkellä yksinäisyys tyydyttää parhaiten tarpeitani.
En kertoisi ekoilla treffeillä vaan vasta vähän myöhemmin.
Naiset ovat kummallisia, koska he korostavat rehellisyyttä, mutta kuitenkin kehottavat pelailemaan pelejä totuuden loiventamiseksi.
Älä pelaa. Kerro asia suoraan ja kiertelemättä mutta päin näköä tunkematta. Aloitusviestisi perusteella olet sen verran fiksu, että osaat sen varmasti tehdä.
Jos nainen esimerkiksi tahtoo toisille treffeille ja kyselee aikatauluista, voit sanoa, että sosiaalinen elämäsi on niin hiljaista tai olematonta, että sulle sopii joustavasti eri ajat.
Älä ala peitellä, koska helposti käy niin, että kun peittelyn aloittaa, alkaa tuntea pakottavaa tarvetta sen jatkamiseen.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:21"]
[quote author="Vierailija" time="26.06.2015 klo 18:18"]Miksi asiaa pitää ottaa esille ollenkaan?[/quote]
Siksi että se nousee esiin joka tapauksessa. Aihetta voi kiertää vain hyvin lyhyen ajan.
Mitä teit viikonloppuna? Mennäänkö porukalla johonkin? Mä en tahdo mitenkään rajoittaa sua, jos tahdot nähdä omia kavereitas. Onks sulla frendien kanssa jotain suunnitelmia kesäksi, meettekö festareille?
Jos mies alkaa vastailla tuon tyyppisiin kysymyksiin vältellen, niin tilanne käy nopeasti liian hankalaksi.
[/quote]
1. Voi sanoa, mitä teki viikonloppuna. Ei yksinäisyys tarkoita sitä, että istuu vaan kotona neljän seinän sisällä.
2. Itse en ole koskaan kulkenut miehen kanssa missään yhteisessä kaveriporukassa. Meillä on omat kaverit. Itse asiassa kokisin aika luonnottomaksi alkaa "väkisin" hengailemaan miehen kavereiden puolisoiden kanssa. Ovat aika erityyppisiä kuin itse.
3. Suunnitelmista voi sanoa, että eipä ole suunnitelmia kenenkään kanssa.
Jos kysytään suoraan, "kuinka paljon näet kavereitasi?", voi vastata, että "enpä juurikaan". Kertoa sitten, miksi kavereita ei tällä hetkellä ole (kai niitä on joskus elämässä ollut?). On ihan ok sanoa, että viihtyy hyvin yksin. Mutta siis mitään "olen niin yksinäinen ja onneton" -tilitystä en suosittele. En ainakaan haluaisi tuntea itseäni miksikään tukihenkilöksi.