Tällaistako perhe-elämä on?
Onko kaikilla muillakin tällaista?
Aamulla herätessä olo on ihan ok ja yritän ajatella että tänään ei ehkä ole niin vaikeaa kuin eilen. Kuitenkin päivät ovat aina samanlaista vaikutuksetonta ein hokemista aamusta iltaan, kämppä on koko ajan räjähtänyt koska vain pakolliset ehtii siivota. Nuorimmainen hajotti tänään juomalasin paiskaamalla sen pöydältä alas. Siihen mennessä kun hain imurin, oli sirpaleissa ehtinyt tallustaa jo koira, ja pentu veti kilarit siitä ettei saanut mennä lasinsirpaleiden sekaan ryömimään. Itse sain lasinsirpaleen jalkaan mutten ole ehtinyt ottaa asiakseni tonkia sitä sieltä ulos, todennäköisesti se ehtii tulehtua.
Kun taapero on sitä mieltä että on syönyt riittävästi, hän heittelee loput ruuat lattialle tai roiskuttelee ne lusikalla ympäriinsä, eikä tähän auta eit eikä se että toiminnan keskeyttää siirtämällä kakaran muualle (riittävästi vahinkoa on siinä vaiheessa jo tapahtunut. Tämän jälkeen keittiö pitäisi pestä lattiasta kattoon, eikä aikaa ole muulloin kuin öisin. Pyykkiä pitää pestä joka päivä, koska vaatteet ovat niin ruuassa joka ruokailun jälkeen. Miksiköhän pennuille ei tehdä kertakäyttövaatteita? Tiskejä saa pyörittää koko ajan (koneellinen kahdesti päivässä). Sitten kun yrittää pitää kaaosta hallinnassa, on pennuilla tylsää ja alkaa jumalaton ulina joka asiasta ja kaikesta saavat tappelun aikaiseksi. Eräänä yönä taapero huusi koko yön koska hänen ei annettu hyppiä pää edeltä sängystä alas.
Kun kerran vuodessa on pari viikkoa yhteistä lomaa, joku tai kaikki sairastuvat. Tänä vuonna olen tavannut yhden kaverin, kerran. Voisin varmaan lähteä johonkin ja tehdä jotain, mutta ylitin jo aikoja sitten sen rajan jonka jälkeen ei jaksa enää nähdä ketään eikä tehdä mitään. Kun on siinä pisteessä että kaikki vituttaa ja itkettää, olisi vähän noloakin tavata ketään saati hieroa uusia tuttavuuksia siinä tapauksessa etteivät entiset enää muista nimeäni.
Kommentit (60)
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Vauva ja puoltoistavuotias ja kolmevuotias. Mitä teit kun joku heitti sen kerran ruokaa lattialle? En oikein kannata väkivaltaa.
ap
[/quote]
Ei tarvita väkivaltaa, ihan pystyn kyllä näyttämään muutenkin että noin ei tehdä. Vinkkinä: olin tuon vanhimman kanssa katsomassa leffa Hobitti- 5 armeijan taistelu: yhdessä kohtauksessa se haltijoiden kuningatar suuttuu, ja poika totesi: äiti on just tuollainen kun se oikeasti suuttuu jostain. Ei siinäkään ketään mätkitty mutta selväksi tuli kaikille, mitä ei enää tehdä. Ja ei tuota tarvitse montaa kertaa tehdä, kun lapsikin oppii mitä se tarkoittaa kun "äiti suuttuu kohta". Tietty sekin voisi auttaa että vähän pitäisi hengähdystaukoja tuon lisääntymisen välissä.
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Vauva ja puoltoistavuotias ja kolmevuotias. Mitä teit kun joku heitti sen kerran ruokaa lattialle? En oikein kannata väkivaltaa.
ap
[/quote]
Meilläkin heiteltiin ruuat lattialle ennen mutta kun joka ruokailun yhteydessä selitin että noin ei saa tehdä vaan lautanen työnnetään keskemmälle pöytää ja sanotaan kiitos, niin yhtenä päivänä niin vaan alkoi tapahtua ja sen jälkeen ei ole ruokaa lattialle heitelty. Taaperoni on 1,5vuotias.
Toistoja, johdonmukaista kasvatusta ja pitkää pinnaa, kyllä ne taaperot oppii käyttäytymään. Muista ottaa myös itsellesi omaa aikaa että jaksat paremmin.
Perheen voi hankkia muutenkin kuin niin nopeasti kuin mahdollista. En ikinä tekisi kolmessa vuodessa kolmea lasta.
On se tuollasta meilläkin ja meillä siis kaksi todella puheliasta ja vilkasta lasta. Välillä kadehdin kieltämättä niitä vanhempia, joiden lapset istuu puistossakin kiltisti hiekkalaatikolle keskittyen puuhiinsa kun omat viilettää pitkin ja poikin ja koko ajan saa juosta perässä ja katsoa ettei kumpikaan ole kumossa tai putoamassa jostain. Kuria ja rakkautta on, mutta ovat vaan luonteeltaan todella ulospäinsuuntautuneita ja kiinnostuneita kaikesta ja kaikista. Ehkä siitä on edes myöhemmin elämässä hyötyä, mutta nyt se on aika rasittavaa... Itse olen vielä luonteeltani ujo ja melko arka niin lapset eivät ole kyllä äitiinsä ainakaan tulleet... Iltaisin olen aivan poikki, kun talo hiljenee. Ainut mikä meillä auttaa on se, että ohjelmaa on koko ajan ja/tai sitten ulkoilua tuntikausia joka päivä. Kun ei enää jaksa niin sitten työnnän vaan miehen ulos lasten kanssa ja sanon että HEIPPA mä alan nyt siivoamaan. Jos jäädään kotiin pyörimään niin tunnissa lapset käy jo ylikierroksilla, yrittää hyppiä sohvilla ja juosta ympyrää ja tehdä kaikkea kiellettyä.
Nauttikaa te joilla ei ole kaaosta, mutta ei se välttämättä kasvatuksesta johdu vaan myös lasten luonteella on vaikutusta :)
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Vauva ja puoltoistavuotias ja kolmevuotias. Mitä teit kun joku heitti sen kerran ruokaa lattialle? En oikein kannata väkivaltaa.
ap
[/quote]
aika pienellä ikäerolla lapset ja koirat päälle. Syötä ne 2 nuorempaa lusikalla samaan aikaan. Uskon kyllä, että osaavat syödä, mutta se on vaan siistimpää ja nopeampaa ja sinulle helpompaa. Ja kaikille lapsille mukit, ei laseja. Baby bjornin muoviset ruokalaput, jokaiselle lapselle. Ja lapsi voi pitää sen yhden päivän samaa vaatekertaa, vaikka siinä olisi ruokatahroja. Pidä kiinni omasta ajasta lasten päiväunien aikana.
Tsemppiä ja voimia ap! Älä välitä ikävistä kommenteista. Omani ovat jo 20, 14 ja 13, mutta muistan hyvin tuon kaaoksen, ja jäin vielä yksin lasten kanssa kun vanhin oli murrosiässä. Yritä levätä aina kun voit, kyllä se siitä
Joo toisto on aika avainjuttu. Ja voit myös ottaa lautasen pois jos ei osaa käyttäytyä. Syö sitten seuraavalla aterialla enemmän. Kyllä sä niihin kuria saat kun keskityt. Positiivista palautetta aina kun tekevät hyvin. "ai kun sö syöt tänään kauniisti, pusipusi"
Kuulostaa siltä, että sun lapset on kurittomia ja että olet organisoinut arjen huonosti. Olisiko sulla mahdollista saada apua lasten kasvattamiseen ja rajojen laittamiseen? Olisiko myös mahdollista saada ystävä, anoppi, appi, vävy, käly, oma mies tai palkattu siivooja siivoamaan kanssasi kämpän ihan kuntoon, jotta voisit aloittaa ns puhtaalta pöydältä? Miksi peset pari koneellista astioita päivässä? auttaisiko ruokalaput ruokasotkuongelmaan?
Ja olisiko mahdollista saada lapset hoitoon jonnekin päiväks tai jopa pariksi? Voisit ladata akkuja. :)
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:47"]
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:43"]
Minkä ikäisiä nuo "pennut" on? Mulla on 13, 10 ja 7 v lapset ja ei, ei mun perhe-elämä ole tuollaista, mutta ei se kyllä koskaan ole ollut tuollaista, meillä on heitetty tasan kerran ruokaa tai astia lattialle, toista kertaa se ei tapahdu. Ja koiraa ei ole koskaan ollutkaan, jossain kohtaa voi itseäänkin vähän säästää.
[/quote]
Vauva ja puoltoistavuotias ja kolmevuotias. Mitä teit kun joku heitti sen kerran ruokaa lattialle? En oikein kannata väkivaltaa.
ap
[/quote]
Kukaan täysjärkinen ei vapaaehtoisesti hanki lapsia noin pienillä ikäeroilla. Meillä on neljä lasta, mutta elämä on ihan helppoa, koska pikkuisia on yksi kerrallaan ollut. Nyt on nuorinkin jo nelivuotias. Elämä on mukavaa.
Meillä lapsilla saman ikäerot, tosin nyt jo kouluikäisiä. Mene sieltä mistä aita on matalin. Älä välitä sotkusta ja liasta kunhan ihmissuhteet pysyvät hyvinä. Levitä keittiön lattialle sanomalehtiä ja kerää iltapalan jälkeen likaiset pois ja levität puhtaat tilalle. Ennen ruokailua riisu lapsilta vaatteet niin sotku ei haittaa. Kesällä on ihanaa kun voi olla paljon ulkona ja syödä eväitä viltillä. Jos vanhin ei nuku enää päiväunia, anna hänen katsoa silloin lasten ohjelmia ja tee itse silloin jotain rentouttavaa. Käykää paljon ihmisten ilmoilla, se piristää tylsiä kotipäiviä.
Vinkkinä tulevaisuutta varten vielä, että kolmen lapsen, joilla pienet ikäerot, kanssa kannattaa panostaa siihen, että kasvatat lapset tiiviiksi kolmikoksi. Kannusta lapsia huolehtimaan toisistaan, osoittamaan toisilleen sanoilla ja teoilla rakkautta toisilleen ja opeta heitä kannustamaan toisiaan. Se on vaativaa mutta myöhemmin se helpottaa elämää paljon.
Nyt vain rupeat organisoimaan hommaa paremmin. Hanki myös apua, nyt kesällä vaikka koululainen teille kesätöihin.
Uskonnonko takia olette tuolla tahdilla tehneet lapset? Miten mies osallistuu? Otatteko vapaita edes sillä tavalla, ettei kaikkea tehdä yhdessä vaan toinen voi välillä lähteä lenkille tai kesäteatteriin? Onko ulkopuolista hoitoapua? Onko rahaa? Millainen on asumismuotonne? Omakotitalossa on lasten kanssa kivempaa, mutta eipä muutto kyllä olisi herkkua tuolla porukalla.
Ymmärrän aloittajaa täydellisen hyvin, ja juurikin tuonkaltaisen elämän menon vuoksi en enempää lapsia halunnutkaan. Silloin kun lapseni olivat pieniä, tunsin olevani jollain tavalla ns. kodin vanki ja kotiorja, ja hengähtämistaukoja ei ollut oikein milloinkaan, vaikka isä töiltään ehtimisiltään hoitikin asioita ja lapsiamme, mutta silti elämäni muuttui koko ajan vapaammaksi kun lapset kasvoivat, ja mikä onnellisinta en erehtynyt lisääntymään lisää.
Nää on vaan näitä ketjuja joihin no life kotimammat änkee kiillottamaam sädekehiään ja tuntemaan itsensä täydellisiksi .... mitä hyötyä teidän kommenteista on ap:lle?
Kyllä on raukkamaista valittaa kun halusitte lapset pienellä ikäerolla ja onnea vahinko kersoistakin :)
Meillä on luksusta yhden uhmaikäisen kanssa ja ehkä toinen 2-3v päästä vasta
Kuinka helppoa on mennä nukkumaan klo:20.00 & aamulla herätä pirteänä taaperon kanssa vaikka välillä ei jaksa
Kokeilepa tehdä niin, että lapsille käyttöön muoviset lautaset ja mukit. Nokkamukikin helpottaa hommaa, niin tulee vähemmän kuurattavaa jos sattuu kaatumaan. Vaatteiden suojaksi laitat kaikille kourullisen, muovisen ruokalapun. Ja ei ole synti eikä häpeä, jos riisuu ihan pienen vaippasilleen syömään pelkkä ruokalappu asunaan, tai että niitä tahroja saa vaatteissa olla loppupäivän, illalla sitten pyykkikoriin.
Samoin myös siisteyskasvatus alkaa lapsesta asti. Äläkä ymmärrä tätä niin että lapsen pitäisi lasinsiruja kerätä, vaan 1,5v osaa jo kuivata pyyhkeellä maitoa lattialta - ainakin jonkunlaisella tuloksella. Jos itselläsi menee lasinsiru jalkaan, niin lapsillekin on erittäin terve viesti että jos on lasinsiru jalassa, niin se TÄYTYY ottaa pois. Se menee vuotavan nenän ja monen muun asian edelle. Lapselle voi sanoa rauhalliseen sävyyn että odota.
Ulkoilkaa mahdollisimman paljon. Mitä vähemmän aikaa olette kotona, sitä vähemmän kertyy sotkua kotiin. Hyödyntäkää perhekerhot, avoin päiväkoti, kirjaston satutunti, järjestääkö kaupunkinne jotain toimintaa? Helsingissä on leikkipuistoissa ilmainen ruokailu lapsille, ja julkisilla pääsee ilmaiseksi pääkaupunkiseudulla kun on rattaat ja alle 7v lapset. Kokeilkaa tehdä käpylehmiä. Kiikkukaa keinussa. Osta katuliituja, ne viihdyttävät pieniä hyvän aikaa ja maistuvat pahalta. Jos lapsesi ovat vilkkaita, käyttäkää päiväkotien pihoja ilta-aikaan, ne ovat hyvin aidattuja.
Jos tarjolla on sotkevaa syötävää (esim. kiisseli), niin laitat lapselle pienen annoksen ja mieluummin ottaa kuudesti lisää kuin kaataa puoli litraa lattialle.
3v osaa auttaa keittiön seinien pesussa. Anna rätti käteen ja opastat lempeästi että tuossa, kokeilepa pyyhkiä, ai kun olit taitava, entäs tuo tahra tuossa? Hyvä! Kun on ruokailualue siisti, levitä lakana pöydän päälle ja heitä sinne muutama lelu. Lapset viihtyvät kun sinä huokaiset kahvikupposen ääressä samalla kun ruokit vauvaa. Älä pese keittiön kattoa.
Äitiystävällinen maalauspuuha lapsille: anna lapselle pensseli, vettä ja värillinen paperi. Lapsi maalaa märällä pensselillä paperia, jolloin märkä jälki näkyy, mutta sotkua ei tule.
Suosittelen unohtamaan tiskikoneen ja pesemään käsin kotipäivän astiat joita tarvitaan, esim. tuttipullot/ruokalaput. Sitten jos perheseenne kuuluu toinen aikuinen, niin huolehditte yhdessä että iltaruokaa valmistetaan niin reilusti että siitä riittää seuraavalle päivälle lounaaksi sinulle ja lapsille. Illalla myös koneeseen ruoanlaittoastiat ja muut, ja kone tyhjäksi niin että seuraavaa päivää varten on astiat valmiina.
Eikä tarvitse kodin olla tiptop siisti. Kukaan ei vaadi kolmen noin pienen kotiäidiltä täydellistä tulosta, joten älä vaadi itsekään. Riittää että huolehdit lapsista ja annat heille hellyyttä, kodin siivous on kakkosena.
Koska vaikutat kovin stressaantuneelta ja väsyneeltä, järjestäkää niin että pääset kerran viikossa yksin ulos talosta. Vaikkapa kävelet ruokakauppaan tai kirjastoon tai ihan muuten vaan kävelylle, jos et jaksa kavereita nähdä. Tai istut parvekkeella ratkomassa ristikkoa tai ihan mitä vaan aivojen nollausta. Kunnilla on myös velvollisuus tarjota lastenhoitoapua, selvitä ja soita apua.
Jaksamista ja pitkää pinnaa sinulle toivottelee äiti jolla oli aikaan 4 kpl alle viisivuotiaita.. :)
Hei oikeesti..on vaan yksi hyvä ja helppo neuvo joka ei petä!
ÄLÄ LAISKOTTELE JA ISTU NETISSÄ VAAN TEE HOMMAT POIS!!!
Ei oo kellään aikaa täälä oikeesti istua päivää lukemassa neuvoja vaan touhua touhua touhua!!!
Hän kiittää ja lähtee imuroimaan ja laittaan pyykit,lapset on päikyilä tadaaa!!!
Ei kuulosta tutulta. Miten ihmeessä annat taaperoiden riehua. Lapset kuriin ja järjestykseen ja kodinhoitoon jämäkkä ote. Sinä olet ohjaksissa!
[quote author="Vierailija" time="25.06.2015 klo 14:53"]
Eli ilmeisesti kenelläkään muulla ei ole tällaista. No, meillä on. Kiva että muilla toisin.
ap
[/quote]
Eiköhän jokaisessa perhe-elämässä ole ne omat kaaoksensa. Ei kaikki välttämättä päädy niistä tälle palstalle raportoimaan.