Miten sanoa anopille että tytölle 1v9kk EI TARVITSE JOKA KÄÄNTEESSÄ OLLA OSTAMASSA LELUJA.
Muutenkin on leluja liikaa eikä lapsi ole niistä juuri edes kiinnostunut. Itseasiassa olen sanonut monta kertaa ettei Tiina edes juuri leiki ja nukkeja ym on ihan liikaakin. Kuuroille korville menee. Ja minä kun vielä olen (valitettavasti) sellainen etten tahdo raskia lahjaksi saamia leluja hävittää.
Anoppi oli meillä jokin aika sitten pari viikkoa. Eläkepäivä kun tuli, osti sen jälkeen varmaan joka päivä tytölle jotain; nuken, kirjan, pehmolelun, mailan, pallon. Kaikkea löytyi kyllä jo ennestäänkin. Huh huh, onko muilla vastaavaa?
Kommentit (13)
Anoppi ja muutkin sukulaiset tuovat jatkuvasti leluja, eikä edes mitään kehittäviä leluja vaan jotain soivia ja laulavia hirvityksiä.
Eli en valitettavasti osaa neuvoa...
appivanhemmat eivät ole ostaneet lapselle vielä yhtään mitään, ei ristiäislahjaa, ei syntymäpäivä-joulu tms lahjaa, ei mitään. Lapsi on 1.3- vuotias. Ja juu, olivat ristiäisissä, nähtiin jouluna jne.
kuten karkkia tai vähän vaatteita lapsilleni. (Siskoni lapsille äitini aikanaan osti mm. joka vuosi Reimatecit, legon vaatteet yms. rahasta se ei ole kiinni)
Appivanhemmat asuvat kaukana ja ovat kerran antaneet synttärilahjan.
Mutta mua ei haittaa yhtään, koska olemme ihan hyvä tuloisia ja voin ostaa lasteni vaatteet ja lelut ihan itse.
Mitä se on teiltä pois? Meille syytävät tavaraa ja vaatetta kolme tätiä, kaksi isotätiä, naapurin täti ja kaksi mummoa, ja minusta se on vaan osoitus innostuksesta ja rakkaudesta, enkä todellakaan pidä sitä pahana. Minusta on ihanaa, että joku tykkää niin paljon lapsistani!
Ap ainakin haluaisi opettaa lapsensa paremminkin vaatimattomaksi kuin mulle-heti-kaikki-lelut-tänne-nyt-lapseksi. Noita jälkimmäisiä on nähty ja ovat suorastaan ärsyttäviä inisijöitä (sorry, oli varmasti ilkeästi sanottu). Haluan että lapsestani tulee enemmän urheilullinen (lue: ulkona viihtyvä) kuin sisällä nyhjöttävä. Ja kuten sanoin, leluja meillä kyllä on ja ihan tarpeeksi ja kun lapsi ei (ainakaan vielä) ole niistä liiemmälti kiinnostunut.
mutta jos eivät osaa, eivät osaa. Eikä vanhoja ihmisiä voi enää oikein muuttaakaan, varsinkaan mummoja...
just sellaisia joita on jo ennestään paljon. Esim miten lapsi ehtii pitämään kymmentä sukkahousua, lakkia, villasukkaa ym. Vähempikin riittää. Sinänsä aika jännää että miten mummo joka jo vanha ihminen ja elänyt köyhän ajan, on paljon tuhlaavaisempi kuin minä jolla myös lapsuus ollut aika niukkaa muttei varmasti niin köyhää kuin 30-40-luvulla. Mut meitähän on moneksi.
Meillä on mummo ja anoppi sota-ajan lapsia ja kyllä se puute ja pula leimaa elämää edelleen!
Voisiko ainakin osan mummon ostamista leluista viedä mummolaan, jotta siellä olisi omat lelunsa? Meilläkin anoppi ostaa lapsille paljon leluja ja vaatteitakin, mutta ne viedään tai jätetään aina mummolaan odottelemaan kyläilyä. Eipähän tarvitse meidän huolehtia koskaan varavaatteista, vaipoista (joita anoppi myös ostelee) tai viihdykkeistä kun lähdemme kylään. Toisinaan osa meidän leluistamme kulkeutuu mummolaan ja toisinpäin, eikä asia haittaa yhtäkään osapuolta.
Odotan ainakin ensin, mitä saadaan ja sitten täydennän.
Samaten pidän tädin luona, mummolassa ja maalla vaatteita ja leluja, vararattaat jne., joten on kivakin että niitä riittää.
Mutta mummo tulee meille muutaman kerran vuodessa useaksi viikoksi kerralla. Silloin tuo lelujen ja vaatteiden osto on ihan mahdotonta. Ja joka kerta kun poikansa käy äitinsä luona, laittaa aina jotain mukaan. Ja sitten vielä postin välityksellä tulee paketteja... huh huh. ap
Olet sinä ap aikamoisen kiittämätön ja kypsymätön tapaus.
Se on sikäli vähän hankalaa, että hän tekee ostoksensa halpamarketeissa, ja saadaan sitten lapselle aina halpiskamaa, esim. ulkoilupukuja. Eikä meidän makukaan oikein mene yksiin. Viimeksi kun käytiin mummolassa saatiin välikausilakki. Itse olin juuri samana päivänä ostanut samanlaisen, mutta eri värisen ja kuviottoman.