Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tällaistako perhe-elämä on?
25.06.2015 |
Onko kaikilla muillakin tällaista?
Aamulla herätessä olo on ihan ok ja yritän ajatella että tänään ei ehkä ole niin vaikeaa kuin eilen. Kuitenkin päivät ovat aina samanlaista vaikutuksetonta ein hokemista aamusta iltaan, kämppä on koko ajan räjähtänyt koska vain pakolliset ehtii siivota. Nuorimmainen hajotti tänään juomalasin paiskaamalla sen pöydältä alas. Siihen mennessä kun hain imurin, oli sirpaleissa ehtinyt tallustaa jo koira, ja pentu veti kilarit siitä ettei saanut mennä lasinsirpaleiden sekaan ryömimään. Itse sain lasinsirpaleen jalkaan mutten ole ehtinyt ottaa asiakseni tonkia sitä sieltä ulos, todennäköisesti se ehtii tulehtua.
Kun taapero on sitä mieltä että on syönyt riittävästi, hän heittelee loput ruuat lattialle tai roiskuttelee ne lusikalla ympäriinsä, eikä tähän auta eit eikä se että toiminnan keskeyttää siirtämällä kakaran muualle (riittävästi vahinkoa on siinä vaiheessa jo tapahtunut. Tämän jälkeen keittiö pitäisi pestä lattiasta kattoon, eikä aikaa ole muulloin kuin öisin. Pyykkiä pitää pestä joka päivä, koska vaatteet ovat niin ruuassa joka ruokailun jälkeen. Miksiköhän pennuille ei tehdä kertakäyttövaatteita? Tiskejä saa pyörittää koko ajan (koneellinen kahdesti päivässä). Sitten kun yrittää pitää kaaosta hallinnassa, on pennuilla tylsää ja alkaa jumalaton ulina joka asiasta ja kaikesta saavat tappelun aikaiseksi. Eräänä yönä taapero huusi koko yön koska hänen ei annettu hyppiä pää edeltä sängystä alas.
Kun kerran vuodessa on pari viikkoa yhteistä lomaa, joku tai kaikki sairastuvat. Tänä vuonna olen tavannut yhden kaverin, kerran. Voisin varmaan lähteä johonkin ja tehdä jotain, mutta ylitin jo aikoja sitten sen rajan jonka jälkeen ei jaksa enää nähdä ketään eikä tehdä mitään. Kun on siinä pisteessä että kaikki vituttaa ja itkettää, olisi vähän noloakin tavata ketään saati hieroa uusia tuttavuuksia siinä tapauksessa etteivät entiset enää muista nimeäni.
Kommentit (60)
Ei se kaikilla ole sellaista. Riippuu varmasti paljonkin kasvatuksesta, omasta käyttäytymisestä sekä asenteesta. Taaperoiden kanssa toimii paremmin mielikuvitus kuin sana ei, tottakai kiellettyä asiaa pitää kieltää, mutta sen jälkeen harhautus, yhteinen tekeminen, ylipäätänsä lapsen kanssa oleminen toimii paremmin kuin ein karjuminen. Lapsi yleensä haluaa vain sun huomion. Mulla on 2v lapsi, isot pihat ja kaksikerroksinen talo, kaikissa huoneissa on siistiä ja nurmikotkin leikattu. Laitan ruoat itse, käyn kaupassa ja hoidan kaikki perusaskareet. Mies tekee suurimman osan pihahommista ja viikonloppuisin siivoaa taloa, laittaa ruoan jne. Meillä tehdään paljon asioita yhdessä. Ja olen 37 viikolla raskaana. En yritä kiillottaa sädekehääni, kerron vaan minkälaista meillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
Tarvitset irtiottoa, pitää olla omaakin elämää että sitä perherumbaa jaksaa. Itse ahdistun ihan kamalasti jos menee yli viikon ilman yhtään omaa reissua, edes ostoksille tai kaverille kylään pitää päästä ilman lapsia tai miestä.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:41"]
Heh heh..sulla on nyt aika moni asia pielessä tossa sun "perhe-elämässä" Suosittelen täys remonttia hommiin.Sulla ei selvästikkään pysy homma hanskassa.
Joo ei kuule oola tollasta että nyt vaan katse peiliin.Mulla kolme alle 6 vuotiasta ja kerkeen siivoon ja laittaan ruoan ja pitään huushollia muutoinkin.Kaverit käy kylässä ja yöllä nukutaan,ei touhuta muuta!...paitsi lisää lapsia!;)
Looser!
[/quote]
Haha, teinit. Mee kasvamaan.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]Tarvitset irtiottoa, pitää olla omaakin elämää että sitä perherumbaa jaksaa. Itse ahdistun ihan kamalasti jos menee yli viikon ilman yhtään omaa reissua, edes ostoksille tai kaverille kylään pitää päästä ilman lapsia tai miestä.
[/quote]
Lisään tähän vielä että meillä tehdään miehen kanssa yhdessä kotityöt, tehtiin monesti silloinkin kun olin kotona. Nyt molemmat kokopäivätyössä, mies onneksi aina ollut lasten toinen vanhempi eikä mikään äidin auttaja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole, oikeasti. Pienilläkin lapsilla voi olla kuri.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Vauva ja puoltoistavuotias ja kolmevuotias. Mitä teit kun joku heitti sen kerran ruokaa lattialle? En oikein kannata väkivaltaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:41"]
Ei se kaikilla ole sellaista. Riippuu varmasti paljonkin kasvatuksesta, omasta käyttäytymisestä sekä asenteesta. Taaperoiden kanssa toimii paremmin mielikuvitus kuin sana ei, tottakai kiellettyä asiaa pitää kieltää, mutta sen jälkeen harhautus, yhteinen tekeminen, ylipäätänsä lapsen kanssa oleminen toimii paremmin kuin ein karjuminen. Lapsi yleensä haluaa vain sun huomion. Mulla on 2v lapsi, isot pihat ja kaksikerroksinen talo, kaikissa huoneissa on siistiä ja nurmikotkin leikattu. Laitan ruoat itse, käyn kaupassa ja hoidan kaikki perusaskareet. Mies tekee suurimman osan pihahommista ja viikonloppuisin siivoaa taloa, laittaa ruoan jne. Meillä tehdään paljon asioita yhdessä. Ja olen 37 viikolla raskaana. En yritä kiillottaa sädekehääni, kerron vaan minkälaista meillä on.
[/quote]
Niin sulla on toi yksi 2-vuotias? Kyllä sillon varmaan sujuu.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Koiran olen ottanut nuorena, enkä viitsi sitä lopetettavaksikaan viedä ihan vaan siksi että olen tehnyt sittemmin ihmislapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista se on... Myös minulla joka olen pph! Talossa on 9kk, 1v2kk, 2v ja 3v. Omat lapset on mummon kanssa kesälomareissussa joten kouluikäiset puuttuvat! Jos ei nyt olisikaan tätä työtä niin saataisi miehen kanssa olla kahdestaan 2pv mitä ei ole tapahtunut 13 vuoteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ilmeisesti kenelläkään muulla ei ole tällaista. No, meillä on. Kiva että muilla toisin.
ap
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:51"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Koiran olen ottanut nuorena, enkä viitsi sitä lopetettavaksikaan viedä ihan vaan siksi että olen tehnyt sittemmin ihmislapsia.
[/quote]
Pakkoko niitä on tuohon tahtiin tehdä?
Minun, onnellisessa avioliitossa olevan vapaaehtoislapsettoman perhe-elämä ei todellakaan ole tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh! Tutulta kuulostaa. Me koitetaan olla mahdollisimman paljon ulkona, säästyy ainakin osalta sotkua. Viime kesänä syötiin tosi paljon ulkona, kun tenavat oli molemmat vielä niin pieniä, että syömisestä tuli älyttömät sotkut. Oltiin siis kirjaimellisesti ulkona, ei missään ravintoloissa. Grillattiin vaikka mitä pinaattiletuista lähtien. Asutaan kerrostalossa ja usein saatiin lounasseuraa naapurin mummoista tai muista lapsiperheistä.
Niin, totta. Eipä aloituksessa lukenut,, monta lasta ap:lla on :) mut eri asiahan se yhden 2v:n kanssa on olla, myönnän! Katsotaan sit vuoden päästä uudelleen :D
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:52"]
Sellaista se on... Myös minulla joka olen pph! Talossa on 9kk, 1v2kk, 2v ja 3v. Omat lapset on mummon kanssa kesälomareissussa joten kouluikäiset puuttuvat! Jos ei nyt olisikaan tätä työtä niin saataisi miehen kanssa olla kahdestaan 2pv mitä ei ole tapahtunut 13 vuoteen!
[/quote]
Tavallaan lohdullista. Tuo 13 vuotta ei kuulosta kivalta kyllä.
t. ap
No onhan se tuollaista jos noin sen näet. Voi katsoa vain kurjuutta, voi sinnitellä ne ekat rankat vuodet, voi nauttia pienistä asioista tai miksei jopa isoista. Hirvittävän paljon on kiinni siitä millaisella asenteella senhetkisen elämän ottaa. Ja jos oikein kyrsii niin voihan sitä pyrkiä muuttamaan jotain, ihan pienilläkin asioilla voi olla suuri vaikutus.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:55"]Niin, totta. Eipä aloituksessa lukenut,, monta lasta ap:lla on :) mut eri asiahan se yhden 2v:n kanssa on olla, myönnän! Katsotaan sit vuoden päästä uudelleen :D
[/quote]
Tämä siis -3-
Toivottavasti ap olet viime aikoina tutustunut ehkäisyvälineiden käyttöön tai toi tilanne ei parane ikinä.
Alue: Aihe vapaa
Heh heh..sulla on nyt aika moni asia pielessä tossa sun "perhe-elämässä" Suosittelen täys remonttia hommiin.Sulla ei selvästikkään pysy homma hanskassa.
Joo ei kuule oola tollasta että nyt vaan katse peiliin.Mulla kolme alle 6 vuotiasta ja kerkeen siivoon ja laittaan ruoan ja pitään huushollia muutoinkin.Kaverit käy kylässä ja yöllä nukutaan,ei touhuta muuta!...paitsi lisää lapsia!;)
Looser!