Kuinka tehdä ihmisten tapaamisesta kaikille antoisaa?
Itseä väsyttää, kun jutut pyörivät vähän samoissa asioissa nähtiin sitten viikottain tai kerran vuodessa. Kuinka pidätte tapaamiset ja ihmissuhteet eloisina?
Kommentit (3)
Jaa-a. Kakskymppisenä sentään oli kaikilla aina vähän vaihtuvia kuvioita niin opiskeluiden, suhteiden ja töiden kanssa. Nyt kolmekymppisenä kaveripiirissä jakaannuttu niihin, joilla lapsia, joten kuulumiset ovat lapsiperhearkeen ja ehkä työhön sekä tuleviin lomasuunnitelmiin liittyvää, ja niillä joilla parisuhde mutta ei lapsia niin sama yhtälö tosiaan ilman sitä perhe-elämää. Ja muutamalla sinkulla (itse olen myös) on ehkä inasen vilkkaampaa seura- ja meno elämää, mutta se ei kiinnosta perheellisiä kavereita ainakaan yhtään, eikä siitä kysellä, vaikka me kyllä kyselemme ja kuuntelemme heidän oksennustauti ja päiväkotiuutisensa säännöllisesti.
Mutta vastauksena kysymykseesi: en tiedä. Yksikin ystävä on nyt 3 vuotta valittanut työpaikastaan ja sen aiheuttamista oloista, mutta ei kuitenkaan aio duunia vaihtaa niin alkaa puuduttaa kuunnella samaa juttua. Samoin se on yleensä puuduttavaa, jos jollekin vuodesta toiseen kuuluu vaan huonoa ja valitetaan vain omista vaivoista. Hauska ja kepeä tunnelma olisi mukavampi, edes välillä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Kakskymppisenä sentään oli kaikilla aina vähän vaihtuvia kuvioita niin opiskeluiden, suhteiden ja töiden kanssa. Nyt kolmekymppisenä kaveripiirissä jakaannuttu niihin, joilla lapsia, joten kuulumiset ovat lapsiperhearkeen ja ehkä työhön sekä tuleviin lomasuunnitelmiin liittyvää, ja niillä joilla parisuhde mutta ei lapsia niin sama yhtälö tosiaan ilman sitä perhe-elämää. Ja muutamalla sinkulla (itse olen myös) on ehkä inasen vilkkaampaa seura- ja meno elämää, mutta se ei kiinnosta perheellisiä kavereita ainakaan yhtään, eikä siitä kysellä, vaikka me kyllä kyselemme ja kuuntelemme heidän oksennustauti ja päiväkotiuutisensa säännöllisesti.
Mutta vastauksena kysymykseesi: en tiedä. Yksikin ystävä on nyt 3 vuotta valittanut työpaikastaan ja sen aiheuttamista oloista, mutta ei kuitenkaan aio duunia vaihtaa niin alkaa puuduttaa kuunnella samaa juttua. Samoin se on yleensä puuduttavaa, jos jollekin vuodesta toiseen kuuluu vaan huonoa ja valitetaan vain omista vaivoista. Hauska ja kepeä tunnelma olisi mukavampi, edes välillä.
Juuri tuollaista tarkoitin. Mietin, olisiko tänäänkin ennen tapaamista pitänyt olla varastossa jotain keveitä, hauskoja juttuja, mutta ehkä sekään ei oikein toimi. Kuinka saisi treenattua oman mielensä sellaiseksi, että olisi kuin jotkut (todella harvinaiset), jotka levittävät aina iloa ja hyvää mieltä ympärilleen.
Mistä te puhutte esim. sisarustenne perheitä tai puolison kavereita nähdessänne?